Valtiollista vetoapua opetusteknologiamarkkinoille

BETT 2019:ssä kiinnitin huomioni samaan asiaan, johon myös Raikko viittasi blogikirjoituksessaan. Moni valtiollinen toimija oli näyttävästi omalla osastollaan  BETT-messuhallissa. Tarkoituksena näytti olevan nostaa oman maan profiilia ja tunnettuutta koulutusasioissa ja/tai tarjota maan opetusteknologia-alan yrityksille näyteikkuna BETT-kävijöille. Sinänsä asia on järkeenkäypä. Mikäpä maa ei haluaisi antaa vaikutelmaa edistyksellisestä koulujärjestelmästä? Ja toisaalta, moni opetusteknologiainnovaatio on suhteellisen helposti vietävissä globaaleille markkinoille, sillä opetuksen ”kuumat teemat” ovat suunnilleen yhdensuuntaisia eri maissa tällä hetkellä.

Tässä muutamia osastoja, jotka tarttuivat kuvauslaitteeni digirullalle:

Mukana oli myös ainakin Espanjan osasto, mutta siitä ei tullut napattua kuvaa. Huomion herpaantumiseen saattoi vaikuttaa se, että vieraillessani oli juuri avautumassa maistelupiste, jolla tarjottiin  juustoja, ilmakuivattua kinkkua ja muita espanjalaisia herkkupaloja.

Entäpä sitten Suomi? Opetushallitus järjesti yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa  BETTin kyljessä Nordic@Bett-konferenssin, mutta ”bisneshenkisiä” Business Finlandin, ministeriön tai muun vastaavan tahon sponsoroimia osastoja ei BETTissä ollut – tai ainakaan omalle reitilleni osunut. Eikä Turun kaupunkikaan ollut Moskovan mallin mukaisesti esillä.

Kokonaan paitsiossa Suomi ei toki ollut. Mukana oli meikäläisiäkin toimijoita, joskaan ei yhteisellä osastolla. Näistä eniten mieltä lämmitti nähdä turkulainen Four Ferries Oy ja iloiset Petri ja Ida osastolla, jolla oli kuulemma ollut ilahduttavan paljon vipinää. Turkulaisiin korkeakouluihin taustaltaan kytkeytyvä yritys on kehittänyt mm. älykkään matemaattisen tarkistimen, joka pystyy vaiheittain tarkistamaan, onko opiskelijan tekemä lasku laskettu oikein. Tarkistus ei siis perustu vain tiettyihin ennalta määritettyihin tehtäviin ja niille määritettyihin oikeisiin ratkaisuihin, vaan 4f Checker aidosti laskee ja tarkistaa, onko periaatteessa mikä tahansa vaiheittain kirjattu laskutoimitus matemaattisesti ja loogisesti mahdollinen tapa päätyä oikeaan ratkaisuun ja tarvittaessa korjaa päättelyketjua. Tässä siis aidosti otetaan hyötyä irti tietotekniikasta. Kannattaa tutustua!

Valokuvattujen lisäksi ThingLink oli mukana Microsoftin osastolla esittelemässä mm. uunituoretta Teams-integraatiotaan. Tapahtuman laajuuden vuoksi on mahdollista, että paikalla oli muitakin, jotka tuli missattua.

Suomalaisia edustajia oli lisäksi toki runsain mitoin tavattavissa kansainvälisten yritysten osastoilla. Muun muassa Itslearningin, Dell EMC:n,  Vivitekin ja Targuksen osastolla tuli juteltua sujuvasti suomeksi.

Lisäksi keskustelin katalonialaisen Nushu-startupin pisteellä yrittäjän kanssa. Tällä AR-tuotteella on HundrED-kytkös ja osastolla mainostettiinkin tuotteen olevan ”suomalaisten opetusammattilaisten hyväksymä”.

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Valtiollista vetoapua opetusteknologiamarkkinoille

Kouluvierailu: Bedford Girls’ School

Puolentoista tunnin ajomatkan päässä Lontoon ytimestä sijaitseva Bedford Girls’ School  on yksityinen tyttökoulu, jonka kampusmainen ympäristö levittäytyy useampaan tiili- tai kivirakennukseen saman pihapiirin alueella. Nykymuodossaan pitkän historian omaava koulu on toiminut vasta vuodesta 2012 ja se on investoinut mm. oppilaiden henkilökohtaisiin päätelaitteisiin, jotka ovat iPadeja.

Koulu on tuottanut itse oppimateriaaleja iBooks-muotoon iBooks Authorilla. Tämän toteuttamiseksi oli varattu tekninen asiantuntija henkilöresurssiksi. Koulussa on käytössä on myös iTunes U. Tällaisesta kokonaisvaltaisesta ekosysteemiin sitoutumisesta mieleeni palautui taannoinen kouluvierailu Vuc Sydiin, jossa materiaalituotanto oli myös järjestetty itse iBooks/iTunes U:n ympärille. Toimintakulttuuriin kuului myös se, että opettajat jakavat paljon muuta tekemäänsä materiaalia keskenään, jolloin kaikki säästävät aikaa.

Applen laitteiden ja palveluiden lisäksi koulu käytti ahkerasti Googlen pilvipalveluita. Seiskaluokan oppilailta kuulimme, että alemmilla luokilla oli työskennelty paljon Classroomin kaltaisissa ympäristöissä, mutta ylemmillä luokilla niitä ei enää niin käytetty. Yleinen työskentelytapa näytti olevan jaettujen Google Drive-kansioiden käyttö eri sovelluksilla tehtyjen tuotosten palautuspaikkana. Oppilaat selittivät irtautumista Classroomin kaltaisista ympäristöistä sillä, että opettajat pyrkivät heistä tekemään itsenäisempiä toimijoita digimaailmassa. Mielenkiintoinen ajatus! Eräs opettajista piti Applen Classroomia (Oppitunti) kätevänä erityisesti tilanteessa, kun oppilaat työskentelevät eri puolilla koulua ja hänellä oli mahdollisuus seurata, miten työskentely eri pisteissä etenee.

Esimerkkeinä töistään kanssamme jutelleet oppilaat näyttivät mm. Harry Potter -henkistä projektia, jonka yhteydessä oli harjoiteltu taulukkolaskentaa. Book Creatorilla he olivat tuottaneet esityksen ”What’s inside a computer?” perehtyessään siihen, miten tietotekniikka toimii ja millaisissa muodoissa se ilmenee.

Applen ja Googlen palveluiden lisäksi oppilaat kertoivat käyttävänsä mm. myHomework-sovellusta kotitehtävien tekemiseen ja palauttamiseen sekä eChalk ja MathsPad -tehtäviä. Nämä on nähtävästi suunnattu lähinnä paikallisille markkinoille.

Pääsimme vierailemaan lyhyesti useassa oppimistilanteessa eri-ikäisten oppilaiden tunneilla. Alla kuvateksteissä muutamia nostoja niistä. (Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla.)

Lopuksi vielä muutama kuva oppimisympäristöistä. Vanhojen kiinteistöjen sisätiloihin oli saatu modernia tunnelmaa mm. lasin avulla.

Koulun hyvin aktiivinen Twitter-tili: @BedfordGirlsSch

Kiitos vierailun järjestäjille antoisasta päivästä!

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kouluvierailu: Bedford Girls’ School

BETT-messuilta paluu tulevaisuuteen

Vierailevan maallikkobloggarin ja rakennusinsinöörin terveiset.

Olin ennakkoon kuullut paljon hyvää jokavuotisista maailman suurimpiin opetusteknologian tapahtumiin lukeutuvista BETT-messuista. Vuosien saatossa hieman muuttuneen toimenkuvani myötä tuli aiheelliseksi itsekin osallistua ensimmäistä kertaa kyseiseen tapahtumaan. Tammikuussa tilaisuus vihdoinkin koitti ja matka Lontoon ensikertalaiselle alkoi.

laskeuduttuani Euroopan vilkkaimmalle lentokentälle Heathrowlle löysin pienen tutkiskelun jälkeen sopivan kulkuyhteyden keskustaan ja astuin metron kyytiin kohti hotellia. Lähes pelkästään suomalaisista täpötäydessä vaunussa menin hieman vahingossa yhden pysäkin liikaa, mutta sain hieman tarvitsemaani ekstraliikuntaa kävellessäni takaisin päin oikeaan osoitteeseen. Kun vuosien varrella on jonkin verran tullut hotelleissa majoituttua, ovat tärkeiksi parametreiksi muodostuneet oikeastaan kolme asiaa: hyvä aamiainen, kuntosali ja etenkin huone mahdollisimman kaukaa hissi/rappukäytävästä. Perusteellisesta esityöstä ja hyvistä kuvista huolimatta mikään näistä ei kuitenkaan tällä kertaa täysimääräisesti toteutunut, mutta siitä huolimatta tulin toimeen ja pysyin hengissä.

Ensimmäisenä varsinaisena tapahtumapäivänä siirryin metroverkoston toiselta laidalta Lontoon itäpuolelle ennakkoilmoittautumisen vaatineeseen Applen järjestämään oheistapahtumaan. Tilaisuus järjestettiin alkujaan 1800-luvulla rakennetussa Tobacco Dock-nimisellä varastolla, josta on sittemmin muodostunut ilmeisen suosittu tapahtumapaikka eri tilaisuuksien järjestämisille. Siellä osallistujat saivat nähdä ja kuulla kattavin esimerkein mitä muissa eurooppalaisissa kouluissa heidän tuotteillaan tehdään ja pääsimme myös itse kokeilemaan. Jokainen vierailija sai päivän ajaksi lainaan painallusvoimaan ja kallistuskulmaan reagoivan Apple Pencilin Ipadin tueksi, johon oli jo esiohjelmoitu mm. kaikki tilaisuuden aikana tarvittavat ohjelmat, tapahtumakalenteri, aluekartta ja osallistujien nimilista. Pitkän linjan Windows/Nokia-miehenä oma käyttökokemukseni Applen tuotteista vuosien aikana oli tähän asti rajoittunut noin viiteen minuuttiin, joten odotin ennakkoluulottomalla innolla mitä tuleman pitää ja tartuin haasteeseen.

Olen jo kauan sitten havainnut, kuinka entistä nuoremmat lapset opettavat aikuisia toimimaan modernissa teknologiayhteiskunnassa, eikä tämäkään tilaisuus tehnyt poikkeusta. Esimerkiksi hollantilaiset nuoret esittelivät henkilökohtaisia oppimispolkujaan tekemiensä lyhytelokuvien muodossa. Kaikki oli kuvattu ja editoitu Ipadin kanssa yhden päivän aikana. Muutamat 9-vuotiaat englantilaiset lapset opettivat minulle, kuinka Sphero-roboteilla voidaan luovasti askarrellen ja koodaamalla mukailla antiikin Roomaan vaunukilpa-ajoja. Iltapäivällä osallistuin työpajaan, jossa ammattilaiset näyttivät miten ottamalla ympäröivä tila huomioon voidaan AR-teknologiaa hyödyntää esim. ihmisen eri elimien tai eläinten tutkimisessa, uusien karttojen tekemisessä tai matematiikassa. Päivän lopuksi oli vielä sarja lyhyitä luentoja heidän uusista palveluista ja muutama kenties maksettu puheenvuoro käyttäjäkokemuksista oppimistulosten parantumisessa.

Toisena päivänä yritin kiertää Excel-hallista löytyvän varsinaisen messualueen lähes kaikki osastot. Erilaisia oppimisen teknologiaan tukeutuvia tuotteita ja palveluja oli tarjolla satamäärin ja etenkin Aasian maat ja robotiikka olivat vahvasti edustettuina. Sain hyvän perehdytyksen mm. Promethean-aktiivinäyttöjen hyödyntämiseen ja osallistuin Microsoftin luentoon, jossa aiheena oli englanniksi personoitujen luokkatilojen rakentaminen oppimistulosten parantamiseksi, mutta tovin siellä istuttuani totesin korvienvälisen käännöstoimistoni miettineen aihetta liian insinöörimäisin odotuksin, joten jatkoin matkaani muille osastoille.

Ehkä lieväksi yllätykseksi täytynee todeta, että suomalaisia oppimista tukevia ratkaisuja en nähnyt kovinkaan montaa. Suomen yhteisosastokin olisi voinut olla ehkä hieman enemmän houkuttelevampi. Jos haluamme olla tunnettuja maailman parhaasta koulusta on meidän myöskin näytettävä siltä, joten tässä voisi olla hieman petraamisen varaa, jotta paluu tulevaisuuteen olisi mahdollisimman kivuton. Olen kiertänyt useissa eri rakennusalan messuissa ja selvästi erona niihin oli se, että omien huomioineni mukaan tänne oli saavuttu oikeasti tekemään asioita ja oppimaan uutta, eikä yhdessäkään kojussa suoranaisesti näkynyt mitään alkoholibuffettia ja hyvä niin.

Kokonaisuutena voinee sanoa, että omalta osalta jo kahden päivän kokemuksella yksittäinen oheistapahtuma osoittautui oikein erinomaiseksi tilaisuudeksi oppia ja verkostoitua yleismessujen sijaan. Jos olet jatkossa osallistumassa esim. tähän tapahtumaan, niin suosittelen vahvasti kysymään kokeneemmilta vinkkejä logistiikkaan liittyen, hyvistä asiasisällöistä ja oheistapahtumista, jotta ajankäyttö olisi mahdollisimman järkevästi suunniteltu.

-Raikko Kavisto

Työssäni Sivistystoimialan tila-asiantuntijana toimin käyttäjän edustajana kaikissa peruskoulujen, lukioiden ja työväenopiston tiloihin liittyvissä hankkeissa. Entistä enemmän aikaa kuluu erilaisia oppimistiloihin liittyviä palveluita ja tuotteita etsiessä ja ymmärtäessä. Opiskelen työn ohessa rakennustekniikan ylempää korkeakoulututkintoa. Opinnäytetyöni tulee käsittelemään moderneja fyysisten ja digitaalisten oppimis- ja työympäristöjen konseptointia.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT-messuilta paluu tulevaisuuteen

BETT 2019 – ohjelmointia kaikille

Ohjelmointi on viime aikoina noussut uuden opetussuunnitelman myötä taas enemmän esille. Kaksi vuotta sitten BETT-messuilla vieraillessani havaitsin, että ohjelmointitaitoisia kaivataan toden teolla työelämässä ja että ongelmaa paikkaamaan oli julkaistu mm. Micro:bit mikrokontrolleri. Micro:bitin avulla ohjelmointi konkretisoitui, koska koodi muttui näkyväksi (physical computing tai physical programming). Tämän vuoden BETT vierailu ei oikeastaan tarjonnut tällä alueella muuta yllätystä kuin sen miten voimakkaasti Aasia on tullut ohjelmointi- ja robotiikkamarkkinoille. Micro:bit johdannaisten tarjonta oli todella laajaa ja erilaiset pikkurobotit olivat kaiken näköisiä, kokoisia ja muotoisia. Pelkkä teoreettinen ruudulla tapahtuva ohjelmointi ei tuntunut olevan enää mitään, jopa Apple käytti Swift-ohjelmoinnissaan mm. Parrot-droneja.

Jatkumo alhaalta ylös on tärkeää

Selkeä linjaus ohjelmointituotteissa oli tällä kertaa jatkuvuus ja nousujohteisuus. Ohjelmointi aloitetaan jo alimmilla luokilla ja heti robottien kanssa. Käskyt annettiin korteilla tai esim. ”lätkillä”, jotka laitetaan peräkkäin sopivaan lokerikkoon, joka sitten käskyttää robottia liikkumaan tai tekemään asioita. Pienissä lätkissä saattoi olla sisällä rfid-siru, jotta lokerikko tunnistaa mikä käsky on kyseessä. Näin yksinkertaisilla lätkillä on mahdollista saada aikaan hyvinkin monimutkaisia käskyjonoja ilman että tarvitsee käyttää tietokonetta tai tablettia.

Muovisten lätkien järjestelemisestä on luontevaa siirtyä visuaaliseen ohjelmointikieleen, jossa käskyblokkeja siirtelemällä saadaan haluttu toiminto aikaan. Periaatteessa kyseessä on edelleen muovilätkien järjestelyä, mutta nyt se tehdään tietokoneen tai tabletin ruudulla. Kun visuaalisesta ohjelmoinnista halutaan siirtyä tekstipohjaiseen ohjelmointiin, oli usein mahdollista siirtyä Pythoniin tai Javascriptiin. Suurin osa laitteista totteli jompaa kumpaa kieltä. Tekstipohjaiseen kieleen siirtyminen on helpompaa kun ohjelmoinnin ”rakenneajattelu” on tuttua monen vuoden kokemuksella.

Nuorimmille suunnatut robotit olivat valmiita kokonaisuuksia, joita voi vanhempana ”tuunata” tai rakentaa alusta loppuun itse. Pienimmille oppilaille oli tarjolla söpöjä pupurobotteja ja isommille teknisiä rakennussarjoja. Pienimpienkin oppijoiden roboteissa oli enemmän ”aisteja” kuin ennen. Erilaiset sensorit ja ledinäytöt olivat tulleet kiinteäksi osaksi liikkuvia amppareita, kuutioita ja palloja. Hyvä näin, koska nyt yksinkertaistenkin robottien käyttöikä kasvaa. Pelkkä eteen-taakse-sivulle liikuttaminen ei loputtomasti jaksa innostaa. Osa valmistajista oli huomannut tehdä roboteille maton, jossa oli lautapelimaisia toimintoruutuja. Tähän oli vielä yhdistetty tehtäväkortteja tai vihko, jossa oli mukaansatempaava tarina. Ohjelmoinnin harjoittelu muuttui sujuvasti oppimispeliksi kun robotti suoritti kortin määräämää tai tarinassa mainittua tehtävää matolla tai lattian kokoisessa teknokaupungissa.

Pienimmille suunnatuissa rakennussarjoissa palat kiinnittyivät toisiinsa magneeteilla. Tämä mahdollistaa erilaisten sensorien ja osien kytkemisen ilman johtoja. Palikoiden rakentaminen ja purkaminen kävi hetkessä eikä johdot menneet sekaisin. Kehittyneemmät Micro:bit, Arduino ja Raspberry Pi -pohjaiset kuuajoneuvot, sademetsäekosysteemit tai kodin elektroniikkajärjestelmät vaativat sitten jo kunnon johdotuksia sekä johtojen juottamista kiinni. Hauskana piirteenä näissäkin oli usein se että tarvittavia osia valmistettiin itse 3D-tulostimella, laserleikkurilla ja CNC-jyrsimellä.

Kokonaisuutena kun miettii messujen robottitarjontaa niin polkuajattelu ja tekeminen (Maker) olivat saumattomasti liitetty toisiinsa. Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta. Se on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa ja meilläkin mennään voimakkaasti samaan suuntaan. Yllätyksenä tuli tarjonnan laajuus. Tässä menee nyt hetki kun saan pureskeltua koko esiteläjän ja poimittua jokaisesta robottimerkistä sen kaikkein parhaimman idean omaan varastooni.

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2019 – ohjelmointia kaikille

Vierailu Dell EMC Experience Centeriin

BETT-keskiviikon 23.1.2019 iltapäivällä sain tilaisuuden päästä vierailulle suomalaisryhmän mukana Dell EMC -yhtiön ”Client Solutions Experience Centeriin” Brentfordissa, Lontoon kupeessa.

Keskukseen oli rakennettu asiakasvieraita varten sarja erilaisia huoneita, joihin tutustumisen lomassa keskustelimme siitä, miten nykyaikainen tietotekniikka mahdolllistaa aika- ja paikkariippumattoman työskentelyn erilaisille ammattiryhmille.

Alla kuvien kuljettamana lyhyt tiivistelmä kierroksen vaiheista ja keskeisimmistä havainnoista. (Kuvat ja kuvatekstit saa suuremmaksi kuvaa klikkaamalla.)

Video / Dell: ”Workforce Transformation: Powering Creatives” – mukana mm. edellä mainittu Canvas.

Kiitos hienosta vierailumahdollisuudesta Dell EMC:lle ja Atea Finlandille!

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Vierailu Dell EMC Experience Centeriin

Atlantin molemmilta laidoilta – ISTE vs. BETT?

Valmistautuessani BETT-reissuun 2019 päätin peilata odotuksiani kokemuksiin, joita sain osallistuessani kesäkuussa 2018 ensimmäistä kertaa ISTE-tapahtumaan Yhdysvalloissa. Tapahtumapaikka vaihtuu vuosittain, mutta tällä kertaa paikkana oli Chicago.

ISTE ja BETT ovat ilmansuuntiensa suurimmat opetusteknologia-alan tapahtumat, joilla on paljon yhteistä, mutta myös eroja. Ehkä suurin ero on siinä, että ISTE on pohjimmiltaan  suuri konferenssi, jonka kainalossa on myös BETT-mittaluokan näyttelyhalli. Eurooppalaisesta näkökulmasta ajatellen kyse on tavallaan Online Educa Berlin + BETT yhdessä.

ISTE on mukavan monipuolinen siinä mielessä, että esille pääsevät niin suuret ja pienet firmat kuin aivan yksittäiset koululuokat ja oppilaat. Osallistujistakin suurin osa vaikutti olevan tavallisia opettajia ja muita kentän toimijoita, eikä hurahtaneita ”teknohörhöjä”. Toisaalta tapahtuma on aivan valtavan laaja erityyppisten aktiviteettiensa vuoksi ja sen vuoksi vaikeasti tiivistettävissä, mutta jos yritän lyhyeen blogitekstiin kiteyttää, mitä jäi päällimmäisenä mieleen kymmenien yksittäisten loistavien ideoiden ”yläpuolelle”, päädyn tällaiseen listaan:

1. STE(A)M ja maker-kulttuuri

Huomattavan suuri osa esityksistä ja varsinkin messuhallin osastoista perustui tavalla tai toisella STEM-ajatteluun (Science, Technlogy, Engineering, Maths). Ja USA:ssa tosiaankin ainakin toistaiseksi vallalla on STEM ilman A:ta. Euroopassa ja varsinkin Iso-Britanniassa on viime vuosina totuttu lisäämään yhdistelmään A eli ”Arts” = STEAM. Turun sivistystoimialallakin on käynnistynyt koko oppimispolkua koskeva  STEAM-kärkihanke.

Kokeilevaan ja tutkivaan työskentelytapaan ohjaaava oppiminen näkyi kaikkialla, ei pelkästään 3D-tulostimia, laserleikkureita tms. myyvien osastoilla. Teknologian käyttömahdollisuuksia lähestyttiin STEM-näkökulmasta myös esim. Microsoftin isolla osastolla, jossa laitteiden isojen screenien sijaan pääosassa olivat pitkät nikkarointipöydät kuumaliimoineen ja muine välineineen, joiden ääressä oli mahdollisuus askarrella esim. hai tai paperinen kaikuluotaava vene.

Omalla esittelyalueellaan esiintyi päivittäin useita kouluja, joiden oppilaat esittelivät tekemiään STEM-projekteja. Kuvassa roskakori, jossa Arduinolla tehty laskuri laskee sinne heitetyt roskat.

2. Robotiikka ja elektroniikka ohjelmoinnin konkretisoijana

Aiheena liittyy edelliseen, mutta sen silmiinpistävyyden vuoksi nostan omaksi kohdakseen. Viesti oli, että ohjelmointi on motivoivaa ja tavoitteelista, kun koodilla komennetaan jotain laitetta – robottia, mikropiiriä tms. Tähän on helppo yhtyä.

Meikäläisittäinkin tuttujen tuotteiden kuten VEX IQ, Lego Mindstorms, Sphero yms. lisäksi paikalla oli kymmenissä laskettavia kaukoidästä saapuneita ja ainakin itselleni täysin tuntemattomia yrityksiä, jotka myivät omia robotiikkasarjojaan, erilaisia rakennussarjoja, mikrokontrollereita yms. Selväksi tuli se, että valinnanvaraa ja vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän kuin mitä Suomen vinkkelistä ajattelisikaan. Kuten matkakaverini totesi, epävarmempaa on se, mikä näistä tuotteista jää eloon ja mikä vähin äänin poistuu markkinoilta vuoden-parin kuluessa. Siinä mielessä vakiintuneilla tuotemerkeillä on etulyöntiasema.

3. Vuoden kuuma juttu: AR/MR/VR ja 360-kuvat

Opetusteknologia-alan luonteeseen kuuluu, että jokin aihe on joka vuonna se ”hypetetettävä” juttu, jonka odotetaan olevan seuraava suuri mullistus oppimisessa ja jonka tiimoilta innovoidaan kovaa vauhtia erilaisia sovelluksia – kaikkea innostavan ja hämmentävän väliltä.  Erityisesti opettajien pitämistä esityksistä välittyi se, että yhdysvaltalaiskouluissa nyt kokeillaan paljon eri asioita tällä saralla: 360-kameralla otettuihin kuviin lisätään objekteja erilaisilla sovelluksilla. Käytetään mobiililaitteen kameraa asioiden havainnollistamiseen lisätyn todellisuuden kanssa. Tai lyödään VR-silmikot ja sukelletaan syvemmälle.

Mainituksi useampaan otteeseen tulivat mm. ohjelmistot kuten CoSpaces Edu, Roundme ja Google Tour Creator. Härpäkkeistä esillä oli useampaankin otteeseen MergeCube, joka on vaahtomuovinen kuutio, jonka pintoihin saa sovelluksilla kytkettyä lisätyn todellisuuden objekteja. (Turkulaisope, voit lainata halutessasi TOP-keskuksesta testiin.) Kotimaisista toimijoista esillä oli tilapäisständillä 3D Bear ja toisaalla HundrED.

Nähtäväksi jää, kuinka samoilla linjoilla BETT-valtavirrassa vuoden 2019 tapahtumassa uidaan. Uskoisin, että pohjimmiltaan samoilla linjoilla – ovathan monet teknologiajätit globaaleja toimijoita – mutta lähestymistavassa teknologiaan saattaa olla eroja. Jo se, että meikäläisittäin STEAMissa on myös se A, laajentaa näkökulmaa huomattavasti. BETTin etuna ISTEen nähden on eittämättä se, että lähes kaikki, mitä siellä esitellään on saatavissa tavalla tai toisella myös Suomeen. Ja jos ei ole, paikalla oleville kotimaisille toimijoille on helppo vinkata, mitä kannattaisi ottaa myyntiin Suomessa.

Tapaamisiin BETTin käytävillä!

 

Tallennettu kategorioihin ISTE | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Atlantin molemmilta laidoilta – ISTE vs. BETT?

STEAM – BETT 2018 -messuhöyryjä purkamassa

Vuoden 2016 BETT-messuilla Microsoftin Anthony Salcito nosti esille uudenlaisen maker-kulttuurin nousun. Samana vuonna julkaistiin myös BBC:n Micro:bit, edullinen ohjelmoitava pieni tietokone. Nyt kaksi vuotta myöhemmin  Arduinon kaltaiset mikrokontrollerit, robotiikka ja Micro:bit ovat tulleet vahvasti myös Suomeen. Turussakin on käynnissä erilaisia hankkeita ja kerhoja, joissa kehitetään maker-toimintaa ja opetellaan ohjelmointia. Valtakunnallisesti tärkeää kehitystyötä tekee Innokas-verkosto.

Vuonna 2018 robotiikkaan, ohjelmointiin ja maker-toimintaan liittyvää tarjontaa oli messuilla valtavasti. Esimerkiksi erilaisia robotti- ja rakennussarjoja löytyi jopa kyllästymiseen asti. Melkeinpä kiinnostavimpia näistä yksittäisistä tuotteista olivat pienille oppijoille kolmannesta ikävuodesta ylöspäin suunnatut tuotteet, kuten Duplo-yhteensopivat rakentelupalikat (esim. Taco Robobricks).

Trendikäsitteenä nousi esille STEAM, eli Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics ja sen taito- ja taideaineita vajaampi versio STEM. Maailmalla, mm. Yhdysvalloissa opetus rakentuu pitkälti STEM-ajattelun varaan.  STEM-pohjainen opetussuunnitelma painottaa ongelmanratkaisua, luovuutta, oppiaineiden rajoja ylittäviä kokonaisuuksia ja oppilaan omasta kokemusmaailmasta lähtevää oppimista. Kuulostaako tutulta? Messuilla käsitteen avulla markkinoitiin niin 3D-tulostimia, laserleikkureita, ohjelmointia, robotiikkaa kuin elektroniikkaakin. Mitään Micro:bitin kaltaista ”mullistavaa” härpäkettä en löytänyt. Arduino-mikrokontrollerin ja Micro:bitin kanssa yhteensopivat sarjat saattavat kuitenkin toimia aihepiirin popularisoimisessa, jos vain löytää laajasta tarjonnasta itselleen sopivan, pedagogisesti mielekkään vaihtoehdon. Yksittäisten tuotteiden sijaan huomio kiinnittyi oikeastaan siihen, kuinka tämä kaikki oli saatu askeleen lähemmäs oppijoita ja opettajia.

Edellisenkappaleen loppuun viitaten myös suuret toimijat – kuten Microsoft ja Google – olivat panostaneet STEMiin vahvasti. Microsoftin Hacking STEM -portaali tarjoaa luokkakäyttöön kattavan valikoiman erilaisia vapaasti ladattavia projektimalleja ja aktiviteettejä. Messuilla oli esillä mm. tuulen nopeutta mittaava itse rakennettu laite, joka syötti tiedot automaattisesti päivittyvään Excel-taulukkoon. Pääosin projekteissa hyödynnetään helposti saatavia ja edullisia materiaaleja, mutta monesti tarvitaan myös mikrokontrolleria (Arduino, Lego WeDo).

 

 

Osa yrityksistä tarjosi myös konsultointia ja eräänlaisia ekosysteemipalveluita, jos haluaa hankkia kaiken tarvittavan kerralla. Kuvissa Fab Factoryn STEAMachine ja Engino Educationin ”Total education solution: combination of STEM & robotics” -malli.

Joitakin vuosia sitten alkanut maker- ja STEM-buumi ei siis ole osoittanut laantumisen merkkejä. Isojen toimijoiden tuottama sisältö sekä laite- ja ohjelmistovalikoiman kattavuus herättänee Suomessakin vähitelleen laajempaa kiinnostusta aiheeseen.

 

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa STEAM – BETT 2018 -messuhöyryjä purkamassa