Ennen purjehdusta tehtävänämme oli selvittää, mihin komentajakapteeni Arho on haudattu ja mahdollisesti etsiä hauta. Tiesimme Arhon kuolleen Turussa, joten oletimme hänen olevan myös haudattu Turkuun. Selvityksemme aloitimme yhdessä historianopettaja Ala-Nissilän kanssa käymällä läpi Arhosta jo tiedossa olevia asioita. Seuraavaksi lähdimme nettiä apuna käyttäen selvittämään, miten tietyn henkilön haudan voisi löytää. Tehtävä osoittautui yllättävänkin helpoksi soitettuamme seurakuntayhtymän hautaustoimistoon. Hautaustoimiston henkilökunta pystyy pelkän henkilön nimen perusteella kertomaan tarkan hautapaikan. Jokaisella haudalla on oma ”osoitteensa”, joka kertoo mille hautausmaalle, mille linjalle, mihin neliöön ja mille riville vainaja on haudattu sekä viimeksi haudan numeron. Jouko Olavi Kaarlo Arhon haudan osoite on U 4.1.10.14.

 

 

 

 

Komentajakapteeni Jouko Olavi Kaarlo Arho syntyi Tampereella 14.12.1908 ja kuoli Turussa 27.2.1950. Hän oli ensimmäinen Suomen laivaston Mannerheim-ristin ritari ja kokonaisuudessaan ritari numero 104. Arho toimi muun muassa miinalaiva Ruotsinsalmen päällikkönä. Hänen erikoisalaansa oli miinoitus ja miinanraivaus.

Vapaussodan ylipäällikön kenraali Mannerheimin aloitteesta Suomen senaatti perusti 4.3.1918 antamallaan asetuksella Vapaudenristin suurristin, 1., 2., 3. ja 4. luokan Vapaudenristin sekä 1. ja 2. luokan Vapaudenmitalin kunniamerkit. Asetuksen mukaan päällystölle voitiin myöntää Vapaudenristin kaikkia luokkia, joista kuitenkin 2. luokka oli tarkoitettu vähintään kapteenin, 1. luokka vähintään everstin ja suurristi vähintään kenraaliluutnantin arvoiselle upseerille. Alipäällystön ja miehistön palkitsemiseen oli käytettävissä Vapaudenmitalit, mutta myös Vapaudenristin kaksi alinta luokkaa.

 

Mannerheim-risti oli itsenä ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin ajatus. Tarkoituksena Mannerheim-ristissä on se, että se voidaan antaa ilman Vapaudenristin luokkajakoa niin kenraalille, kuin sotamiehellekin.  Mannerheim-ristin ritareita on 191 ja heistä edelleen elossa on vain ritari numero 95, Tuomas Gerdt.

Inka

 

 

 

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Nauvo, jossa pistäydyimme tunnelmallisessa Merenkulkutalon museossa katsomassa ”Pinatovan armadan” vaiheista kertovaa näyttelyä. Aihe on meille merilinjalaisille sikäli läheinen, että toinen koululaivamme, vuonna 1885 rakennettu kuunari Olga, on saattanut osallistua tähän erittäin salaiseen operaatioon. NNE-purjehduksemme reitti seurailee tämän laivueen reittiä ja tavoitteena on saada selville mahdollisimman paljon sekä itse operaatiosta, että Olgan mahdollisesta osallistumisesta siihen.

Vuonna 1944 Suomi solmi välirauhan Neuvostoliiton kanssa halutessaan irrottautua sodasta. Suomi sopi Neuvostoliiton kanssa ajavansa saksalaiset sotilaat pois Lapista, mutta se ei vielä Neuvostoliitolle riittänyt. Viron saaristossa oli vielä saksalaisia sotilaita asemissa ja Neuvostoliitto tarvitsi pieniä puulaivoja purjehtimaan matalien vesien ohitse laukaisematta magneettimiinoja. Neuvostoliitto vaati Suomelta aluksia vedoten rauhansopimuksen pykälä 17:a, jonka mukaan Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle kauppalaivastonsa rauhanomaisiin tarkoituksiin. Aluksi Neuvostoliitto vaati 100 purjevenettä ja moottorivenettä, mutta 31.9.1944 suoritettujen intensiivisten neuvotteluiden jälkeen Suomi sai puolitettua määrän. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului, että purjelaivoihin mahtui 20-50 miestä ja moottoriveneet olivat vähintään 7m pitkiä.

Suomessa alusten keräämistä johtamaan valittiin Olavi Arho.  Hänen oli määrä koota alukset Hankoon tarkastettavaksi 2.10 mennessä. Suurin osa aluksista yksityisiä ja alukset pakkolunastettiin. Laivojen omistajat haluttiin mukaan operaatioon, mutta moni kieltäytyi ja näin syntyi miehistöpula. Siviileille luvattiin 250 mk päiväraha osallistumisesta operaatioon ja tällä tavoin saatiin houkuteltua mukaan satamatyöläisiä. Rahan maksu kuitenkin saattoi loppujen lopuksi myöhästyä jopa vuodella ja summa oli usein liian pieni. Lisäksi vahvistuksia operaatioon saatiin 130 miehen voimin eri puolustusvoimien eri aselajeista, joista monet luulivat kyseisen operaation olevan pelkkä harjoitus.

Hangon satamaan saapui aluksi 93 purjevenettä, mutta neuvostoliittolaiset eivät kelpuuttaneet kaikkia niiden huonon kunnon takia ja osa purjeveneistä tuhoutui lisäksi jo Hangon satamassa. Operaatiosta puhuttiin nimellä operaatio Arho, mutta se sai toisen nimen, kun Helsingin Sanomat julkaisi Kippari Kalle -sarjakuvan, jossa Kippari Kalle johti Pinatovan sekalaista Armada laivastoa. Tästä syntyi nimitys operaatio Pinatova.

Hangon satama ei ollut tarpeeksi iso vastaanottamaan niin isoa määrää aluksia, joten alukset jouduttiin kiinnittämään vierekkäin satamaan, eivätkä kelitkään myöhään syksyllä olleet enää kovin hyvät ja jotkut aluksista tuhosivat toisensa jo ennen lähtöä. Loppujen lopuksi 5.10 mennessä kohti Viroa oli lähtenyt 61 purjevenettä ja 50 moottorivenettä. Näiden alusten avulla Neuvostoliitto onnistui valloittamaan saksalaisten halussa pitämät Viron saaret, mutta 22 purjevenettä ja 30 moottorivenettä ei koskaan palannut. Lisäksi 7-8 siviiliä menetti henkensä.

 

Jessica, Martti, Patrick ja Arttu

 

 

Sijainti: 60 ̊ 07′, 21 ̊ 39′ 

Sää: Tuulta 4 m/s, aurinkoista ja puolipilvistä

Nauvo- Korppoo lauttaväylä ohitettu ja nokka kohti Utötä. Arvioitu saapumisaika Utöhön 21.45.

Merimakkarat ajoivat Lokin kello 15.00 Nauvon vierasvenesatamasta aina Nauvo- Korppoo lauttaväylälle asti. Poseidon siirtyi ruoriin kello 17.00.

Viivi, Saara, Maria

 

Nauvo

Sää: Aurinkoinen, lähes pilvetön, , 3m/s SW

Saavuimme klo 13 aurinkoiseen Nauvon satamaan. Pienen tauon jälkeen suuntasimme Nauvon merenkulkutaloon, jossa oli meneillään  erikoisnäyttely  Pinatovan laivastosta II maailmansodan aikana. Pinatova liittyy kiinteästi purjehduksemme tämänvuotiseen teemaan Hiidenmaalle.  Aluksi opas kertoi meille museon sisällöstä ja opettajamme kertasi meille toisen maailmansodan pääpiirteet. Tämän jälkeen kiertelimme itsenäisesti näyttelyssä ja perehdyimme museon tarjontaan. Lopuksi saimme hetken vapaa-aikaa, jonka jälkeen palasimme takaisin Lokkiin. Nyt menemme koneella kohti Utötä.

Anu, Jemina ja Ella

Perjantai 21.8.2015 klo. 11.20, keskinopeus 5,5 solmua. 60 ̊ 18’20N, 22 ̊ 02’143E

Sää: lounaistuulta 2 m/s, aurinkoista ja lämmintä noin 17 ̊ C.

Ryhmämme Poseidonin ensimmäinen navigointivahti sujui hienosti totutellen alukseen kauniissa kesäisessä kelissä. Opimme erilaisia manuaaliasia navigointitaitoja sekä kertasimme vanhoja merenkulkukurssin aiheita kuten solmuja ja merimerkkejä. Ohjasimme Lokin Aurajoesta Airistolle asti pysähtyen välissä Satavassa poimimassa mukaan merilinjan kumiveneen Usvan. Sen jälkeen saimme pullakahvit ja matka jatkui iloisin mielin. Onneksemme minkäänlaisia yllätyksiä ei tapahtunut ja matka jatkuu turvallisesti eteenpäin seuraavan ryhmän hellissä käsissä.

 

Jessica, Arttu, Patrick, Martti

Sijainti: 60°22′, 22°07′, Loistokari ohitettiin ja nyt haetaan merilinjan kumivene Usva Satavan vierasvenesatamasta mukaan.

Sää: Lounaistuulta 3m/s ja aurinkoinen ja lämmin Rajakarin säähavaintoasemalla.

Perjantaina 21.8.2015 lähtö starttasi Aurajoen jokirannasta kello 9.00 kohti Nauvoa. Lokki-purjevene laitettiin lähtökuntoon miehistön avulla. Miehistöön kuuluvat kippari Kimmo Hotanen ja  Jari Viskari sekä historian opettaja Christiane Ala-Nissilä ja maantieteen ja biologian opettaja Nina Brander. Oppilaat jaettiin vahtivuororyhmiin: Poseidon, Merimakkarat sekä Norpat. Poseidon aloitti navigointivuorossa, Norpat keittiössä sekä me Merimakkarat opiskelemme ja kirjoitamme tätä blogia.

 

Viivi, Maria ja Saara

Turun Suomalaisen yhteiskoulun merilinjan elokuun 2014 NNE-kurssi on päättynyt kotisatamaamme Turkuun. Viikon purjehduksen aikana on opiskeltu biologiaa, historiaa, maantietoa, purjehdusta ja elämää.

Ensimmäinen ryhmä purjehti koululaivamme Lokin Turusta Isokarin majakalle, Getaan ja Maarianhaminaan. Toinen ryhmä purjehti Maarianhaminasta Kastelholman, Jungfruskärin ja Utön kautta takaisin Turkuun.

Biologiaa ja maantiedettä menomatkalla opetti Nina Brander ja paluumatkalla Kalle Viherä. Purjehduksen ja navigoinnin opetuksesta vastasi Lokin ammattimiehistö,  kippari Kimmo Hotanen ja Valtteri Itäranta.

Maarianhaminassa molemmat ryhmät suorittivat Ahvenanmaan meripelastuskeskuksessa (Ålands sjösäkerhetscentrum) meripelastusharjoitukset Jouko Moisalan ja Jarkko Gestraniuksen johdolla. Lämpimät kiitokset heille tärkeästä ja merkityksellisesta opetuksesta.

Purjehduksen keskeinen teema on ollut merenkulun turvallisuus. Opiskelijat oivalsivat, että haastavissa tilanteissa merellä kukaan ei pärjää yksin. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja luottamusta siihen, että asiat hoidetaan yhdessä oli kyse sitten aluksen kuljettamisesta, pelastautumisesta onnettomuudessa tai vedenvaraan joutuneen tajuttoman pelastamisesta. Samaa voidaan soveltaa myös elämään koululaivalla; ruuan valmistukseen, siivoukseen tai opiskeluun. Näitä taitoja tarvitaan myös koulussa ja työelämässä.

Lämpimät kiitokset suurenmoisille merilinjalaisille, jotka ovat kuluneen viikon aikana oppineet paljon tärkeitä tietoja ja taitoja,  ammattitaitoisille kollegoille Ninalle ja Kallelle, sekä miehistölle Valtterille ja Kimmolle, jotka ovat kärsivällisesti jaksaneet opastaa merilinjalaisia turvalliseen merenkulkuun säällä kuin säällä.

Kiitos myös kaikille blogimme lukijoille ja kysymysten lähettäjille. Kysymyksiin vastaamalla on myös opittu ja kerrattu tietoja. On myös mukava tietää, että blogiamme luetaan.

 

 

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Merilinjan koordinaattori

Harjoittelimme veden varaan joutuneen tajuttoman historianopettajan pelastamista Airistolla.

Opiskelijoiden teksti tulossa.

 

Paikka: 60°07′.710N    021°41′.054E
Tuuli: 4m/s /etelä

Seilasimme äskettäin Fagerholmin ohi ja suuntaamme kohti Pärnäistä. Otimme näkösyvyyden Utöstä, josta selvisi reissun paras tulos, jopa 6m. Utön edustalla otimme myös pohjanäytteen, jossa oli sinisimpukoita. Sää on ollut lämmin ja puolipilvinen ja reissun aikana on ollut heikko myötätuuli. Lisäksi olemme hiukan rentoutuneet ajamalla kumiveneellä ympäri purjevenettä ja olemme saaneet hienoja kuvia Lokista.
-Jaakko