BETT 2020 Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

BETT 2020: Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

Ensimmäistä kertaa

Top-tutorina tuli ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä mukaan näihin kansainvälisiin Lontoon BETT-opetusteknologianmessuihin pitämään osaltani yllä osaamista ja kilpailukykyämme. Juuri tällä hetkellä on menossa Educan-messut Suomessa, joissa käymisen laittaisin itse yhdeksi lukuvuoden pakollisista koulutuksista. Jokaisella opettajalla tulisi olla mahdollisuus osallistuaja  saada uusia ideoita omaan työhönsä vuosittain.

Hyvinvointi

Tämän blogikirjoitukseni otsikkot voisivat olla BETT-opetusteknogiamessuilta, mutta ne ovatkin Turun  opetuksen tämän vuoden strategisia keihäänkärkiä. Osaaminen ja kilpailukyky lienee itseestäänselvyyksiä että sisätyvät BETTiin, mutta niin oli tänä vuonna myös  hyvinvointi, ihan omana isona osastona.

Google ja moni muu iso puhuja mainitsee monesti että pitää olla visio. Itse kyselen monesti itseltäni ja tutoroitaviltani lyhyesti Miksi, miksi me nyt tätä teknologiaa käytetään?  Messuilla tuli vastaan myös tuttuja meille koulutettuja juttuja kuten SAMR-malli, jossa kukin ottaa oman tasoisia askeleita eteenpäin teknologiaa hyödyntäen. Joku malli eli visio on hyvä olla taustalla, vastaamaan kysymykseen Miksi? Uusi ja opeteltava asia saattaa kuitenkin tuntua vain kuormitusta lisäävänä, mutta voiko teknologia tuoda myös hyvinvointia ja keventää työtämme opetusalalla?

Miten vähentää työn kuormaa?

Hyvinvoitia koitin messuilla pitää hieman silmällä messuilla kiertäessä ja varsin suosittua se siellä olikin, moni luento oli täpö täynnä. Yhteen sentään mahtui:

reducing the workload luento

Lyhyesti tiivistteynä Amanda Jacksonin tutkimustuloksista muutamia keinoja vähentää teknologiaan liittyvää kuormaa:

  • Koululla ON visio joka haluaan saavuttaa
  • Henkilökunnalle annetaan aikaa uuden teknologian oppimiseen ja hyödyntämiseen
  • Työskentely suunniteltu ja se on aikataulutettu
  • Online-kalenterit
  • Viestinnän pelisäännöt on syytä sopia organisaatiossa.
    • Jos kuormitat toisia postillasi viikonloppuisin, kerro heille ainakin se että et odota heiltä vastausta heti, vaikka itse mahdollisesti tykkäät työskennellä viikonloppuisin.
    • Sähköpostin sijaan hoida asia keskustelemalla, nopeampi ja tehokkaampi. Mieti huolella ketä postisi koskee ja ketä ei.
  • Tekemällä vähämmän teetkin enemmän, rajaa työsi ja vapaa-aikasi
  • Valmistele yhteiset palaverit huolella, jotta muiden aika ei kulu hukkaan
  • Suunnittele yhdessä ja jaa materia kollegoillesi jolloin alustalla (Teams/GSuite)
  • Mieti mitä dataa keräät ja miksi.
    • Jos joudut käsittelemään samaa dataa kahdesti, jotain on pielessä.
    • Datan visualisointi
  • Annatko aina vain korjaavaa palautetta oppilaalle, eikö oppilaan työ ole ikinä riittävän hyvä. Positiivinen pedagogiikka!
  • Nopeat ja helpot palautteet säästävät opetajan aikaa ja ovat myös tehokkaampia oppilaille
    • Sähköiset ympäristöt antavat riittävän palautteen samantien oppilaalle, jopa ilman opettajan työpanosta (Forms, ViLLE, Kahoot tms.)
  • Hyödynnä to-do listoja yksin tai yhdessä

Monesta näistä varmaan Suomessakin tietoisia, mutta onko välttämättä sovittu yhteisiä pelisääntöjä, jotta hyvinvointi lisääntyisi ja voisimme töissä paremmin.

Omia ajatuksia

Eiköhän kohta Teamsin tehtävät siirry automaattisesti Wilmaan asti, jotta niitä ei tarvitse kahdesti käsitellä.
Miten paljon automaattinen pagiaationtarkasta Turnitin vähentäisi opettajan työn kuormaan oppilaiden tuotoksia läpi käydessä ja samalla edistäis oppimista, myös jo perusasteella.
ViLLEä avuksi myös moneen muuhun oppiaineeseen kuin matematiikka, antamaan automaattista palautetta. Monta sieltä jo löytykin muiden tekemiä, vapaasti käytettävänä.
Yrityksillä on kieltoja lähettää työposteja klo 18 jälkeen. Kuinka monella koululla?

Teemu Takio

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

BETT 2020 i sammandrag

BETT mässan är enorm. Borde vara världens största pedagogisk/tekniska mässa. Den är dock så väloljad och organiserad att det inte blir överväldigande. Förutom kartor och personal att fråga finns en välfungerande app som håller ordning på allmänna föreläsningar och dina personliga möten.

Det är i det sistnämnda jag upplever en stor skillnad till Educa-mässan i Helsingfors. Här är mötet mer viktigt än vad du kan fylla din goodie-bag med. Har man inte bokat tid är detta dock inget hinder, det är alltid öppet att ta kontakt. Många av mötena är som en personlig demonstration, men sen har du sådant som Apple Classroom, där man får en känsla av mingel och bli inbjuden till en inre krets.
Innehållet på mässan är i första blicken väldigt varierande, tydligt uppdelat i sektioner kring teknik, undervisningsmaterial, inlärningsteknik, olika länder som representerar olika stilar och undervisnings filosofier…

Efter ett tag ser man sedan trenderna. Ett antal robotar som ska följa någon bana eller hitta fram till ett mål. (Jag har speciellt intresserat mig av pedagogiskt teknik användande i vad jag har tittat på.)  Sedan börjar man närma sig produkterna mer med attityden; ”vad gör den här mer intressant, mera mångsidig?” Kul att se var att många produkter riktade sig till en internationell marknad. Hade de inte redan ett svenskt språkpaket så var det i alla fall i planeringen att komma. Sen fanns det dem som försökte värva en att öppna upp finska marknaden åt dem.

Jag tror att bilden från restaurangkön beskriver vad som fanns men också vad jag saknade. Killen med ”Want to get your pupils to read?” representerar vad som fanns; det tävlades i att sälja färdiga lösningar på hur undervisningen ska bli effektivare. Det jag saknade var idén från tröjan framför; ”Dream. Create. Learn. Repeat.” Platsen för eleven att fantisera och skapa och lära sig genom det.

Givande var det dock, och gav mycket att tänka på.

Avslutningsvis vill jag säga tack till Svenska Kulturfonden som bidrog till att göra den här upplevelsen möjlig för min del.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 i sammandrag

BETT 2020 – ensimmäisen päivän tunnelmia

Ensimmäisenä kiinnitin huomiota messualueen laajentumiseen. Tämä paljastui sekä hyväksi että huonoksi asiaksi. Tila on lähes tuplaantunut verrattuna vuoteen 2018, jolloin olin viimeksi paikalla. Käveltävää on siis paljon ja aikaa kannattanee varata kaksi päivää, jos haluaa saada kaiken mahdollisen irti itse messuista. Selvä parannus oli alueen lohkominen viiteen eri osaan – learning tech, teching tech,  equipment & hardware, global showcase ja management solutions – mikä helpotti fokuksen suuntaamista itseä kiinnostaviin teemoihin. Tilan laajentumisen vuoksi käytävät tuntuivat varsinkin aamu- ja iltapäivällä jopa hieman väljiltä.

Alueteemojen lisäksi tapahtumaan on valittu kuusi niin sanottua avainteemaa: innovation, wellbeing, empowering teaching & learning, inclusion, social mobility & SEND, future tech & trends, skills. Monet teemojen aiheista ovat tuttuja ja tärkeitä ja ajankohtaisia meillä Suomessakin. Jonkinlaisena synteesinä teemojen sisällöistä sanoisin, että kyse on digitaalisuuden jatkuvasti muuttavan maailman ymmärtämisestä ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen hahmottamisesta, ennakoinnista ja joustavuudesta.

Muutamia yksittäisoä huomioita ensimmäisen päivän pohjalta:
*STEMSTEAM edelleen vahvasti esillä
* Robotiikka- ja ohjelmointitarjontaa edelleen paljon, mutta kenties kevyimmät viritykset hieman karsiutuneet
* Kosketusnäyttövalmistajia paljon, erityisesti kiinalaisia
* AV-tarjontaa muuten melko vähän
* Etäopetus aiempia vuosia enemmän esillä
* Wellbeing-teema kytkeytyy vahvasti digiturvataitoihin, työssä ja koulussa jaksamiseen sekä resilienssin kasvattamiseen ja näiden myötä myös osittain brittien suosimiin erilaisiin school mangement -järjestelmiin

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 – ensimmäisen päivän tunnelmia

Valtiollista vetoapua opetusteknologiamarkkinoille

BETT 2019:ssä kiinnitin huomioni samaan asiaan, johon myös Raikko viittasi blogikirjoituksessaan. Moni valtiollinen toimija oli näyttävästi omalla osastollaan  BETT-messuhallissa. Tarkoituksena näytti olevan nostaa oman maan profiilia ja tunnettuutta koulutusasioissa ja/tai tarjota maan opetusteknologia-alan yrityksille näyteikkuna BETT-kävijöille. Sinänsä asia on järkeenkäypä. Mikäpä maa ei haluaisi antaa vaikutelmaa edistyksellisestä koulujärjestelmästä? Ja toisaalta, moni opetusteknologiainnovaatio on suhteellisen helposti vietävissä globaaleille markkinoille, sillä opetuksen ”kuumat teemat” ovat suunnilleen yhdensuuntaisia eri maissa tällä hetkellä.

Tässä muutamia osastoja, jotka tarttuivat kuvauslaitteeni digirullalle:

Mukana oli myös ainakin Espanjan osasto, mutta siitä ei tullut napattua kuvaa. Huomion herpaantumiseen saattoi vaikuttaa se, että vieraillessani oli juuri avautumassa maistelupiste, jolla tarjottiin  juustoja, ilmakuivattua kinkkua ja muita espanjalaisia herkkupaloja.

Entäpä sitten Suomi? Opetushallitus järjesti yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa  BETTin kyljessä Nordic@Bett-konferenssin, mutta ”bisneshenkisiä” Business Finlandin, ministeriön tai muun vastaavan tahon sponsoroimia osastoja ei BETTissä ollut – tai ainakaan omalle reitilleni osunut. Eikä Turun kaupunkikaan ollut Moskovan mallin mukaisesti esillä.

Kokonaan paitsiossa Suomi ei toki ollut. Mukana oli meikäläisiäkin toimijoita, joskaan ei yhteisellä osastolla. Näistä eniten mieltä lämmitti nähdä turkulainen Four Ferries Oy ja iloiset Petri ja Ida osastolla, jolla oli kuulemma ollut ilahduttavan paljon vipinää. Turkulaisiin korkeakouluihin taustaltaan kytkeytyvä yritys on kehittänyt mm. älykkään matemaattisen tarkistimen, joka pystyy vaiheittain tarkistamaan, onko opiskelijan tekemä lasku laskettu oikein. Tarkistus ei siis perustu vain tiettyihin ennalta määritettyihin tehtäviin ja niille määritettyihin oikeisiin ratkaisuihin, vaan 4f Checker aidosti laskee ja tarkistaa, onko periaatteessa mikä tahansa vaiheittain kirjattu laskutoimitus matemaattisesti ja loogisesti mahdollinen tapa päätyä oikeaan ratkaisuun ja tarvittaessa korjaa päättelyketjua. Tässä siis aidosti otetaan hyötyä irti tietotekniikasta. Kannattaa tutustua!

Valokuvattujen lisäksi ThingLink oli mukana Microsoftin osastolla esittelemässä mm. uunituoretta Teams-integraatiotaan. Tapahtuman laajuuden vuoksi on mahdollista, että paikalla oli muitakin, jotka tuli missattua.

Suomalaisia edustajia oli lisäksi toki runsain mitoin tavattavissa kansainvälisten yritysten osastoilla. Muun muassa Itslearningin, Dell EMC:n,  Vivitekin ja Targuksen osastolla tuli juteltua sujuvasti suomeksi.

Lisäksi keskustelin katalonialaisen Nushu-startupin pisteellä yrittäjän kanssa. Tällä AR-tuotteella on HundrED-kytkös ja osastolla mainostettiinkin tuotteen olevan ”suomalaisten opetusammattilaisten hyväksymä”.

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Valtiollista vetoapua opetusteknologiamarkkinoille

Kouluvierailu: Bedford Girls’ School

Puolentoista tunnin ajomatkan päässä Lontoon ytimestä sijaitseva Bedford Girls’ School  on yksityinen tyttökoulu, jonka kampusmainen ympäristö levittäytyy useampaan tiili- tai kivirakennukseen saman pihapiirin alueella. Nykymuodossaan pitkän historian omaava koulu on toiminut vasta vuodesta 2012 ja se on investoinut mm. oppilaiden henkilökohtaisiin päätelaitteisiin, jotka ovat iPadeja.

Koulu on tuottanut itse oppimateriaaleja iBooks-muotoon iBooks Authorilla. Tämän toteuttamiseksi oli varattu tekninen asiantuntija henkilöresurssiksi. Koulussa on käytössä on myös iTunes U. Tällaisesta kokonaisvaltaisesta ekosysteemiin sitoutumisesta mieleeni palautui taannoinen kouluvierailu Vuc Sydiin, jossa materiaalituotanto oli myös järjestetty itse iBooks/iTunes U:n ympärille. Toimintakulttuuriin kuului myös se, että opettajat jakavat paljon muuta tekemäänsä materiaalia keskenään, jolloin kaikki säästävät aikaa.

Applen laitteiden ja palveluiden lisäksi koulu käytti ahkerasti Googlen pilvipalveluita. Seiskaluokan oppilailta kuulimme, että alemmilla luokilla oli työskennelty paljon Classroomin kaltaisissa ympäristöissä, mutta ylemmillä luokilla niitä ei enää niin käytetty. Yleinen työskentelytapa näytti olevan jaettujen Google Drive-kansioiden käyttö eri sovelluksilla tehtyjen tuotosten palautuspaikkana. Oppilaat selittivät irtautumista Classroomin kaltaisista ympäristöistä sillä, että opettajat pyrkivät heistä tekemään itsenäisempiä toimijoita digimaailmassa. Mielenkiintoinen ajatus! Eräs opettajista piti Applen Classroomia (Oppitunti) kätevänä erityisesti tilanteessa, kun oppilaat työskentelevät eri puolilla koulua ja hänellä oli mahdollisuus seurata, miten työskentely eri pisteissä etenee.

Esimerkkeinä töistään kanssamme jutelleet oppilaat näyttivät mm. Harry Potter -henkistä projektia, jonka yhteydessä oli harjoiteltu taulukkolaskentaa. Book Creatorilla he olivat tuottaneet esityksen ”What’s inside a computer?” perehtyessään siihen, miten tietotekniikka toimii ja millaisissa muodoissa se ilmenee.

Applen ja Googlen palveluiden lisäksi oppilaat kertoivat käyttävänsä mm. myHomework-sovellusta kotitehtävien tekemiseen ja palauttamiseen sekä eChalk ja MathsPad -tehtäviä. Nämä on nähtävästi suunnattu lähinnä paikallisille markkinoille.

Pääsimme vierailemaan lyhyesti useassa oppimistilanteessa eri-ikäisten oppilaiden tunneilla. Alla kuvateksteissä muutamia nostoja niistä. (Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla.)

Lopuksi vielä muutama kuva oppimisympäristöistä. Vanhojen kiinteistöjen sisätiloihin oli saatu modernia tunnelmaa mm. lasin avulla.

Koulun hyvin aktiivinen Twitter-tili: @BedfordGirlsSch

Kiitos vierailun järjestäjille antoisasta päivästä!

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kouluvierailu: Bedford Girls’ School

BETT-messuilta paluu tulevaisuuteen

Vierailevan maallikkobloggarin ja rakennusinsinöörin terveiset.

Olin ennakkoon kuullut paljon hyvää jokavuotisista maailman suurimpiin opetusteknologian tapahtumiin lukeutuvista BETT-messuista. Vuosien saatossa hieman muuttuneen toimenkuvani myötä tuli aiheelliseksi itsekin osallistua ensimmäistä kertaa kyseiseen tapahtumaan. Tammikuussa tilaisuus vihdoinkin koitti ja matka Lontoon ensikertalaiselle alkoi.

laskeuduttuani Euroopan vilkkaimmalle lentokentälle Heathrowlle löysin pienen tutkiskelun jälkeen sopivan kulkuyhteyden keskustaan ja astuin metron kyytiin kohti hotellia. Lähes pelkästään suomalaisista täpötäydessä vaunussa menin hieman vahingossa yhden pysäkin liikaa, mutta sain hieman tarvitsemaani ekstraliikuntaa kävellessäni takaisin päin oikeaan osoitteeseen. Kun vuosien varrella on jonkin verran tullut hotelleissa majoituttua, ovat tärkeiksi parametreiksi muodostuneet oikeastaan kolme asiaa: hyvä aamiainen, kuntosali ja etenkin huone mahdollisimman kaukaa hissi/rappukäytävästä. Perusteellisesta esityöstä ja hyvistä kuvista huolimatta mikään näistä ei kuitenkaan tällä kertaa täysimääräisesti toteutunut, mutta siitä huolimatta tulin toimeen ja pysyin hengissä.

Ensimmäisenä varsinaisena tapahtumapäivänä siirryin metroverkoston toiselta laidalta Lontoon itäpuolelle ennakkoilmoittautumisen vaatineeseen Applen järjestämään oheistapahtumaan. Tilaisuus järjestettiin alkujaan 1800-luvulla rakennetussa Tobacco Dock-nimisellä varastolla, josta on sittemmin muodostunut ilmeisen suosittu tapahtumapaikka eri tilaisuuksien järjestämisille. Siellä osallistujat saivat nähdä ja kuulla kattavin esimerkein mitä muissa eurooppalaisissa kouluissa heidän tuotteillaan tehdään ja pääsimme myös itse kokeilemaan. Jokainen vierailija sai päivän ajaksi lainaan painallusvoimaan ja kallistuskulmaan reagoivan Apple Pencilin Ipadin tueksi, johon oli jo esiohjelmoitu mm. kaikki tilaisuuden aikana tarvittavat ohjelmat, tapahtumakalenteri, aluekartta ja osallistujien nimilista. Pitkän linjan Windows/Nokia-miehenä oma käyttökokemukseni Applen tuotteista vuosien aikana oli tähän asti rajoittunut noin viiteen minuuttiin, joten odotin ennakkoluulottomalla innolla mitä tuleman pitää ja tartuin haasteeseen.

Olen jo kauan sitten havainnut, kuinka entistä nuoremmat lapset opettavat aikuisia toimimaan modernissa teknologiayhteiskunnassa, eikä tämäkään tilaisuus tehnyt poikkeusta. Esimerkiksi hollantilaiset nuoret esittelivät henkilökohtaisia oppimispolkujaan tekemiensä lyhytelokuvien muodossa. Kaikki oli kuvattu ja editoitu Ipadin kanssa yhden päivän aikana. Muutamat 9-vuotiaat englantilaiset lapset opettivat minulle, kuinka Sphero-roboteilla voidaan luovasti askarrellen ja koodaamalla mukailla antiikin Roomaan vaunukilpa-ajoja. Iltapäivällä osallistuin työpajaan, jossa ammattilaiset näyttivät miten ottamalla ympäröivä tila huomioon voidaan AR-teknologiaa hyödyntää esim. ihmisen eri elimien tai eläinten tutkimisessa, uusien karttojen tekemisessä tai matematiikassa. Päivän lopuksi oli vielä sarja lyhyitä luentoja heidän uusista palveluista ja muutama kenties maksettu puheenvuoro käyttäjäkokemuksista oppimistulosten parantumisessa.

Toisena päivänä yritin kiertää Excel-hallista löytyvän varsinaisen messualueen lähes kaikki osastot. Erilaisia oppimisen teknologiaan tukeutuvia tuotteita ja palveluja oli tarjolla satamäärin ja etenkin Aasian maat ja robotiikka olivat vahvasti edustettuina. Sain hyvän perehdytyksen mm. Promethean-aktiivinäyttöjen hyödyntämiseen ja osallistuin Microsoftin luentoon, jossa aiheena oli englanniksi personoitujen luokkatilojen rakentaminen oppimistulosten parantamiseksi, mutta tovin siellä istuttuani totesin korvienvälisen käännöstoimistoni miettineen aihetta liian insinöörimäisin odotuksin, joten jatkoin matkaani muille osastoille.

Ehkä lieväksi yllätykseksi täytynee todeta, että suomalaisia oppimista tukevia ratkaisuja en nähnyt kovinkaan montaa. Suomen yhteisosastokin olisi voinut olla ehkä hieman enemmän houkuttelevampi. Jos haluamme olla tunnettuja maailman parhaasta koulusta on meidän myöskin näytettävä siltä, joten tässä voisi olla hieman petraamisen varaa, jotta paluu tulevaisuuteen olisi mahdollisimman kivuton. Olen kiertänyt useissa eri rakennusalan messuissa ja selvästi erona niihin oli se, että omien huomioineni mukaan tänne oli saavuttu oikeasti tekemään asioita ja oppimaan uutta, eikä yhdessäkään kojussa suoranaisesti näkynyt mitään alkoholibuffettia ja hyvä niin.

Kokonaisuutena voinee sanoa, että omalta osalta jo kahden päivän kokemuksella yksittäinen oheistapahtuma osoittautui oikein erinomaiseksi tilaisuudeksi oppia ja verkostoitua yleismessujen sijaan. Jos olet jatkossa osallistumassa esim. tähän tapahtumaan, niin suosittelen vahvasti kysymään kokeneemmilta vinkkejä logistiikkaan liittyen, hyvistä asiasisällöistä ja oheistapahtumista, jotta ajankäyttö olisi mahdollisimman järkevästi suunniteltu.

-Raikko Kavisto

Työssäni Sivistystoimialan tila-asiantuntijana toimin käyttäjän edustajana kaikissa peruskoulujen, lukioiden ja työväenopiston tiloihin liittyvissä hankkeissa. Entistä enemmän aikaa kuluu erilaisia oppimistiloihin liittyviä palveluita ja tuotteita etsiessä ja ymmärtäessä. Opiskelen työn ohessa rakennustekniikan ylempää korkeakoulututkintoa. Opinnäytetyöni tulee käsittelemään moderneja fyysisten ja digitaalisten oppimis- ja työympäristöjen konseptointia.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT-messuilta paluu tulevaisuuteen

BETT 2019 – ohjelmointia kaikille

Ohjelmointi on viime aikoina noussut uuden opetussuunnitelman myötä taas enemmän esille. Kaksi vuotta sitten BETT-messuilla vieraillessani havaitsin, että ohjelmointitaitoisia kaivataan toden teolla työelämässä ja että ongelmaa paikkaamaan oli julkaistu mm. Micro:bit mikrokontrolleri. Micro:bitin avulla ohjelmointi konkretisoitui, koska koodi muttui näkyväksi (physical computing tai physical programming). Tämän vuoden BETT vierailu ei oikeastaan tarjonnut tällä alueella muuta yllätystä kuin sen miten voimakkaasti Aasia on tullut ohjelmointi- ja robotiikkamarkkinoille. Micro:bit johdannaisten tarjonta oli todella laajaa ja erilaiset pikkurobotit olivat kaiken näköisiä, kokoisia ja muotoisia. Pelkkä teoreettinen ruudulla tapahtuva ohjelmointi ei tuntunut olevan enää mitään, jopa Apple käytti Swift-ohjelmoinnissaan mm. Parrot-droneja.

Jatkumo alhaalta ylös on tärkeää

Selkeä linjaus ohjelmointituotteissa oli tällä kertaa jatkuvuus ja nousujohteisuus. Ohjelmointi aloitetaan jo alimmilla luokilla ja heti robottien kanssa. Käskyt annettiin korteilla tai esim. ”lätkillä”, jotka laitetaan peräkkäin sopivaan lokerikkoon, joka sitten käskyttää robottia liikkumaan tai tekemään asioita. Pienissä lätkissä saattoi olla sisällä rfid-siru, jotta lokerikko tunnistaa mikä käsky on kyseessä. Näin yksinkertaisilla lätkillä on mahdollista saada aikaan hyvinkin monimutkaisia käskyjonoja ilman että tarvitsee käyttää tietokonetta tai tablettia.

Muovisten lätkien järjestelemisestä on luontevaa siirtyä visuaaliseen ohjelmointikieleen, jossa käskyblokkeja siirtelemällä saadaan haluttu toiminto aikaan. Periaatteessa kyseessä on edelleen muovilätkien järjestelyä, mutta nyt se tehdään tietokoneen tai tabletin ruudulla. Kun visuaalisesta ohjelmoinnista halutaan siirtyä tekstipohjaiseen ohjelmointiin, oli usein mahdollista siirtyä Pythoniin tai Javascriptiin. Suurin osa laitteista totteli jompaa kumpaa kieltä. Tekstipohjaiseen kieleen siirtyminen on helpompaa kun ohjelmoinnin ”rakenneajattelu” on tuttua monen vuoden kokemuksella.

Nuorimmille suunnatut robotit olivat valmiita kokonaisuuksia, joita voi vanhempana ”tuunata” tai rakentaa alusta loppuun itse. Pienimmille oppilaille oli tarjolla söpöjä pupurobotteja ja isommille teknisiä rakennussarjoja. Pienimpienkin oppijoiden roboteissa oli enemmän ”aisteja” kuin ennen. Erilaiset sensorit ja ledinäytöt olivat tulleet kiinteäksi osaksi liikkuvia amppareita, kuutioita ja palloja. Hyvä näin, koska nyt yksinkertaistenkin robottien käyttöikä kasvaa. Pelkkä eteen-taakse-sivulle liikuttaminen ei loputtomasti jaksa innostaa. Osa valmistajista oli huomannut tehdä roboteille maton, jossa oli lautapelimaisia toimintoruutuja. Tähän oli vielä yhdistetty tehtäväkortteja tai vihko, jossa oli mukaansatempaava tarina. Ohjelmoinnin harjoittelu muuttui sujuvasti oppimispeliksi kun robotti suoritti kortin määräämää tai tarinassa mainittua tehtävää matolla tai lattian kokoisessa teknokaupungissa.

Pienimmille suunnatuissa rakennussarjoissa palat kiinnittyivät toisiinsa magneeteilla. Tämä mahdollistaa erilaisten sensorien ja osien kytkemisen ilman johtoja. Palikoiden rakentaminen ja purkaminen kävi hetkessä eikä johdot menneet sekaisin. Kehittyneemmät Micro:bit, Arduino ja Raspberry Pi -pohjaiset kuuajoneuvot, sademetsäekosysteemit tai kodin elektroniikkajärjestelmät vaativat sitten jo kunnon johdotuksia sekä johtojen juottamista kiinni. Hauskana piirteenä näissäkin oli usein se että tarvittavia osia valmistettiin itse 3D-tulostimella, laserleikkurilla ja CNC-jyrsimellä.

Kokonaisuutena kun miettii messujen robottitarjontaa niin polkuajattelu ja tekeminen (Maker) olivat saumattomasti liitetty toisiinsa. Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta. Se on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa ja meilläkin mennään voimakkaasti samaan suuntaan. Yllätyksenä tuli tarjonnan laajuus. Tässä menee nyt hetki kun saan pureskeltua koko esiteläjän ja poimittua jokaisesta robottimerkistä sen kaikkein parhaimman idean omaan varastooni.

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2019 – ohjelmointia kaikille