Kuvakooste BETT2017-messuilta

Kooste: Teemu Tauriainen

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuvakooste BETT2017-messuilta

Kouluvierailulla ACS Hillingdonissa 26.1.2017

ACS Hillingdon on Lontoon Hillingdonissa sijaitseva yksityinen kansainvälinen koulu, joka on yksi neljästä ACS International Schools -organisaatioon kuuluvista kouluista. Oppilaat ovat 4-18-vuotiaita ja heitä on Hillingdonissa yhteensä 570. Opetuksessa käytetään amerikkalaista opetussuunnitelmaa sekä brittien omaa curriculumia.

Vuonna 2011 koulussa otettiin kerralla käyttöön 640 iPadia. Käyttöönoton tueksi koulutettiin muutamia koulun oppilaita, jotka yhdessä opettajien kanssa perehtyivät laitteiden käyttöön ja opettivat kaikille muutamien perussovellusten käytön. Lisäksi tukena oli myös Applen omia kouluttajia.

“Technology allows the connection”

Koulua esitelleen opettajan mukaan laitteiden käytössä perusajatuksena on ”Device is
secondary”, eli opetuksen ja oppimisen tavoitteiden tulee olla ykkössijalla. Teknologia mahdollistaa yhteyden oppilaiden, opettajien ja huoltajien välillä sekä pääsyn tietolähteisiin. Keskeisinä oppimistavoitteina mainittin 5 B:tä – Be smart, Be safe, Be responsible, Be respectful, Be mindful. Nämä koskivat sekä opetusta yleisesti että myös teknologian käyttöä.

Vierailimme kolmessa opetustilassa, joissa teknologia oli aktiivisessa käytössä: opettajan omassa luokassa, Genius Barissa sekä STEAM-monitoimiluokassa.

Opettajan omaan luokkaan oli rakennettu erilaisia toimintapisteitä, joissa oli hyödynnetty iPadeja monipuolisesti.
Yhdessä nurkassa oli time laps –kuvia ajastuksella tallentava iPad (iStopMotion-appi), joka kuvasi parhaillaan maljakossa olevia narsisseja ja niissä yhden viikon aikana tapahtuvia muutoksia. Yhdellä seinällä oli iPad-kuvausteline ja Green screen -kangas mm. uutislähetysten tekemiseen ja videoiden kuvaamiseen. Yhdellä näytöllä pyöri oppilaiden tabletilla kuvaamia ja editoimia videoita ja kuvakirjoja. Seinälle oli asennettu kaksi suurta televisiota, joita käytettiin kuvan peilaamiseen tabletin näytöltä AppleTV:n avulla. Opettajan mukaan tilan suunnittelussa oli pohdittu kosketustaulujen hankintaa, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin valitsemaan TV-näytöt, joissa ei ole kosketuksentunnistusta. Perusteluna tälle oli, että opettajan mielestä esiintyjän ei tule olla selkä yleisöönsä päin, kuten kosketustaululla, vaan heijastaminen tabletin näytöltä koettiin paremmaksi ratkaisuksi.

Genius Bar -opetus- ja esittelytilassa oli esillä oppilaiden erilaisia teknologiaprojekteja. Yksi käynnissä olevista projekteista oli 3D-tulostamista tutkiva projekti, jossa selvitettiin liikkuvien rakenneosien (esim. kalanruoto) suunnittelua ja tulostamista. Oppilaat suunnittelivat, piirsivät ja tulostivat itse 3D-esineet ja tutkivat miten rakenteeseen saadaan tehtyä liikkuvia osia.

Toisena käynnissä olevana tutkimuskohteena oli lintujen elintapojen seuraaminen teknologian avulla. Oppilaat rakensivat linnunpöntöt, joihin asennettiin kamerat seuraamaan lintujen liikkumista ja lisäksi hankittiin sääasema, jonka avulla seurattiin sääolojen vaikutusta lintujen liikkumiseen. Genius Bar toimintaa rahoittivat osittain oppilaiden vanhemmat.

STEAM (Science, Technology, Engineering, Art, Math) -oppitunneilla toteutettiin erilaisia monialaisia projekteja, joissa oppilaat pääsivät tutkimaan ja rakentelemaan erilaisia aiheita käytännössä. Vierailumme aikana oppilaat esittelivät muun muassa itse tekemiään digitaalisia pelejä (mm. Hopscotch-apilla tehtyjä), käsin askarreltuja pelejä, joiden osana hyödynnettiin Little Bits -elektroniikkasarjaa sekä micro:bit-piirilevyllä ja Microsoft Block Editor -sovelluksella toteutettuja ohjelmointiharjoituksia. STEAM-tuntien tausta-ajatus on samantapainen kuin jo muutamia vuosia esillä ollut Maker Space -toimintamalli. Oppilaat osallistuvat STEAM-tunneille 2 h per viikko koko lukuvuoden ajan, ja tarkoituksena on kehittää muun muassa oppilaiden luovuutta, ongelmanratkaisukykyjä sekä laaja-alaisesti eri oppiaineisiin liittyviä käytännön taitoja.

 

Saila Visti

 

Tallennettu kategorioihin BETT, Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kouluvierailulla ACS Hillingdonissa 26.1.2017

Micro:bitin avulla digitaidot kuntoon

”Visio: Tulevaisuudessa jokainen lapsi voi olla keksijä.” Näillä sanoilla aloitettiin Micro:bit-piirilevystä kertova esittely. Alle 20 euroa maksava, luottokorttia pienempi minipakkaus on Iso-Britannian vastaus oppilaiden laajamittaiseen digitaitojen kohennuskampanjaan. Digitaitojen kohennus koettiin niin tärkeäksi asiaksi, että alakoulussa yksitoistavuotiaille jaettiin kyseinen tehopakkaus kautta maan ilmaiseksi.

Micro:bit on pieni ohjelmoitava piirilevy, jossa on pieni ledinäyttö, muutama painike sekä antureita. Se astuu samaan sarjaan Arduinon tai Raspberry Pi:n kanssa, mutta on edeltäjiään tosin hieman yksinkertaisempi. Micro:bittiä voi ohjelmoida suoraan internet-selaimessa. Ohjelmointikielinä voi käyttää mm. Microsoft PXT:ä, Pythonia, Javascriptiä tai Microsoft Blocks:ia. Ohjelmat tallennetaan ja siirretään laitteelle USB-johtoa pitkin – helppoa ja yksinkertaista, eikö vain? Ennen ohjelman siirtämistä sitä voi kokeilla ajamalla sen ruudulla olevassa virtuaalibitissä. Näin toimimatonta ohjelmaa ei tule siirrettyä turhaan. Ohjelmointivälineeksi sopii tavallisen tietokoneen lisäksi älypuhelimet tai tabletit. Tuki löytyy sekä Android että iOS-laitteille. Bluetoothin sekä pienen paristokotelon avulla laitteesta saadaan langaton, joten sen ei tarvitse olla koko aikaa kiinni tietokoneessa.

Kaiken taustalla on säätiö, joka pitää huolta pedagogisista ratkaisuista. Koodausta ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan kaikella on selkeä pedagoginen tarkoitus, teknologian integroiminen luontevaksi osaksi oppimista. Säätiössä työskentelevät opettajat ovat luoneet lukuisia valmiita tuntimalleja, jotka ovat ilmaiseksi käytettävissä. Tällä hetkellä Micro:bit on laajamittaisesti käytössä vain Iso-Britanniassa, mutta maailmanvalloitus on alkanut Suomea myöten.

Mitä kyseisellä laitteella sitten voi tehdä? Vain mielikuvitus on oikeastaan rajana. Laitteessa on pieni ledinäyttö, jota voi ohjelmoida esim. kaupan valomainoksen tavoin. Eri antureista voi saada tietoa lämpötilasta, kiihtyvyydestä, laitteen asennoista tai suunnan muutoksista. Piirilevyyn saadaan kytkettyä myös lisälaitteita, jolloin se voi toimia vaikka robottiauton aivoina, kasvihuoneen keskuksena tai usean laitteen virtuaaliverkkona joka ilmaisee esim. älypuhelimelle, missä se sijaitsee rakennuksen sisällä. Tietoa voi käyttää hyödyksi vaikka pelastustilanteessa avun saamiseksi perille nopeammin. Tai miltä tuntuisi kävellä taidemuseossa ihailemassa maailmankuuluja teoksia ja kun olet lähestymässä kuuluisia töitä, puhelimeen ilmestyisi automaattisesti taustatietoa läheisestä työstä ? Enää ei tarvita paksuja esitteitä monella kielellä painettuna, vaan jokaiselle riittää oma älypuhelin ja museoappi, joka hyödyntää Micro:bittiä.

On mielenkiintoista nähdä kuinka paljon tätä pikku vimpainta tulee eri yhteyksissä vastaan lähitulevaisuudessa. Hinnan ei ainakaan pitäisi olla esteenä laitteen käyttöönottoon myös meillä.

 

Teemu Tauriainen

 

Tallennettu kategorioihin BETT, Yleinen | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Micro:bitin avulla digitaidot kuntoon

VUC Sydissä on menty puheista tekoihin

TOP-keskuksen lähetystöllä oli tilaisuus vierailla laajemman suomalaisryhmän mukana Tanskan Haderslevissä sijaitsevassa VUC Syd -oppilaitoksen koulutalossa 22.9.2016. Vuonna 2013 valmistunut yksikkö on kiinnostanut jo 5000 vierailijaa, eikä ihme. Kohde on hieno esimerkki siitä, kuinka uudenlainen oppimisympäristöajattelu ja luontevan kokonaisvaltainen teknologian käyttö kohtaavat.

Uudessa ja prameassa kiinteistössä silmiinpistävintä on tilojen avaruus. Lähes koko kerros on silmälle avointa tilaa – joko täysin avointa tai lasiseinin rajattua. Yhtään tavallista luokkahuonetta ei ole.

Suljetuin muoto oppimisen tilasta on nk. donitsi, johon ryhmä voi kerääntyä leirinuotiomaisesti näyttökuution ympärille keskustelemaan.

vucsyd20160922_072133218_ios

Ulkoauditorion katossa piileskelee suuri näyttö, joka voidaan kääntää alas.

Kerrokset on teemoitettu aihepiireittäin (mm. kielten kerros) ja ylimmässä kerroksessa ovat henkilöstön työtilat – sekä hiljaiset että yhteistyöhön sopivat. Pihalle veden äärelle on rakennettu komea ulkoauditorio suurine näyttöineen.

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisopiskelijoita, jotka kouluttavat itseään kohti jatko-opintoja. Osa on etäopiskelijoita, suurin osa lähiopintoja suorittavia. Välimuotoa eli ns. monimuoto-opetusta ei käytännössä toteuteta. Arviointi perustuu itsearviointia sisältäviin arviointikeskusteluihin.

vucsyd20160922_091824686_ios

Opetustilojen esitysnäytöt ovat tasa-arvoisesti opettajien ja opiskelijoiden käytössä.

Kaikilla lähiopintoja suorittavilla on käytössään iPad, opetustilojen esitystekniikka perustuu pelkästään Apple TV:hen, oppimateriaalien alusta on iBooks ja kurssien kotipesänä iTunes U. Opettajat käyttävät myös Macbookeja. Opiskelijoillekin jaettiin aluksi Macbookit, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen siirryttiin mobiilimmaksi koetuiksi iPadeihin. Applen ekosysteemi on otettu laajasti ja suunnitelmallisesti käyttöön kaikessa toiminnassa.

Kiinteistön viereen rakentuu ja pian valmistuu uusi Flow Factory -rakennus, jossa ryhdytään toteuttamaan täysin uudenlaista lukio-opetusta. Toiminnalliset painotukset ovat projektioppimisessa ja teknologian hyödyntämisessä. Ns. tavallisia oppitunteja ei pidetä ollenkaan. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita, jotka saavat vähintään yhtä hyvät päättöarvosanat kuin verrokkiryhmänsä, mutta sen lisäksi ovat luovia ja osaavat hyödyntää teknologiaa ”digitaalisten ninjojen” tavoin.

vucsyd20160922_144244

Kansallisen uudistuksen myötä opettajien työaika Tanskassa on 37 tuntia viikossa ja se vietetään koululla. Mielenkiintoinen osa VUC Sydin toimintaa on myös talon oma digitaalinen oppimateriaalituotanto. Mutta se olisi ihan oman blogikirjoituksensa aihe se.

Tallennettu kategorioihin Muut tapahtumat | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa VUC Sydissä on menty puheista tekoihin

Vierailu Chesterfieldin alakouluun

Tallennettu kategorioihin BETT, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Vierailu Chesterfieldin alakouluun

”Tekemisen kulttuurin” nousu?

BETT-messuilla ei voinut välttyä C-kirjaimella alkavien (sikäli tärkeiden) sanojen tulvalta: creativity, critical thinking, communication ja tietenkin collaboration. Näiden jo kenties vakiintuneiden termien joukkoon Microsoftin edupuolen VP Anthony Salciton esityksessä nousivat käsitteet computational thinking ja (the rise of a new) culture of making. Ensimmäinen kytkeytyy erityisesti ohjelmointiin. Jälkimmäinen on puolestaan mielestäni laajempi yhteinen ja suhteellisen osuva nimittäjä monille messuilla esitellyille tuotteille – niin kemian ja fysiikan opetuksen datankeruuvälineille, liiketunnistuspeleille kuin ohjelmointityökaluille.

IMG_6117-crop

Salciton mukaan laajemman kultuurisen muutoksen myötä keskiöön nousee oppimisen immersiivisyys ja inklusiiviset oppismiskokemukset, jotka lähtevät lasten omasta kokemuspiiristä. Tästä esimerkkinä (luonnollisesti) Microsofti juuri ostama Minecraft, jonka maailmassa toimiessa henkilökohtaiselle lähestymistavalle on lukematon määrä mahdollisuuksia.

Esityksessä ei sinänsä ollut mitään mullistavaa, mutta toisaalta se mielestäni summasi isohkoa osaa koko messujen annista melko hyvin – tutkiva oppiminen ja itse tekeminen olivat vahvasti läsnä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa ”Tekemisen kulttuurin” nousu?

BETT 2016 ensihavaintojen jälkeen

19_BETT_20-1-2016_Näkymää_14_Robotiikkaa_2
Robotiikkaa todella oli tarjolla joka lähtöön. Erilaisia mekaanisia logiikkaohjauksella varustettuja juttuja putkahteli vastaan vähän joka nurkan takana. Ei ollut tuollaisia minun lapsuudessani ja nuoruudessani. Mekanoilla silloin rakenneltiin ja puisilla Bilofixeilla …

39_BETT_20-1-2016_Näkymää_34_Robotiikkaa_3

Ohjelmointi tunki myös iholle monessa kohdassa ja alakoululaisillekin näytti olevan tarjontaa. Juniori-ikäisiä oli muutoinkin huomioitu. Tässä esimerkki tilttaavasta kosketusnäyttöpöydästä, jossa on suoraan tarjolla (valmistajan mielestä) tärkeimpiä juttuja.
26_BETT_20-1-2016_Näkymää_21_Junior_touch
Ja lisää junioreille suunnattua tarjontaa.
27_BETT_20-1-2016_Näkymää_22_ZU3D_lapsille
Ja sitä koodausta.
35_BETT_20-1-2016_Näkymää_30_Koodausta_lapsille_2

Ihan tärkein juttu oman työni osalta oli kuitenkin minulle demonstroidun ja sangen toimivalta vaikuttavan Moodle/OneDrive/Office 365 -palikan löytyminen. jos tämä saadaan käyttöön eli jos sen kustannukset eivät ole liian korkeat ja jos systeemi oikeasti toimii meidän ympäristössä, se ratkaisee t-o-d-e-l-l-a monta ongelmaa kertaheitolla.

Lainaan omaa feissariseinääni:
Tänään otin aikaa jutella esittelijöiden kanssa, mutta varsin valikoivasti vain itseäni eniten kiinnostavista asioista. Ja sitten löytyi se kultajyvä. Webanywhere -niminen firma tarjoaa integraatiopalikkaa Moodlen ja OneDrive/Office 365:n välille ja nimenomaan niin päin, että mennään moodlen ehdoilla. Se palikka tuo siis verkkotallennustilan repositoriona moodleen (vähän samalla tavalla kuin Edustoren ohjelmat nyt perusopetuksen moodlessa). OneNote toimii valmiina tehtäväpohjana ja sellaisen tehtävän voi lisätä kurssille suoraan moodlen omasta valikosta. Tehtävä tehdään OneNotella, mutta tulokset (ja mahdolinen arvosana) tallentuvat moodleen ihan kuten muissakin tehtävissä. Ja Office 365-tiedostoja voi lisätä suoraan valikosta ihan samalla systeemilä kuin lisätään mikä tahansa tiedosto (kurssi muokkaustilassa –> lisää aktiviteetti tai aineisto –> O365 Word). Jos tämä saadaan toimimaan niin JEEEEE! Vastahan tätä on pari vuotta etsitty …

Ei kuitenkaan unohdeta sitä tärkeintä:
29_BETT_20-1-2016_Näkymää_24_Finland_rules_1
Päätän raporttini BETT 2016 -messuilta tällä kertaa tähän. Kysellä toki saa ja broshyyreita (ynnä kartonkisia tai kuitukankaisia kasseja) on puoli matkalaukullista. Tulkaa selailemaan TOP-keskukseen jos jokin juttu kiinnostaa.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 ensihavaintojen jälkeen

Nostoja ensimmäisen päivän annista: varhaiskasvatuksen TVT-ratkaisut ja koodaus

  • BETT 2016 tarjosi entistä enemmän suoraan varhaiskasvatuksen puolelle suunnattuja tuotteita.  Erityisen paljon tarjontaa oli koodauksen ja/tai loogisen ajattelun taitoja harjoittavien robottien ja rakennussarjojen suhteen. Mielenkiintoinen tuote oli myös kiinalaisfirman ”Interactive Touch Table”, joka on käytännössä kestäviin kuoriiin sijoitettu iso Android-tabletti, johon on mahdollista asentaa omia sovelluksia.

IMG_6100

  • Lisäksi esillä oli muutamiakin liiketunnistukseen perustuvia oppimispelejä ja muita ratkaisuja, joissa kuva projoisoitiin lattiaan (mm. WizeFloor).  Kovin edullisia tai erityisen käytännölisiä nämä tuotteet eivät aina olleet, mutta toki tarjonnan kasvu on sinänsä positiivinen asia. Fyysistä aktiivisuutta tukevia ratkaisuja nähdäään varmaan lisää jatkossakin.
  • Kuten Jarkko ansiokkaasti totesi, Raspberry Pi oli erityisen paljon esillä. Laitteelle oli tulossa mm. kuoret, näppäimistö ja näyttö noin sadan euron hintaan. Lisäksi erilaisia oppaita ja lisähärpäkkeitä oli vähintääkin riittävästi.
  • Myös BBC micro:bit oli todella mielenkiintoinen: The BBC has unveiled the BBC micro:bit, a pocket-sized codeable computer with motion detection, a built-in compass and Bluetooth technology, which is to be given free to every child in year 7 or equivalent across the UK. Mikropiirin ympärille oli kehitetty mm. kiinnostavia appseja ja erilaisia rakennussarjoja. Valitettavasti en ehtinyt vielä tutustumaan tuotteeseen paremmin eikä esim. saatavudesta ole tietoa.
  • Microsoft hakee entistä vahvempaa jalansijaa opetuspuolella: tapahtumassa julkaistiin Minecraft Education Edition. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan peliä kehitetään ja miten uusi versio suhteutuu nykyiseen MinecraftEDU-versioon. Kaiken kaikkiaan koodaus oli jopa viime vuotta enemmän esillä. Muun muassa erilaisia kerhoja ja robotiikkasarjoja oli tarjolla todella paljon.

IMG_6131

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Nostoja ensimmäisen päivän annista: varhaiskasvatuksen TVT-ratkaisut ja koodaus

BETT 2016 päällimmäisiä havaintoja

Eniten silmille hypänneet aiheet olivat:

  1. 3D -tulostimet
  2. tablettitietokoneiden hallinta-, kuljetus- ja latausjärjestelmät
  3. ohjelmointi
  4. robotit

7_BETT_20-1-2016_Näkymää_2_robotteja_1
Tässä yksi lukuisista robottiasemista.

Ohjelmistoja oli tietenkin lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin opetuksellisiin tarkoituksiin. Kun esitteli itsensä Suomesta olevaksi opettajaksi ja tiedusteli josko jotakin minulle sopivaa löytyisi, loppui keskustelu yleensä lyhyeen. Ymmärrettävää sinällään.

10_BETT_20-1-2016_Näkymää_5_Raspberry_1
Raspberry Pi oli erittäin vahvasti esillä koodausalustana ja muutoinkin.

11_BETT_20-1-2016_Näkymää_6_3D_1
3D tulostusta työnnettiin liki silmille monestakin looshista.

18_BETT_20-1-2016_Näkymää_13_tablettivarusteita_1
Tablettivarusteita oli tarjolla useilla kauppiailla. Minulla huomio kiinnittyi kiinalaisten suureen osuuteen myyjien joukossa. Sieltä suunnalta on tulossa rautatavaraa moneen tarkoitukseen.

Ensimmäisen päivän jälkeen yleiseksi havainnoksi jäi tarjonnan lähes tukahduttava laajuus ja kipeät jalat. BETT -messuilta löytyy noin yleisellä tasolla kaikille kaikkea. Suomalaiselle ohjelmistopuolella ei juuri ole lokalisointeja tarjolla. Toisaalta lukuisten pienten ohjelmatuotteiden lisäksi oli myös monia kokonaisjärjestelmäksi tarkoitettuja ohjelmistokokonaisuuksia. Niissä oli tehtävienhallinta ja oppilashallinta yhdistetty toisiinsa. Eivät kuitenkaan olleet päällimmäiseksi jääneen vaikutelman mukaan integroitavissa johonkin jo olemassa olevaan sähköiseen oppimisympäristöön, vaan ne oli tarkoitettu itsenäisesti toimiviksi järjestelmiksi.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 päällimmäisiä havaintoja

BETT 2016 -ensitunnelmat

Aloitan messuraportoinnin viime vuoden tapaan lyhyellä koonnilla.

Seuraavat aiheet näyttävät edelleen olevan pinnalla:

– koodaus
– robotit
– kosketustaulut ja muu esitystekniikka
– laajat infraratkaisut, oppimisalustat ja oppilashallintojärjestelmät, valvonta- ja turvallisuusratkaisut
– erilaiset pilvipalvelut
– tablettien lataus- ja säilytysjärjestelmät

Paljon on myös uuttakin:

– MDM/EMM-ratkaisut, joissa edupuoli on otettu huomioon
– varhaiskasvatuksen puolella entistä enemmän tarjontaa, mm. koodaukseen liittyen
– erilaisia rakennus- ja laboratoriosarjoja huomattava määrä
– Arduinon tapaiset mikropiiripohjaiset ohjelmointialustat
– Monille edellä mainituista yhteisenä nimittäjänä oppilaan omaan kokemuspiiriin linkittyvä tekeminen

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 -ensitunnelmat