Oppilashuolto

Oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, sosiaalista hyvinvointia kouluympäristössä sekä ennalta ehkäistä ongelmien syntyä ja pahenemista. Oppilashuolto on koko koulun henkilöstön yhteinen asia. Lukuvuonna 2018−2019 koulukuraattorina toimi Jenni Teräs ja koulupsykologina Tarja Klami-Polojärvi.

Koulun sosiaalityön asiantuntijana koulukuraattori tukee ja ohjaa oppilaita koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin, perhetilanteeseen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa, tekee yhteistyötä vanhempien, opettajien, muun oppilashuollon henkilöstön ja yhteistyöverkoston kanssa sekä ohjaa tarvittaessa oppilaan ja perheen koulun ulkopuolisen tuen piiriin. Lisäksi työhön kuuluvat konsultaatiot, koulun kehittämistyö ja alueellinen verkostoyhteistyö.

Koulupsykologi tapaa oppilaita mielialaan ja tunne-elämään sekä oppimisen pulmiin liittyvän selvittelyn yhteydessä. Yksilötapaamisten lisäksi koulupsykologi tekee tarvittaessa yhteistyötä oppilaan vanhempien sekä oppilashuollon muiden työntekijöiden ja opettajien kanssa. Koulupsykologi myös ohjaa oppilaan tai perheen tarvittaessa koulun ulkopuolisiin tukipalveluihin.

Oppilashuollossa käytettävät Mahti -tunnekortit. Kuvissa on kettuja eri tunnetiloissa.

Kiva Koulu -toimintaa alakoulussa

Kuluneen lukuvuoden aikana on vuosiluokilla  1-6 pidetty KiVa Koulu-, Lions Quest-, Hyve-, Turvataito- ja Huomaa Hyvä- tunteja sekä luokanopettajien että erityisopettajien toimesta. Tunneilla on käsitelty esim. kiusaamista, ryhmässä toimimista, kaveritaitoja, vihreää ja punaista kosketusta sekä koululaisen arkitaitoja. Myös erilaisia hyveitä kuten vastuullisuus, luottamus ja kärsivällisyys on tuotu esille ja autettu oppilaita huomaamaan niitä itsessään ja muissa.  Tunneilla käsiteltyjä asioita on osassa luokista koottu myös oppilaan omaan KiVa- vihkoon.

Kiva Koulu - ohjelman logo.
Kiva koulu on kiusaamisen vastainen koulu.

Tukioppilaiden vuosi

Uusien seitsemäsluokkalaisten saapuessa kouluun tukioppilaat kävivät esittäytymässä ja pian seiskoille järjestettiin ryhmäytymishetki, jonka tarkoituksena oli saada uudet oppilaat tutustumaan toisiinsa kivojen leikkien avulla. Syksyllä tukarit kouluttautuivat kiusaamiseen, päihteisiin ja yhdenvertaisuuteen liittyen, ja koulutusten pohjalta pidettiin oppitunteja seiskaluokkalaisille esimerkiksi päihteiden haitoista.

Tukarit pitivät syksyn aikana myös pukeutumispäivän ja Kenia-kahvilan, jonka tuotot menivät Keniaan koulumme kummioppilaalle. Osallistuimme myös hyvinvointiviikkoon organisoimalla pakohuoneen koulun vinttiin. Kevätlukukaudella järjestettiin pääsiäsmunajahti ja pukeutumisviikko. Kevät huipentui jo perinteeksi muodostuneeseen ysien omaan gaalaan, 28.5.

Kestävää kehitystä Puolalassa

Alakoulussa / Topelius

Tänä lukuvuonna 1-2 luokkien Oppilaskunta ja Mapet ovat toimineet Topeliuksen väistötilassa yhdessä. Yhdistimme vaaleilla valitut Ministerit ja Mapet yhdeksi porukaksi, mikä keräsi lukuvuoden mittaan useasti yhteen lasten ajatuksia toimintamme kehittämiseksi. Ministerit ja Mapet järjestivät meille syksyllä hauskan Nurinpäin- teemapäivän, jonka jokainen luokka toteutti haluamallaan tavalla.

Alakoulussa / Sepänkatu

Syksyn MOK-viikko järjestettiin elokuussa teemalla lähiympäristö ja yhteisöllisyys. Viikon aikana oma luokkayhteisö, Sepänkadun koulutalo, piha, lähikortteli ja lähipuistot tulivat turvallisesti tutuiksi ja liikennesäännöt kerrattiin samalla.
Uudet Maailmapelastajat (mapet) valittiin vaaleilla syyskuussa. Maailmanpelastajien puheenjohtajina toimivat Lotta Nummenmaa, 4c ja Ella Seikola, 6c. Sihteerinä toimi Elli Kangasperko, 5b ja varasihteeristönä toimi kolmikko Alina Olander, 4a, Selina Veermans, 5e ja Elodie Keisala, 6e.
Mapet pitivät huolta lähiympäristöstään osallistumalla puistotalkoisiin Samppalinnan puistossa lokakuussa ja toukokuussa.

Maaliskuussa vietimme mapejen aloitteesta Puolalan Earth Hour –päivää, jolloin koko koulupäivä vietettiin sytyttämättä sähkövaloja ja yksi tunti opiskeltiin ilman sähköisiä laitteita. Turun kaupungin sivistystoimen viestintäsuunnittelija kävi seuraamassa yhtä sähkötöntä oppituntia ja laati turku.fi-sivuille jutun Puolalan Earth Hour -päivästä. Useimmat koulumme kolmannet luokat kävivät huhtikuussa katsomassa Hikoileva maapallo -teatteriesityksen Tehdasteatterin läheisessä metsässä. Toukokuussa mapet ja ministerit pääsivät tutustumaan Turun kaupungintaloon.

Yläkoulussa

Syksyllä retkeiltiin luonnossa koulumme hyvinvointipäivänä. Katariinan laaksossa tehtiin luontohavaintoja, Ruissalossa bongasimme rantakosteikon lintuja sekä vierailimme kasvitieteellisessä puutarhassa.

Keväällä toteutettiin 8. luokkalaisille kierrokset kierrätyskeskukseen, tehtäväradalle ja Topinojan jätekeskukseen. Koululla toimi ekokahvila ja halukkaat saivat kasvattaa ohraa kierrätyspurkeissa.

Oppilaat tarttuivat ajankohtaiseen ilmastoteemaan ja järjestivät oman ilmastotapahtuman. Samalla kerättiin rahaa WWF:n ilmastokeräykselle. Ilmastoteema herätti myös vaatteidenkierrätyskokeilun, jossa käytettyjä vaatteita sai tuoda kouluun ja ottaa takaisin uusia sopivia.

Itsenäisyyspäivän juhlintaa alakoulussa

Alakoulussa itsenäisyyspäivää on perinteisesti juhlistettu tanssiaisilla. Koska väistötiloissa ei ole juhlasaleja käytössä, toteutettiin juhla Topeliuksen yksikössä 1.-2. luokille käytäväjuhlana, jossa nähtiin luokkien esityksiä ja laulettiin yhdessä.

Oppilaat seuraavat esityksiä itsenäisyyspäivän juhlassa.
1.-2. luokkien juhlatunnelmaa Topeliuksen koululla.

Sepänkadulla vuosiluokat 3-6 eivät halunneet luopua tanssiaisperinteestä ja siksipä päädyttiin järjestämään käytävätanssiaiset 2. kerroksen käytävällä, kullekin luokkatasolle omansa. Juhlaan saavuttiin komean pääportaikon kautta ja ennen tanssien alkua saapui lippu airuineen, laulettiin Maamme-laulu, luettiin vala Suomelle ja kuultiin apulaisrehtorin puhe.

Tanssit sujuivat mallikkaasti käytävällä, jonne ikkunalaudoille asetellut kynttilät loivat tunnelmaa. Tunnelma oli hieno ja juhlava poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta.

Itsenäisyyspäivän juhlintaa yläkoulussa

Kasper Kouvonen ja Alex Smidslund juonsivat koulumme itsenäisyysjuhlan Suomi 100 + 1, jonka ohjelmasta vastasivat tänä vuonna 7. musiikkiluokat. Ohjelman aluksi kuultiin Heitor Villa-Lobosin Preludi numero 4, jonka soitti kitaralla Albert Badura. Tämän jälkeen taituroivat vanteilla Emilia Vigren ja Olivia Hjerppe. Tytöt olivat suunnitelleet voimisteluesityksen yhdessä Aamu Aholan kanssa.

Voimisteluesityksen jälkeen oli jälleen musiikin vuoro. Tia-Maria Tervahartiala soitti  kanteleella Sarah Deere-Jonesin kappaleen The Young Horse Reel ja sen jälkeen lauloi seitsemänsien musiikkiluokkien kuoro. Juhlapuheen pitivät Alina Talonpoika ja Maisu Suomi.

Juhlan loppupuolella saimme nähdä Eemeli Heiniön ja Roni Hämäläisen jongleerausta, jota ”säesti” luokkakaverien hauska tanssi. Juhla päättyi Puolalan koulun Tanssii tähtien kanssa –esitykseen. Tuomareina toimivat rehtorimme Tuomas Nousiainen sekä opettajat Janne Maunu ja Satu Vihervuori. Heille ja täydelle saliyleisölle tanssivat Ilmari Nurminen, Lotta Suominen sekä Lassi Numminen tanssiparinsa kanssa. Lopuksi kajautimme Maamme-laulun, jonka säesti Anni Susi.​

9.-luokkalaisten itsenäisyystanssiaiset

Itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.2018, pääsivät 9.-luokkalaset kokemaan tanssiaisten riemua. Puutarhakadun historiallinen juhlasali tarjosi upeat puitteet juhlavaatteisiin pukeutuneille yläkoulun vanhimmille. Tanssisaliin mennessä juhlaväki kätteli päivän isännän Leimu Laineen ja emännän Asma Mannain. Isäntäväen arvokkaan puheen jälkeen nostettiin malja itsenäisyydelle.

Tansseja, kuten valssia, foxia ja kikapoota, oli harjoiteltu etukäteen liikunnan tunneilla. Nuorilla oli liikkeet hienosti hallussa, ja tanssisalin tunnelma kohosikin nopeasti erittäin lämpimäksi. Musiikkia juhlaväelle esitti Puolalanmäen lukiolaisista koostuva bändi, jonka solistina oli koulumme 8.-luokkalainen Aleksandr Kähar.

Juhliville nuorille oli katettu kahvipöytä. Herkut oli leivottu kotitaloustunneilla, ja niitä tarjoilivat iloiset 8.-luokkalaiset.

Liikkuva koulu luokilla 1-6

Syksyn alussa LiiKe-kerhot aloittivat toimintansa Puolalassa sekä Topeliuksen 12 että Sepänkadun 36 kouluissa. Topeliuksessa toimintaa oli neljänä kertana viikossa ja Sepänkadulla tiistaisin. Sepänkadun LiiKe-kerhoon osallistui paljon innokkaita liikkujia, jolloin saatiin harjoiteltua runsaasti motorisia perustaitoja leikkien ja erilaisia pelejä pelaten. Myös Topeliuksessa kerhot olivat oikein suosittuja ja kaikki ryhmät täyttyivätkin innokkaista liikkujista heti syksyllä.

Luokissa toteutettiin toiminnallista oppimista koulun pihaa sekä lähialueita hyväksi käyttäen. Luokissa oppilaat yhdessä opettajan kanssa ideoivat taukoliikuntaa istumajaksojen katkaisemiseksi. Lisäksi Sepänkadulle ja Topeliukseen saatiin käytäville myös välinekärryt, jotka sisälsivät erilaisia toiminnallisia peli- ja leikkivälineitä. Kärryjen vieressä oli myös mattoja käytäväliikuntaa varten.

Sepänkadulla käynnistyi lokakuussa Välkkis -välituntiliikuttajat 5a-luokan oppilaiden toimesta. Välkkis-toiminnassa 5a-luokan oppilaat toimivat välituntiliikuttajina muille koulun oppilaille leikittäen ja järjestäen erilaisia leikkimielisiä kisailuja. Välituntiliikuttamista oli maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Marraskuussa pelattiin frisbeegolfkisat alakäytävässä ja joulukuussa koulua liikutti liikuntakalenteri, jonka luukkujen takaa paljastui hauskaa liikunnallista tekemistä. Itsenäisyyspäivänä tanssittiin perinteisesti juhlavat tanssijaiset, jotka sujuivatkin tilanahtaudesta huolimatta poikkeuksellisen hienosti.

Topeliuksessa paluu syyslomalta oli myös liikunnallinen, sillä vietimme koko yksikön yhteistä liikuntapäivää. Käytävägolfkisa marraskuussa innosti oppilaita harjoittelemaan hiukan golflyöntejä ja tonttusuunnistus joulukuussa kruunasi liikunnallisen syyslukukautemme.

Kevätlukukautta varten oppilaat saivat pohtia erilaisia teemoja ja toimintoja luokissa ja sen jälkeen oppilaskunnan hallituksen ministerit kävivät toiveet läpi. Toiveet olivat todella hienoja ja monet niistä kyettiinkin toteuttamaan.

Tammikuussa 3.-6. luokat pelasivat Sepänkadulla käytävägolfkisat ja helmikuussa keskityttiin luisteluun ja pulkkailuun. Maaliskuussa oppilaat suunnittelivat luokkansa kanssa minuutin taukojumpat, jotka he kävivät sitten pitämässä toisen luokan oppilaille ja puistovälkkiä pidettiin oman opettajan johdolla. Liikuntaneuvojaopiskelijat Mari ja Wilma innostivat oppilaita myös välituntiliikuntaan Sepänkadulla.

Topeliuksessa alkuvuosi meni myös luistellen ja pulkkaillen. Pulkkariehassa lämmin mehu piristi ja meno oli iloista. Taukojumppien suunnittelu ja vetäminen muille luokille toi hienosti liikettä koulupäivään ja jumppien vetäjät olivat reippaita.

Huhtikuussa järjestettiin Puolalan koulun sisäinen jalkapalloturnaus. Sää oli turnauksessa aurinkoinen niin kuin kaikki turnaukseen osallistujatkin. Kaikki luokat osallistuivat turnaukseen ja luokkien 34 turnauksen voitti 4a-luokka kun taas luokkien 56  turnauksen voitti 6b-luokka. Topeliuksen jalkapalloturnaus meni myös hienosti ja kaikki oppilaat saivat turnauksesta diplomin reilun urheilumielen osoittamisesta.

Perjantaina 10.5. järjestettiin Paavo Nurmi -stadionilla Puolalan koulun omat Viestikarnevaalikarsinnat koko koulun kesken, jonne myös 1.-2. -luokkalaiset urheasti saapuivat Topeliuksen koulusta. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun koko kuusisatapäinen joukko osallistui alkujumppaan 5a-luokan tyttöjen toimiessa mallina musiikin soidessa upeasti taustalla. Tämän jälkeiset sukkulaviestit sisälsivät vauhtia ja tunnelmaa ja upeita urheilusuorituksia. Toukokuussa oli vielä jokaisella luokalla teemapiknik oman opettajan johdolla.

Näiden yhteisten teemojen lisäksi oppilaat liikkuivat luonnollisesti välitunneilla ja liikuntatunneilla. Hyötyliikuntaa syntyi koulumatkoista sekä siitä, että luokan kanssa siirryttiin välillä toiseen koulurakennukseen tai vaikkapa kirjastoon. Liikkuva koulu -hankkeen hankerahoilla saimme kouluumme syyslukukauden loppupuolella monenlaisia toiminnallisia välineitä, jotka ovat myös olleet kovassa käytössä.

Liikkuvin terveisin,

Jussi, Minna, Sirke ja Toni

Liikkuva koulu luokilla 7-9

Yläkoulussa Liikkuvan koulun toiminta toteutui koulupäivien aikana. 8.- ja 9.- luokkalaisista muodostuva SPIN- oppilaiden (välituntiliikuttajien) joukko järjesti joulukuussa liikunnallisen joulukalenterin salissa.  Kevätlukukaudella SPIN-oppilaat järjestivät suosittuja sisäliikuntavälitunteja liikuntasalissa keskiviikkoisin ja he osallistuivat koulun liikuntapäivien suunnitteluun valitsemalla lajeja liikuntapäivien toimintapisteille. SPIN-oppilaat huolehtivat myös yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa tarvittavien ja toivottujen välituntiliikuntavälineiden hankinnasta.

Liiikuntapäivät olivat perinteisesti ennen syys- ja talvilomaa, 17.10. ja 14.2. Oppilaat saivat osallistua oman toiveensa mukaiseen toimintaan. Laskettelumatka Sappeelle oli tänäkin vuonna suosituimpien joukossa. Muina lajeina oli mm. palloilua, ryhmäliikuntaa, uintia, kiipeilyä, tanssia ja luistelua. Lukuvuoden toiseksi viimeisenä koulupäivänä 7. –ja 8.-luokkalaiset viettävät retkipäivää Ruissalossa kävellen tai pyöräillen koko kauniin saaren läpi ja tehden samalla tehtäviä rasteilla.

Opettajat toteuttivat toiminnallisia opetusmenetelmiä omilla oppitunneillaan ennakkoluulottomasti. Lokakuun Liikkuvan koulun järjestämään VESO-päivään osallistuneet opettajat saivat valintansa mukaan ideoita ja ajatuksia mm. toiminnallisuuden lisäämiseen ja taukojumppiin oppitunneille.

Välitunneilla Puutarhakadun koulurakennuksen pihassa koululle hankitut välituntiliikuntavälineet ovat ahkerassa käytössä aina sään salliessa. Oppilaat pelaavat pihalla useimmiten pöytätennistä ja sulkapalloa sekä suuressa suosiossa on lentopallon pallottelu.

Janette

Monialaiset oppimiskokonaisuudet alakoulussa

Lukuvuoden aikana vuosiluokilla 1-6 toteutettiin kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta.

Koska kouluvuosi alkoi kaikille, niin oppilaille kuin koulun aikuisillekin, väistötiloissa, joissa kaikki oli uutta ja vierasta, aloitettiin lukuvuosi heti elokuussa monialaisella oppimiskokonaisuudella, jonka teemana oli ”Uusi kouluyhteisö, koulurakennus ja sen lähiympäristö tutuksi”. Jakson aikana tutustuttiin koulurakennukseen sekä koulurakennuksen lähiympäristöön. Myös väistötiloissa käytettävät ohjeet ja säännöt tulivat tutuiksi. Jakson aikana kummioppilaat kävivät myös tapaamassa pikkuoppilaita Topeliuksen koulun yksikössä.

Kevätlukukauden monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli monilukutaito ja jakso toteutettiin luokkatasoittain.

1.-2. luokilla aiheena oli viikko mediatalossa. Monialaisen viikon aikana oppilaat vierailivat seitsemässä työpajassa, joissa tutustuttiin uutisiin, mainoksiin, sarjakuviin, median ja tubetuksen maailmaan, kirjallisuuteen ja elokuviin sekä opeteltiin olemaan reporttereita.

Kolmansilla luokilla pelatiin monilukutaitobingoa, jossa  sisältöinä olivat lukeminen, kertominen, tulkinta ja tiedonhaku. Neljännet luokat opiskelivat ravinnon tuotantoa ympäristöopin jaksossa ja samalla opittiin eri tekstityyppien hakemista, lukemista, työstämistä ja tuottamista. Aihe integroitiin myös taito- ja taideaineisiin.

Viidensien luokkien aiheena oli hyvinvointi, jonka puitteissa toteutettiin päivittäisiä työpajoja hyvinvointiin liittyvistä aiheista kuten myönteisestä viestinnästä, taukoliikunnasta, oman ajankäytön hallinnasta sekä kirjallisuudesta ja ilmaisusta. Kuudensilla luokilla rakennettiin monilukutaidon powerpakki, jonka keskiössä oli ihmisenä olemisen ja elämisen taito yläkoulun kynnyksellä mm. seuraavien aiheiden parissa: miten opin, oman hyvän oppimisen resepti, koeharjoittelusimulaatiot, ajankäyttösuunnitelma, hyvinvointipäivä, aistihuone ja  tunnetilan vieraskirja.