BETT 2024

Pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen haistelemaan opetusteknologiatapahtumista sen ehkä suurimman ja kauneimman, eli BETT-messujen uusia tuulia. Viimeksi Excel-hallissa vieraillessani oli vuosi 2020, ja metrossa naureskelimme maskeja käyttäville turisteille. Eipä tainnut tuosta montaa viikkoa mennä, kun koronatoimet alkoivat ja naureskelut jäivät pitkäksi aikaa…

 

Messualue ennallaan

 

Neljä vuotta vierähti vierailujen välissä, mutta yllättävänkin samanlaisena on BETTin konsepti pysynyt. Toki mukaan on tullut uudenlaisia mahdollisuuksia ja konsepteja erilaisiin pienryhmäluentoihin tai – keskusteluihin, mutta edelleen päähuomion vievät kaksi massiivista messuhallia, jotka ovat jaoteltu teemoittain erilaisiin osa-alueisiin. Tämä auttaa messuvierasta hahmottamaan itse tilaa ja priorisoimaan ajankäyttöään- etenkin siellä messuilun loppuvaiheessa, kun haluaa tehdä vielä ne ”viimeiset kierrokset” mielenkiintoisimmilla osastoilla.

Messualueen osastointi noudatti pitkälti samaa kaavaa, eli oman alueensa olivat saaneet laitevalmistajat, opetusvälineet, oppimisvälineet, eri maiden opetusministeriöt sekä hallintatyökalut. E-urheilu oli huomattavasti isommin edustettuna tällä kertaa, muodostaen oman osastonsa.

Laitevalmistajien osasto oli varsin laaja ja kattava. Erilaisia ratkaisuja niin päätelaitteiden kuin etenkin esitystekniikan saralla oli nähtävillä lukuisia ja niiden parissa olisi helposti vierähtänyt aikaa tovi jos toinenkin, mutta itse koitin hakea enemmänkin uusia näkökulmia digipedagogisiin kysymyksiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna messut eivät tarjonneet sinällään mitään uutta ja mullistavaa. Tosin se herätti itsessä myös ajatuksen, että meillä Suomessa on varsin kattavat kanavat, joiden kautta tietoja ja taitoja jaetaan avoimesti digipedagogisista kysymyksistä kiinnostuneille; on monia erilaisia someryhmiä ja -kanavia ( FB:n ryhmät, Esa Riutan YT-kanava yms.), on erilaisia massatapahtumia (ITK, Atea Focus yms.), on loistavia sivustoja (Matleena Laakson blogi, eri kuntien digiopetusmallit yms.). Kotimaisia asiantuntijoita seuraamalla pysyy kyllä hienosti kärryillä, missä mennään opetusteknologian suhteen- kiitokset siis heille!

 

Tekoälyn suhteen välimessut?

 

Tekoäly oli toki vahvasti mukana monella eri osa-alueelle tänä vuonna, mutta väkisinkin tuli mieleen ajatus, että koulumaailmasta käsin katsottuna ollaan vieläkin jonkinlaisessa ”Katsotaan, mitä tässä oikein tapahtuu”- tilassa. Koko asian mullistavuus kyllä tunnistetaan ja ainakin puheissa myös tunnustetaan; verrattiinpa sitä jopa sähkön keksimiseen. Vielä tänä vuonna tekoäly ihan käytännön tasolla näkyi eniten isojen toimijoiden tuotteissa. Microsoftin Copilot oli varsin isosti näkyvillä, Googlen ja muun muassa Canvan osastoilla pyöritettiin luentoja, joissa demottiin tavalla tai toisella tekoälyä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne ensi vuonna. Saavatko opettajat Copilotin tuomia ominaisuuksia käyttöönsä- entäpä oppilaat? Huhut kertovat, että myös iOS 18 ilmestyessään tuo tekoälytyökalut tavallista käyttäjää lähemmäksi- miten se vaikuttaa esim. meillä täällä Turussa tuhansiin oppijoihin, jotka käyttävät iPadia oppimisvälineenään? Kukaan ei varmastikaan kyseenalaista muutoksen valtavuutta, mutta keinot ja tavat tuntuivat olevan vielä ehkä vähän hämärän peitossa- siksi siis epäilykseni siitä, että kyseessä olisivat olleet ”välimessut” tämän asian suhteen.

 

Pienenä, vaan ei vähäisenä esimerkkinä siitä, millaista ohjelmaa olisin kaivannut rutkasti lisää ja juurikin siihen aiheeseen, jonka toivoisin ensi vuonna olevan enemmän tapetilla: tekoäly on tullut- miten voimme opettaa sen järkevää käyttöä oppijoille? Microsoft on luonut erinomaisen paketin, jonka avulla voidaan opettaa promptaamista erilaisten projektiesimerkkien kautta. Kannattaa tutustua! aka.ms/aipromptlab

 

 

Hallintatyökalut

 

Neljä vuotta sitten kirjoitin: ”Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville.

DigiOnea aloitettiin kehittämään loppuvuodesta 2020 ja tällä hetkellä se on seitsemässä kunnassa pilotointivaiheessa. Tässä mielessä olikin antoisaa käydä tutustumassa erilaisiin koulunhallintatyökalujen tarjoajiin. Muuten tilanne hallintatyökalujen osalta oli melko lailla sama kuin edellisellä kerralla vuonna 2020: harva, jos yksikään soveltuisi sellaisenaan meille Suomeen, vaan ne olivat tarkoitettu lähinnä paikallisten koulujen käyttöön. Harmi sinällään, sillä etenkin monet pienemmät, lähinnä opettajalle luokanhallintaan tarkoitetut ja enemmänkin oppimisalustoja muistuttavat hallintaohjelmistot näyttivät varsin mielenkiintoisilta. 

 

Sitä A:ta Stemiin…

 

 

 

Robotiikka- ja erilaisia STEM-henkisiä osastoja oli tänä(kin) vuonna erittäin runsaasti- ja hyvä niin! Osastoilla kurvaili omia ratojaan kymmeniä erilaisia robottiautoja- tosin näitä on nähty jo niin paljon, että vau-efektin mentyä olisi hyvä, jos jotkut valmistajat kehittäisivät ja esittelisivät erilaisia pedagogisesti järkeviä käyttötapoja näille erilaisille ”härveleille”. Tähän suuntaan oli ilahduttavasti osastoaan jo vienyt esim. MicroBit, jonka standeilta löytyi paljon käyttövinkkejä laitteen monipuoliseen luokkahuonekäyttöön.

HP esitteli myös uuden Otto-robottinsa. Itselle jäi vielä käytännön asiat, kuten hinnoittelu hieman epäselväksi, mutta varmasti tutustumisen arvoinen laite on tämäkin!

STEMia siis oli, mutta sitä A:ta jäin kaipaamaan… taito- ja taideaineita edistäviä innovaatioita näkyi valitettavan vähän. Toki videokuvaukseen ja editointiin liittyvää laitteistoa ja ohjelmistoa oli näytillä, mutta missä olivat (yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottaamatta) kuvataiteiluun, tarinankerrontaan, musiikin ja kaikenlaisen audiotaiteen tekemiseen tarkoitetut ohjelmistot/sovellukset?

 

Hajanaiset havainnot

 

Lopuksi vielä erinäisiä hajanaisia havaintoja messuilta:

  • Erityisen tuen oppijoille oli tarjolla runsas määrä erilaisia oppimista edesauttavia ratkaisuja
  • E-urheilu oli todella näkyvässä roolissa messuilla. En ihan päässyt kiinni siitä, miten esim. Fifan pelaaminen liittyy opetusteknologiaan…sinällään pelillisyydellä olisi varmasti paljonkin positiivista vaikutusta vaikkapa kouluviihtyvyyteen
  • Erilaisia liikkumista aktivoivia laitteita, kuten ”taikamattoja” ja ”-seiniä” oli esillä paljon ja niiden tarkoitusperä on mitä mainioin- olisiko hyvä löytää tilaa kuitenkin myös hieman pienemmän mittakaavan toimijoille, joilla voisi olla tarjota vaikkapa erilaisia pelillisyyttä hyödyntäviä, liikkumiseen kannustavia sovelluksia kalliiden ja vain pientä osaa kerrallaan liikuttavien mattojen ja seinien sijaan?
  • Matkan järjestelyt sekä matkaseura oli 10+ 🙂

 

 

 

 

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2024

Kestävä kehitys ja kiertotalous BETT-messuilla

BETT-opetusteknologiatapahtuma antaa kävijälle oivan mahdollisuuden tutustua alan tuoreimpiin trendeihin. Samalla tapahtuman kautta voi tarkastella eri ilmiöiden ajallista jatkumoa, variaatioita eri maissa ja kulttuureissa sekä peilata niitä oman kaupungin tai koulun tilanteeseen.

Tänä vuonna eräs messujen teemoista oli kestävä kehitys. Laitevalmistajien puheissa ekologisuus ja kiertotalous alkoi nousta esiin noin 3-4 vuotta sitten. Tarjolla on ollut mm. monipakkauksissa toimitettavia laitteita, erilaisia vastuullisuusraportteja sekä tietysti erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä laitteita. Teema on vahvasti esillä myös Turun kaupungin visiossa ja hankintastrategiassa.

Seuraavassa mielenkiintoisimpia nostoja tarjonnasta:

BETT UK virallinen sustainablity parter Lenovo ja pakkausjätteen hyödyntäminen.  Lenovon ajatuksena on käyttää laitepakkauksia hyödyksi STEAM/STEM-opetuksessa.

Kestävyyskasvatusta ja ohjelmointia Micro:bitin ja Boson-antureiden avulla.

Monet toimijat esittelivät koulukäyttöön suunnattuja kunnostettuja kierrätyslaitteita.

Kierrätys- ja kestävyysteema jatkui myös kalustepuolella.

Välillä messujen jälkeen tuntuu siltä, että asia X vielä puuttuu Turusta tai on vasta kehitteillä. Nyt voi kuitenkin helposti todeta, että meillä on hienosti huomioitu kierrätys, kestävä kehitys ja niiden nivominen opetukseen. Oppilaslaitteiden elinkaari on pitkä ja sen päättyessä laitteet kierrätetään jatkokäyttöä varten. Käytöstä poistettuja kannettavia myös muunnettaan Chromebook-koneiksi oppilastyönä. Lisäksi käytössä on ollut jo pitkään ns. EKO-PC -laitteita. Green Steam -hankkeessa puolestaan kehitetään ja edistetään tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävään kehitykseen perustuvaa STEAM-opettajankoulutusta sekä STEAM-opetussisältöjä ja -materiaaleja.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Digikillan järjestämää Oppilaslaitteiden kestävä elinkaari & kiertotalous -webinaaria 14.2.2024.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Kestävä kehitys ja kiertotalous BETT-messuilla

Uusi Bittejä maailmalta -blogi perustettu

Tätä blogia ei enää päivitetä. Vanhat artikkelit jäävät luettavaksi, mutta kaikki uudet artikkelit lisäämme uuteen Bittejä maailmalta -blogiin (2023-).

Käy tutustumassa tuoreimpiin reissukuulumisiin!

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi Bittejä maailmalta -blogi perustettu

15 000 kävijän joukossa Educassa

Koronan aiheuttaman kolmen vuoden tauon jälkeen Opetus- ja kasvatusalan johtava tapahtuma Educa pidettiin jälleen Messukeskuksessa 26.-27.1.2023 Helsingissä.

Pääsimme TOP-keskukselta isolla porukalla mukaan messuille. Suunnittelijat Mikko Hirvonen, Saku Holmqvist, Antti Huttunen ja Anne Suonvieri, sekä AV-suunnittelijamme Tuomas Auremaa ja projektityöntekijämme Suvi Aflecht, Jukka Grönqvist ja Suvi Venäläinen suuntasivat kaikki kohti Educa-messuja etsien omaa työnkuvaansa tukevia ohjelmia, näytteilleasettajia ja esiintyjiä.

Tänä vuonna Educassa oli jopa 15 000 kävijää (mahduimme kuitenkin onneksi sisään Messukeskukseen), 350 näytteilleasettajaa, 200 ohjelmanumeroa ja 450 esiintyjää, sisältäen myös kansainvälistä tarjontaa.

Messujen teemana oli Tulevaisuuden sivistys – kasvatuksen, opetuksen ja tutkimuksen merkitys. Teemaan liittyvää messusisältöä oli mahdollista päästä seuraamaan, olipa näkökulmana mikä tahansa koulutusjärjestelmämme osa.

TOP-keskuslaisen varhaiskasvatuksen- ja esiopetuksen näkökulmasta messuilta löytyi yhtä ja toista. Otetaan pieni spiikki ohjelmalle:

#RoboRiksu -robotiikan oppimista taaperosta tohtoriksi. JES hyvä Riksu, todellakin robotiikka kuuluu kaikille!

#Pelastakaa Lapset- Opettaja lapsen tukena digitaalisissa ympäristöissä. Aina niin tärkeä aihe. Kiitos Pelastakaa Lapset myös loistavasta materiaalista.

#OAJ- Valmentava itsensä johtaminen. Työn Flow: ”Viisas työ ja valmentava ote kulkevat käsi kädessä.” – Jussi Venäläinen. Työssä kuin työssä Flow tilan etsiminen ja itsensä johtaminen nousevat arvokkaaseen kontekstiin.

Miten sitten näytteilleasettajat? Kuinka mukavaa olikaan törmätä tuttuihin, tehdä uusia tuttavuuksia ja päästä verkostoitumaan alan asiantuntijoiden kanssa. Nostetaan tässä esille vain murto-osa näytteilleasettajista.

Saapuessamme Messukeskukseen narikoiden vieressä törmäsimme heti Microsoftin pisteeseen, siitä jatkaessamme eteenpäin oli näytteilleasettajia noh se 350, joten kierreltävää riitti. Turku oli myös hienosti esillä messuilla, sekä Turun varhaiskasvatuksen pisteen ympärillä, että Turun Vapaa-ajan pisteen ympärillä pörräsi porukkaa mukavat määrät.

Mainittakoon tässä erikseen vielä mieleen jääviä näytteilleasettajia DigiOne, Näppistaiturit, Kide Science, Festo, ActiveFloor, Avion, ILT Education ja Lukulumo, Sähkölä, Uutismedian liitto ja Mediakasvatus sekä Aikakausmedian Medialautanen. Monia tuttuja näytteilleasettajia, mutta myös uusia tuttavuuksia, kuten tämä Medialautanen, jonka mediakasvatusmateriaali sopii muuten eskarista yläkouluun.

Kiitos Educa – ei muuta kuin uutta inspiraatiota täynnä viemään uusia tuulia kasvatuksen ja opetuksen kentälle!

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa 15 000 kävijän joukossa Educassa

ISE2020 AV-suunnittelijan silmin

ISE2020 messut Amsterdamissa olivat allekirjoittaneen ensimmäiset oikeasti suuret messut ja suomalaisiin messuihin tottuneelle alueen laajuus oli mykistävä. Kolmessa täydessä päivässä ehti kiertää suurimman osan alueesta, mutta silti joitakin osastoja ehti tutkia vain pintapuolisesti. Lisäksi Korona -viruksen takia muutamia näytteilleasettajia oli jäänyt kokonaan pois tapahtumasta. Mm. OLED -näyttöihin erikoistunut LG oli yksi pois jääneistä.

Etukäteen olin asettanut muutamia tavoitteita joihin kiinnitän erityisesti huomiota:

  • AVoverIP ratkaisut ja erityisesti ne, jotka toimivat matalampaa 1Gbit verkkonopeutta hyödyntäen
  • Käyttöjärjestelmästä riippumattomat, ajurittomat ja langattomat AV-ratkaisut
  • Kuvan ja äänen siirtäminen erikoistiloissa, kuten auditorioissa, liikuntasaleissa ja aulatiloissa
  • Korkean valotehon näyttöratkaisut sekä laser- ja led-teknologiaan nojaavat projektorit
  • PoE kaiutinratkaisut, jotka soveltuvat osaksi Dante AVoverIP ääniteknologiaa
  • Pöytäkaivoratkaisut sekä sähkökotelointiin integroitavat HDbaseT ja AVoverIP ratkaisut
  • Neuvotteluhuoneiden AV-ratkaisut ja langattomat videoneuvottelumahdollisuudet

 

AVoverIP ratkaisuja messuilla oli tarjolla valtavasti, mutta erittäin suuri osa käytti perinteistä JPEG2000 pakkausta ja vaati toimiakseen dedikoidun 10Gbit verkon. Yhteensopivat verkkolaitteet ovat vielä erittäin kalliita, eikä vähääkään vanhemmissa kiinteistöissä myöskään kaapelointi riitä 10Gbit nopeuteen.

Keskiviikkopäivän vietin lähes kokonaan ATEAn järjestämällä kierroksella, jonka viimeinen tapaaminen oli Crestronin valtavalla osastolla. He olivat ottaneet 1Gbit verkkoa hyödyntävän teknologian kehittämisen haasteen tosissaan ja esittelivät valtavalla screenillä sen toimivuutta. JPEG2000:sta oli jatkokehitetty Crestronille oma pakkaustapansa ja sillä saavutettiin 750Mbit/s nopeudella vain 15ms viive, joka on käytännössä täysin huomaamaton. Toistaiseksi hinnaltaan laitteet olivat vielä muutaman tuhannen euron luokkaa, mutta tekniikan halventuessa AVoverIP on varmasti tulevaisuuden arkea myös koulumaailmassa.

(https://www.crestron.com/en-US/Products/Video/DigitalMedia-Streaming-Solutions/Encoder-Decoders/DM-NVX-350)

 

 

Langattomia AV-ratkaisuja oli tarjolla valtavasti. Apple helpotti tilannetta huomattavasti avaamalla Airplay2 päivityksen yhteydessä oman standardinsa myös ulkopuolisille ja AirPlay yhteensopivia ratkaisuja olikin nyt tarjolla paljon. Valitettavasti kuitenkin monessa ratkaisussa on käytettävä usb-c donglea tai HDMI+usb donglea kuvan välittämiseksi esityslaitteelle. Osa käytti kuvansiirtoon tilan olemassaolevaa langatonta wifi -yhteyttä ja toiset taas loivat oman jopa 60Gbit verkkonsa.

Yksi lupaava täysin ajuriton ratkaisu messuilta kuitenkin löytyi, jossa on kyky siirtää kuvaa jopa kolmen samanaikaisen verkon kautta. Toivottavasti saan laitteen pikaisesti testiin myös tänne Suomeen, jotta nähdään toimiiko tuote todellisuudessa myös luokkaympäristössä. (https://www.screenbeam.com/)

Myös yksi kokonaan langaton dokumenttikamera löytyi yhdeltä osastolta. Sekin tieto oli erittäin hyödyllinen joitakin erikoistilanteita ajatellen.

Näyttöteknologia ja laserprojektorit olivat myös vahvasti esillä ja valmistajia tuntui olevan reilusti kolmatta kymmentä. ISE ja muut teknologiamessut ovat tapahtumana siitä mielenkiintoisia, että monet uudet julkaisut ovat nykymaailmassa jo muutamassa vuodessa tavallisten kuluttajien saatavilla. Muutamia vuosia sitten mm. 4K näyttötarkkuuden laitteet olivat erittäin harvinaisia ja kalliita ja vuonna 2020 on enää vaikeaa löytää laitteita, joissa tukea sille ei olisi.

Näyttöjen kohdalla ylitettiin jo reilusti 4000lm kirkkaus, jonka avulla mm. ulos asennettavat laitteet toimivat myös täysin kirkkaassa auringonpaisteessa. Lisäksi sekä näyttöjen että led/laserprojektoreiden etuna on se, että kirkkaus on todellista värien kirkkautta, eikä vain mustan ja valkoisen välillä mitattua. Perinteisiä projektoreitakin oli vielä tarjolla, mutta selvästi vähemmän.

Projektoreiden osalta UST projektorit olivat hyvin esillä, mutta linssiteknologian kehittyessä ja muuttuessa yhä edullisemmaksi, myös muita erikoisprojektoreita oli tarjolla. Joissakin linssit mahdollistivat kuvan kääntämisen jopa 180 astetta, mikä helpottaa asennusta hankalissa paikoissa tai erikoisratkaisuissa. Kuten esimerkiksi käytettässä useita projektoreita saman kuvan jatkamiseksi esimerkiksi sisäkulman ympärille, puolipallon sisälle tai vaikka samaan aikaan kattoon, seinälle ja lattiaan. Tykkeihin oli myös kehitetty automaattisia kalibrointitoimintoja, jolloin useamman laitteen asennuksissa tykki hoitaa kameran avulla itse linjaamisen vieruskaverin kanssa luoden saumattoman kuvan.

 

Kiintokalusteasennuksiin liittyen messuilla oli myös muutama osasto. Erityisesti tutkin näyttöjen asennuksia erikoistilanteissa mm. pölysuojatuissa tiloissa sekä AV-laitteistojen integroimista kalustuksiin sekä erilaisiin seinäkotelointeihin. Tämän osalta messujen tarjonta olisi voinut olla parempikin.

Mukana oli myös yksi valmistaja johtosukituksiin liittyen, ja heillä olikin esillä US standardiin sopiva koteloläpivienti suoraan johdonsuojasukkaan. Näin voitaisiin välttää vika-alttiita seinärasiointeja tietyissä kohteissa. EU standardin mukainen läpivientimalli oli tulossa vielä tämän vuoden aikana. Sekin menee testiin kunhan Suomeen asti saapuu.

(www.techflex.org/en/cable-outlet-system-wall-mounts-flexo-mounting.html)

 

Videoneuvotteluratkaisuihin käytettiin reilusti yli puolet keskiviikkopäivästä ja mielenkiintoisia uutuuksia oli laitepuolella mm. niin Logitechilla kuin Lenovollakin. Monet valmistajat tekivät myös yhteistyötä niin Teams- kuin ZOOM- ympäristöjenkin laitevalintojen kanssa ja mm. Logitechin kameroita näkyi monilla osastoilla niin seinäasennuksina, soundbarina kuin pöytämalleinakin. Ruotsalaisyritys PEXIP oli myös mielenkiintoinen uusi toimija. Heidän ohjelmistonsa idea oli tuoda yhteen kaikki yleisimmät videoneuvotteluohjelmat ja hallita niitä kuin yhtä ja samaa ympäristöä. Helpottaa siis käyttäjän elämää huomattavasti!

 

Reissun viimeisen päivän käytin messualueen ulkopuolella tutustuen Amsterdamin valtiolliseen merimuseoon. Etukäteen tutustumalla selvisi, että museossa on useita erilaisia osastoja, joissa hyödynnetään AV-tekniikkaa monin eri tavoin.

Museossa olikin mm.:

  • Parikymmenpaikkainen VR huone, jonka avulla sai nähdä virtuaalisesti alueen kulta-ajan näkymän alueella ja sen ympäristössä.
  • 360 videona kuvattu tuontituotteen merimatka kontista kaupan hyllylle neljän näytön merikonttiteatterissa.
  • Erikoislaajakulmaisia projektoriasennuksia oli kymmeniä ja mm. ilmastonmuutokseen ja jäätiköihin liittyvällä osastolla kuljettaessa lähes kaikki seinät olivat videoseiniä.
  • Näyttöjä oli asennettu myös lattiapinnoille ja pöydiksi, jolloin pystyttiin esittämään mm. karttoja kävijän valitsemalta aikakaudelta. Niiden avulla oli mm. mahdollista havaita virtuaalisesti alueen maa-alueiden muutokset ja merenpinnan korkeuden muutokset.
  • Ohjelmoitavia valoja oli myös hyödynnetty mm. tähtinavigointiin liittyvällä osastolla ja opasteina karttatyössä laivaliikenteeseen liittyvällä käyttäjää osallistavalla osastolla.
  • Lasten osastolla oli hauska ”lautapeli” -osasto, jossa jokaiselle oli oma sinkkiämpäriin integroitu android tabletti, jonka avulla navigoitiin osaston läpi samalla vastaten merenkulkuun ja merielämään liittyviin kysymyksiin.

 

 

PS. Jos matkustat ISE2021 tapahtumaan Barcelonaan, ota mukaan erittäin hyvät kengät. Askelia sai päivässä helposti yli 20000!

 

Tuomas Auremaa

AV-suunnittelija, sivistystoimiala

Tallennettu kategorioihin ISE | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa ISE2020 AV-suunnittelijan silmin

Immersiivisyyden ihmeitä

2020-luvun alussa suuren videokuvan heijastaminen on jo arkipäivää, teknologia kypsää ja hinnaltaankin jo kohtuullista – ainakin suurikokoisiin LED-näyttöpintoihin verrattuna. Ehkä tästä syystä jättimäiset videoseinät ja usealle pinnalle projisoidut tilat olivat varsin näyttävästi läsnä ISE 2020 -tapahtumassa.

Kirjoittaja immersiivisyydestä hämmentyneenä

Suomessakin on lähinnä korkeakoulusektorilla ja yrityspuolen erikoiskohteissa ollut entuudestaan  nk. cave-tiloja, joissa parhaimmillaan kaikki seinät ovat kuvapintoja, mutta joskus  vain esim. 2-3 seinää. Huoneet voivat olla neliömäisiä tai pyöreitä. Parhaimman kokemuksen saa pyöreässä 360-asteen tilassa. Nyt teknologian hintojen laskiessa tällaisia tiloja tai ainakin nurkkauksia on alkanut tulla hiljalleen myös yleissivistävälle puolelle, esimerkiksi Vantaan Robotiikan oppimiskeskukseen ja Viherkallion kouluun Espoossa.

Mitä iloa tällaisista huoneista voisi olla? Opetustilanteessa VR-sisällön hyödyntämisessä törmätään aina siihen, että oppilaita on ryhmässä yleensä yli 20, mutta vastaavaa määrää laseja tai edes puolta siitä ei ole mahdollista hankkia ja ylläpitää. Sekään ei pitkälle lämmitä, että 1-2 oppilasta kerrallaan pääsee virtuaalitodellisuuteen muiden odotellessa vuoroaan. 360-tila mahdollistaa sen, että maailmaan voidaan astua yhdessä ja kaikki ovat kiinni samassa hetkessä. Toki kokemus ei ole yhtä immersiivinen kuin laadukkaalla VR-lasisetillä eikä interaktiivisuutta ainakaan toistaiseksi saada yhtä hyvin toteutettua. Näissä huoneissa yleensä onkin kyse valmiin videosisällön katselusta.

Tässä piilee myös konseptin kompastuskivi – ainakin vielä tällä hetkellä. Teknologia on hyvällä mallilla ja kehittyy koko ajan. Hieno 360-tila on helppo hankkia, jos kukkarossa on tarpeeksi euroja ja kiinteistössä tilaa sellaisen pystyttämiseen. Mutta mistä saadaan kustannustehokkaasti tai peräti maksutta laadukasta ja nimenomaan opetukseen (OPS) soveltuvaa sisältöä jatkuvasti siinä määrin, että kallis investointi itse tilaan tulee perustelluksi? Kun revontulet ja aurinkokunnat on kerran katsottu, niin mitä seuraavaksi? Alla mainituista esimerkeistä ensimmäisessä (Epson) oli mahdollista ajaa vaikka itse tuotettua 360-videota tai hyödyntää YouTuben 360-sisältöjä, mutta jälkimmäinen nojasi ainakin myyntipuheissaan pelkästään kaupallisesti varta vasten tuotettuun sisältöön. Pahimmassa tapauksessa tila jää vajaakäytölle, jos sopivaa sisältöä ei saa riittävästi ja helposti tai siihen ei ole varaa. Tai jos opettajalla kuluu kohtuuttomasti suunnitteluaikaa sisällön raapimiseen kasaan eri paikoista.

Nostan tässä kirjoituksessa pari esimerkkiä ISE 2020 -messuilta. Ensimmäisenä esittelyssä Epsonin osastolla esitelty ”jaetun VR-kokemuksen” tila, joka messuille oli toteutettu puolikkaana eli 180 asteen kaarena, johon kuvaa heijastettiin kolmella projektorilla. Koko pakettiin homma kuuluisi tuplana, jolloin saadaan täysi 360 asteen kokemus. Esittelijän mukaan tällainen tila on toteutettu Tampereelle, mikäli oikein ymmärsin AMK:n tilohin.

jaettu VR-tilakokemus

3 projektoria

Toisena keissinä esittelen lyhyesti valkokangasvalmistaja Screenlinen Arena-ratkaisun. Pienempi ”kammio” mahtuu em. ratkaisua paremmin pienempiinkin tiloihin -kokohaitaria löytyy 4,5 m halkaisijasta aina 24 metriin. Messuilla oli esillä pieni osittainen kaaritoteutus kahdella projektorilla, mutta normaalisti projektoreita on vähintään kolme ja kankaan koko on kustomoitavissa aina 360 asteeseen saakka.

Screenline Arena

Konseptiin kuuluu Epsonin tapaan kaarelle pingotettu valkokangas, joka Arenan tapauksessa on myös hieman vinossa siten, että alareuna on yläreunaa lähempänä katsojaa. Sisältökumppanina Screenlinella on Zebra-niminen yritys, joka tuottaa 360-opetussisältöä heijastettavaksi. Alla olevan videon lisäksi latasin YouTubeen myös toisen videon samasta kopperosta.

Kolmas nosto on erityyppinen. Kyse ei ollut vielä kaupallistetusta tuotteesta, vaan yliopiston tutkimusprojektista. Ideana oli ajaa samalle heijastuspinnalle kuutta kuvaa päällekkäin. Tällöin kolme oppilasta omilla laseillaan pystyi katsomaan samaa 3D-kuvaa omasta näkökulmastaan. Tämä siis jälleen yksi mahdollisuus saada samaan immersiiviseen maailmaan useampi kuin yksi oppija kerrallaan. Laseiksi riitti kevyet 3D-lasit. Konseptiin kuului myös ”taskulamppu”, jolla pystyi osoittamaan kuvaan ja tässä tapauksessa paljastamaan kuvasta ”valokeilalla” eri aikakauden näkymän samasta kiviseinästä.

3D-seinä

Lopuksi vielä muutamia lyhyitä muita nostoja immersiivisyyden teemaan liittyen.

Tallennettu kategorioihin ISE | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Immersiivisyyden ihmeitä

(Teko)älyä kamerateknologiaan

Esimerkiksi etäneuvotteluihin ja opetustallenteisiin tarkoitettuihin kameroihin on viime vuosina tullut enemmän automaattisia toimintoja ja myös tekoälyä jo hyödynnetään.

Tyypillinen ja varsin hyödyllinen sovellus on käyttää kasvontunnistusta suuntaamaan kamera puhujaa tai läsnäolijoita kohti. Toiminto ei sinänsä ole uusi, mutta kehittyy ja paranee koko ajan. Esimerkiksi Logitechin suositut Rally ja Meetup -kokouskamerat osaavat rajata kameran kuvan sopivaksi sen mukaan, kuinka paljon kokoushuoneessa on osallistujia ja missä he istuvat (ks. video 1:05 alkaen).

Modernit kamerajärjestelmät pystyvät opetustilannetta kuvatessaan seuraamaan puhujaa, vaikka hän liikkuisi lavalla. Tämä seuranta voi toimia PTZ-moottorikameraa ohjaamalla tai em. kuvatulla tavalla kuvaa rajaamalla (auto framing) – tai tarvittaessa molemmilla. Nykyaikaiset järjestelmät tunnistavat ihmishahmon automaattisesti, kaulalla ei tarvitse enää roikkua anturia tms. jonka perusteella kamera suuntaa itsensä.

Tekoälyä hyödyntävä Sonyn Edge Analytics Appliance -laite (REA-C1000) tekee molemmat em. asiat ja osaa myös automaattisesti zoomata opiskelijaan, kun havaitsee jonkun luokan opiskelijoista nousseen seisomaan.

fläppikamera

Sonyn toteutus fläppikamerasta. Kuvan voit klikata suuremmaksi.

Microsoftin Content Camera -toimintoa tukevilla kameroilla, esim. Logitechin Brio, on mahdollista välittää etäkokoukseen/luennolle videokuvaa perinteisestä fläppi- tai tussitaulusta siten, että teknologia osaa poistaa tussia käyttävän ihmisen kuvasta. Toimintoa voi käyttää myös isossa auditoriossa normaalissa lähiopetustilanteessa, jossa fläppi ei muuten takariviin näy ja luennoitsija ei ole halukas siirtymään kokonaan sähköistettyyn fläppiin, kuten Samsung Flip 2.

Mielenkiintoinen on myös mahdollisuus manipuloida videokuvan taustaa reaaliajassa ilman takana roikkuvaa green screen -kangasta.  Zoom-videoneuvottelujärjestelmässä on tällainen ominaisuus sisäänrakennettuna (ks. video). Sonylla em. tekoälypurkin ominaisuuksiin kuuluu myös tällainen toiminto (Chroma key-less CG overlay), ks. videoleike ISE-messuilta alla.

Oleellista kokonaisuudessa on, että myös ääni saadaan toimimaan yhtä sujuvasti ja laadukkaasti. Tätä onneksi valmistajat ovat miettineet ja kuvan tavoin myös äänen automaattiseen käsittelyyn on satsattu. Mikrofoneissa on taustamelua poistavia ominaisuuksia (mm. Ciscolla näppäimistöäänien tunnistaminen ja suodattaminen pois äänestä) ja erilaisia automaattiseen suuntaamiseen liittyviä toimintoja – eri kokoisiin tilaympäristöihin.

 

Tallennettu kategorioihin ISE | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa (Teko)älyä kamerateknologiaan