BETT 2020 – ensi kertaa paikalla
Sain hienon mahdollisuuden osallistua ensi kertaa BETT-messuille. Vaikka kokeneemmat kollegat asiasta olivat jo maininneet, ensimmäinen ihmetyksen aihe oli jo itse messuhalli itsellään ja tapahtuman massiivinen koko: kaksi valtavaa hallia täynnä kierrettävää ja ihmeteltävää! Käyn läpi ensimmäisen päivän tunnelmia ja päivän aikana heränneitä ajatelmia.
Lontoon ExCel- halli teki ensikertalaiseen vaikutuksen.
Ensihämmennyksen helpotettua alkoi varsinainen messukiertely. Olimme TOP-keskuksen kollegoideni Teemun ja Mikon kanssa keskiviikkona heti klo 10.00 paikalla ja päivä meni yllättävän nopeasti. Hallien osastot oli jaettu teemoittain: Opetusvälineet, Oppimisvälineet, Hallintatyökalut, Laitteistot ja eri maiden opetusministeriöiden osastot. Varsin nopeasti kävi ilmi, että esimerkiksi erilaisia STEM/STEAM- henkisiä osastoja oli runsaasti; värkkäämö-henkeä huokuneet osastot robotiikkavälineistöineen olivatkin varsin mukavaa kierrettävää. Myös hyvinvointiteemoihin oli panostettu ja sitä oli lähestytty monelta eri kantilta: ei ainoastaan oppilaiden tai henkilökunnan tms. näkökulmasta. Kaikki osastot tuli enemmän tai vähemmän kierrettyä, mutta keskityn nyt raportoimaan vain niistä päällimmäisistä fiiliksistä, joita ensimmäinen messupäivä herätti.
Opettajan työnkuvan muutos: pitikö tvt:n lisätä vai vähentää työtaakkaa…?
Ensinnäkin, digitalisaatio kiihtyy kiihtymistään kaikkialla. Hiljattain Suomessakin uutisoitiin, kuinka arjen digitaitojen puuttuminen vaikeuttaa vankien sopeutumista tuomion jälkeiseen siviilielämään paluuta huomattavasti. Kärjistäen voisi todeta, että oppilaiden kanssa tilanne on samankaltainen; mikäli näitä tärkeitä taitoja ei opeteta jo alaluokilta lähtien, hankaloituvat mahdollisuudet ja vaihtoehdot peruskoulun jälkeisissä valinnoissa. Kenelläkään opetusalalla työskentelevällä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää tätä asiaa huomioimatta. Opettajalle tämä merkitsee melkoista työnkuvan monipuolistumista, kun jo oman työssäjaksamisen puitteissa pitäisi kyetä enemmän tai vähemmän hallitsemaan tvt:n osa-alueita, aina sieltä ihan laitteiden ylläpidosta lähtien. Työnantajan tehtävä on taas antaa näiden velvollisuuksien täyttämistä varten työkalut. Tämä oli asia, jonka havaitsin keskeiseksi- ellen peräti keskeisimmäksi- johtoteemaksi, jonka alle messuilla selkeämmin näkyvät teemat, kuten vaikkapa juuri hyvinvointi, nivoutuivat.
Yhtenä näkyvänä todisteena tästä messuilla näkyi todella paljon erilaisia hallintatyökaluja niin opettajille kuin kokonaisille kouluille/organisaatioille/kunnillekin. Hallintatyökaluilla tarkoitan siis digitaalisia alustoja, joihin opettajat voivat tehdä kurssejaan tehtävineen ja testeineen, seurata oppilaidensa suorituksia, arvioida osaamista jne. Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville.
Jättiläiset eivät luovu asemastaan helposti
Valtavassa tarjonnassa, lukemattomien osastojen ”puristuksessa” on kyllä annettava kuitenkin tunnustus alan jättiläisten, Microsoftin ja Googlen osastoille. Ohjelmaa näissä paikoissa oli jatkuvasti; työpajoja ja erilaisia tietoiskuja/luentoja oli jatkuvasti. Monet näistä 20-30 minuutin pikkuluennoista osoittautuivatkin varsin antoisiksi. Microsoft tuntuu ainakin panostavan toden teolla koulutuspuoleensa ja erityishuomion tuntuu saaneen luokkahuoneiden inkluusiota edistävät työkalut; ts. erilaiset apuohjelmat, joiden avulla jokainen oppilas lähtökohdistaan huolimatta voi helpottaa ja osoittaa oppimistaan. Syventävän lukuohjelman (Immersive reader) voimakas kehittäminen on tässä isossa roolissa. Myös esimerkiksi videotyökalu FlipGridin integraatio Teamsiin on iso parannus tässäkin mielessä.
Osa Googlen tyylikkäästä osastosta.
Henkilökohtaisesti ihmetytti: missä oli Apple? Onko sillä todellakin varaa jättää alan isoimmat messut väliin ja antaa kilpailijoidensa esitellä omaa osaamistaan samalla, kun itse loistaa poissaolollaan? Ehkä näin. Oli silti harmittavaa huomata, että Applen kuulumisia halutessaan piti kääntyä pienten yhteistyökumppaneiden puoleen. Toki Applella oli oma Pop-Up Classroom toisen hallin yläkerrassa, mutta sielläkään ei (ainakaan itselle ja tuskin kellekään muullekaan hiemankin Applen tuotteita käyttäville) mitään uutta esiteltävänä ollut.
Brian Cox– köyhän miehen Esko Valtaoja?
Yksittäisenä, vaikuttavana yksityiskohtana on mainittava yksi messujen pääesiintyjistä: Brian Cox, joka esiintyi keskiviikkona iltapäivällä 16.30-17.30 messujen päälavalla eli The Arenalla. Cox on fyysikko, joka on kotoisen Esko Valtaojan tyyliin onnistunut popularisoimaan hankalaksi miellettyä tieteenalaa ja tekemään itsestään halutun esiintyjän. Eikä ihme; Coxia oli todella miellyttävä kuunnella.
Itse luennon sisältö oli sinällään melko yleisluonteista- Cox aloitti kuvalla, joka oli otettu Marsista ja jossa näkyi Maa ja Kuu valtavassa avaruudessa pieninä pisteinä. Tunnin aikana Cox kertasi nopeasti universumin historiaa aina alkuräjähdyksestä alkaen, pitäen esityksensä johtoajatuksenaan ehkäpä sen, kuinka valtava universumi on ja kuinka poikkeuksellinen tapahtumaketju elämän synty on aikojen alussa ollut. Nähtiinpä esityksessä ensimmäinen kuva mustasta aukosta. Yhtä kaikki, tunti meni kuin siivillä ja Cox poistui isojen aplodien saattamana lavalta.
Ihmiset- niin nuoret kuin vanhemmat- innostuvat helpommin tieteistä, kun sen joku osaa selkeästi, mutta kuitenkin kuuntelijaa/katsojaa aliarvioimatta selittää. Koko yhteiskunnan aiempaa positiivisempi suhtautuminen tieteisiin varmasti näkyy ja heijastuu myös arvoihin ja asenteisiin ja sitä kautta myös yhteiskunnan koulutusinvestointeihin, ja näin esimerkiksi STEM- projektit puoltavat paikkaansa nyt ja tulevaisuudessakin. Ajatuskulku on ehkä hieman poukkoileva, mutta itse näen täten Coxin kaltaisten hahmojen merkityksen erittäin suurena koulutuksen(kin) kannalta. Onhan Suomessakin myynti-ja lainaustilastojen kärjessä toisen merkittävän tieteen popularisoijan, israelilaisen historioitsijan Yuval Noah Hararin ihmisen historiaa ja tulevaisuutta käsittelevät opukset. Kiinnostus tieteisiin on olemassa ja tätä “momentumia” tulisi nyt hyödyntää. Unohtamatta tietenkään sitä, missä niitä tulevaisuuden tieteentekijöitä koulutetaan!
Summa summarum
Brian Coxin jälkeen kello tulikin jo 18.00 ja kuulutukset kehottivat messuilijoita lopettelemaan tältä päivältä. Matkalla messupaikalta hotellille tuli mieleen, että meillä (sekä Suomessa että Turussa) asiat ovat pääosin hyvin ja tuntuu, että olemme ihan rehellisesti ja oikeasti monessa asiassa etujunassa, ellemme peräti edelläkävijöitä. Syy jämähtämiseen se ei tietenkään ole, mutta suunta tuntuu oikealta. Ja kun suunta on oikea, korjausliikkeet voivat olla pieniä ja hallittuja.
ISE eli Integrated Systems Europe on maailman suurin esitystekniikan tapahtuma. Vuoden 2020 tapahtuma pidettiin 11.-14.2. viimeistä kertaa Amsterdamissa. Valtavan laaja RAI-messukeskus on jäänyt pieneksi tapahtumalle, joka vuonna 2019 kokosi Amsterdamin 1300 näytteilleasettajaa ja 81 000 vierasta. Vuoden 2020 luvut ovat jäämässä alhaisemmaksi, koska varovaisuus koronaviruksen suhteen karsi noin 50 yritystä viime hetkillä ja myös osan kävijöistä. Vuonna 2021 ISE on ensimmäistä kertaa Barcelonassa.
