Vierailevan maallikkobloggarin ja rakennusinsinöörin terveiset.

Olin ennakkoon kuullut paljon hyvää jokavuotisista maailman suurimpiin opetusteknologian tapahtumiin lukeutuvista BETT-messuista. Vuosien saatossa hieman muuttuneen toimenkuvani myötä tuli aiheelliseksi itsekin osallistua ensimmäistä kertaa kyseiseen tapahtumaan. Tammikuussa tilaisuus vihdoinkin koitti ja matka Lontoon ensikertalaiselle alkoi.

laskeuduttuani Euroopan vilkkaimmalle lentokentälle Heathrowlle löysin pienen tutkiskelun jälkeen sopivan kulkuyhteyden keskustaan ja astuin metron kyytiin kohti hotellia. Lähes pelkästään suomalaisista täpötäydessä vaunussa menin hieman vahingossa yhden pysäkin liikaa, mutta sain hieman tarvitsemaani ekstraliikuntaa kävellessäni takaisin päin oikeaan osoitteeseen. Kun vuosien varrella on jonkin verran tullut hotelleissa majoituttua, ovat tärkeiksi parametreiksi muodostuneet oikeastaan kolme asiaa: hyvä aamiainen, kuntosali ja etenkin huone mahdollisimman kaukaa hissi/rappukäytävästä. Perusteellisesta esityöstä ja hyvistä kuvista huolimatta mikään näistä ei kuitenkaan tällä kertaa täysimääräisesti toteutunut, mutta siitä huolimatta tulin toimeen ja pysyin hengissä.

Ensimmäisenä varsinaisena tapahtumapäivänä siirryin metroverkoston toiselta laidalta Lontoon itäpuolelle ennakkoilmoittautumisen vaatineeseen Applen järjestämään oheistapahtumaan. Tilaisuus järjestettiin alkujaan 1800-luvulla rakennetussa Tobacco Dock-nimisellä varastolla, josta on sittemmin muodostunut ilmeisen suosittu tapahtumapaikka eri tilaisuuksien järjestämisille. Siellä osallistujat saivat nähdä ja kuulla kattavin esimerkein mitä muissa eurooppalaisissa kouluissa heidän tuotteillaan tehdään ja pääsimme myös itse kokeilemaan. Jokainen vierailija sai päivän ajaksi lainaan painallusvoimaan ja kallistuskulmaan reagoivan Apple Pencilin Ipadin tueksi, johon oli jo esiohjelmoitu mm. kaikki tilaisuuden aikana tarvittavat ohjelmat, tapahtumakalenteri, aluekartta ja osallistujien nimilista. Pitkän linjan Windows/Nokia-miehenä oma käyttökokemukseni Applen tuotteista vuosien aikana oli tähän asti rajoittunut noin viiteen minuuttiin, joten odotin ennakkoluulottomalla innolla mitä tuleman pitää ja tartuin haasteeseen.

Olen jo kauan sitten havainnut, kuinka entistä nuoremmat lapset opettavat aikuisia toimimaan modernissa teknologiayhteiskunnassa, eikä tämäkään tilaisuus tehnyt poikkeusta. Esimerkiksi hollantilaiset nuoret esittelivät henkilökohtaisia oppimispolkujaan tekemiensä lyhytelokuvien muodossa. Kaikki oli kuvattu ja editoitu Ipadin kanssa yhden päivän aikana. Muutamat 9-vuotiaat englantilaiset lapset opettivat minulle, kuinka Sphero-roboteilla voidaan luovasti askarrellen ja koodaamalla mukailla antiikin Roomaan vaunukilpa-ajoja. Iltapäivällä osallistuin työpajaan, jossa ammattilaiset näyttivät miten ottamalla ympäröivä tila huomioon voidaan AR-teknologiaa hyödyntää esim. ihmisen eri elimien tai eläinten tutkimisessa, uusien karttojen tekemisessä tai matematiikassa. Päivän lopuksi oli vielä sarja lyhyitä luentoja heidän uusista palveluista ja muutama kenties maksettu puheenvuoro käyttäjäkokemuksista oppimistulosten parantumisessa.

Toisena päivänä yritin kiertää Excel-hallista löytyvän varsinaisen messualueen lähes kaikki osastot. Erilaisia oppimisen teknologiaan tukeutuvia tuotteita ja palveluja oli tarjolla satamäärin ja etenkin Aasian maat ja robotiikka olivat vahvasti edustettuina. Sain hyvän perehdytyksen mm. Promethean-aktiivinäyttöjen hyödyntämiseen ja osallistuin Microsoftin luentoon, jossa aiheena oli englanniksi personoitujen luokkatilojen rakentaminen oppimistulosten parantamiseksi, mutta tovin siellä istuttuani totesin korvienvälisen käännöstoimistoni miettineen aihetta liian insinöörimäisin odotuksin, joten jatkoin matkaani muille osastoille.

Ehkä lieväksi yllätykseksi täytynee todeta, että suomalaisia oppimista tukevia ratkaisuja en nähnyt kovinkaan montaa. Suomen yhteisosastokin olisi voinut olla ehkä hieman enemmän houkuttelevampi. Jos haluamme olla tunnettuja maailman parhaasta koulusta on meidän myöskin näytettävä siltä, joten tässä voisi olla hieman petraamisen varaa, jotta paluu tulevaisuuteen olisi mahdollisimman kivuton. Olen kiertänyt useissa eri rakennusalan messuissa ja selvästi erona niihin oli se, että omien huomioineni mukaan tänne oli saavuttu oikeasti tekemään asioita ja oppimaan uutta, eikä yhdessäkään kojussa suoranaisesti näkynyt mitään alkoholibuffettia ja hyvä niin.

Kokonaisuutena voinee sanoa, että omalta osalta jo kahden päivän kokemuksella yksittäinen oheistapahtuma osoittautui oikein erinomaiseksi tilaisuudeksi oppia ja verkostoitua yleismessujen sijaan. Jos olet jatkossa osallistumassa esim. tähän tapahtumaan, niin suosittelen vahvasti kysymään kokeneemmilta vinkkejä logistiikkaan liittyen, hyvistä asiasisällöistä ja oheistapahtumista, jotta ajankäyttö olisi mahdollisimman järkevästi suunniteltu.

-Raikko Kavisto

Työssäni Sivistystoimialan tila-asiantuntijana toimin käyttäjän edustajana kaikissa peruskoulujen, lukioiden ja työväenopiston tiloihin liittyvissä hankkeissa. Entistä enemmän aikaa kuluu erilaisia oppimistiloihin liittyviä palveluita ja tuotteita etsiessä ja ymmärtäessä. Opiskelen työn ohessa rakennustekniikan ylempää korkeakoulututkintoa. Opinnäytetyöni tulee käsittelemään moderneja fyysisten ja digitaalisten oppimis- ja työympäristöjen konseptointia.