Navigare

 

18.8.2017 klo 9:00,

Nopeus 7,5 solmua, 57N  keskellä Itämerta, Purjeita ylhäällä: Genaakeri, Staysail 1, Megafisherman ja isopurje

Tuuli 7.5 m/s South

Hattivatit heräsivät kello 6:00 toiseen navigointivahtivuoroonsa. Vuorojen vaihtuessa piilolinsseillä oli liian paha olo aamupalan tekemiseen ja tulevaan navigointiin, joten hattivatit auttoivat heitä tekemällä aamupalaa ja navigoimalla samaan aikaan. Yö oli kuoppainen mutta lämmin. Purjeet nostettiin kello 4:00. Purjeiden noston suorittivat paviaanit, joista ei kukaan ollut ennen nostanut purjeita. Purjeiden nostoon kului aikaa noin 1,5h. Tällä hetkellä seilaamme keskellä Varsinaista Itämerta. Horisontissa ei näy mitään.

Ilma on mahtava. Lokki eteni  parhaimmillaan 8,5 solmua, mutta osa voi huonosti. Täysin terveenä olevat (ainakin toistaiseksi) ovat Eetu, Samuel, Olivia ja tähän asti sikeitä peräpunkassa vedelleet paviaanit.

Olivia, Samuel, Oliver ja Eetu

17.8.2017 klo 23.00

Nopeus 6,6 solmua

58,07N 22,23E Saarenmaan eteläpuolella ajettu n. 2h

Tuuli W 1m/s

Lähdimme laiturista noin klo 21.30. Olivia ohjasi aluksen laiturista kuin vanha taituri, avustuksenaan Samuelin laaja merentuntemus. Sää on ollut muuten aivan loistava, mutta tuulta kaivattaisiin lisää. Heikon tuulen takia purjeita ei nosteta vielä , vaan joudumme kulkemaan moottorilla.  Edessä on noin 180 mailia kohti Gotlantia ja Fårön saarta. Kipparin arvio oli, että matka kestää n. reilun vuorokauden. Nyt on jo pimeää.

Matkamme alkoi aamulla puoli kahdeksalta koulun pihalta kohti Helsinkiä, josta lähdimme M/S Megastarilla Tallinnaan. Bussikyyti vei ryhmämme Saarenmaalle, jossa saimme vierailla TV-tähti Sikke Sumarin kokkikoulumajatalossa. Nautimme herkullisen lounaan. Sikkestä ja lounaasta lisää myöhemmin. Nyt hyvää yötä äiti ja isi.

Antti, Eveliina, Leevi

Maanantai 17.7.17 klo 17

sijainti:55*30´322N

015*57´777E

Seilaamme Öölannin lounaispuolella ja kurssimme on 50 astetta koilliseen. Tuulen nopeus on noin 12m/s. Aurinko paistaa. Statsraad Lehmukuhl purjehtii 9 solmun nopeudella purjeet ylhäällä. Tästä ei seilaaminen parane.

Keulassa purjeista ylhäällä on kolme jibiä neljästä: Outer-jibb, inner-jib ja fore topmast staysail. Etumastossa meillä on ylhäällä fore sail, fore lower topsail, fore upper topsail, fore topgallant sail, mutta ylin purje eli fore-Royal ei ole kuitenkaan käytössä.

Mastojen välissä on kaksi staysailia.   Isomastossa on myös Main lower,- ja upper sailit, Main Top gallant mutta ei Main sailia eli isopurje eikä ylinnä olevaa Main- Royal purjetta.

Takana on lisäksi vielä kaksi satysailia ( Mizzen staysail eli mesaani stay ja  Mizan topgallant staysail.

Etumaston ja isomaston purjeet ovat raaka-purjeita.

Eri purjetyypit nostetaan eri tavoin. Esimerkiksi etumaston lower top sailin nostaaminen aloitetaan avaamalla ylhäällä raaoilla purjetta raaoissa pitävätt köydet. Tämä tapahtuu kiipeämällä ylös mastoon ja raaoille vapauttamaan purje, jolloin se voidaan vetää köysien( buntlines ja cluelines) avulla alas. Tämän homman me osaamme.

 

Tällä hetkellä meillä on ylhäällä yhteensä 14 purjetta ja niiden avulla seilaamme 9 solmun nopeudella kohti Turkua.

 

Aatu, Alvar, Linda ja Maria

PS: Saimme lainaksi norjalaisen miehistøn tietokoneen. Tietyt suomalaiset kirjaimet puuttuvat. Pahoittelut. Korjaamme virheet myøhemmin- KORJATTU

Merilinja osallistuu 5 hengen miehistøn voimin The Tall Ships Raceen norjalaisella Statsraad Lehmkul-purjelaivalla.  Alus on tyypiltaan kolmimastoparkki ja rakennettu Saksassa vuonna 1914. Pituus on 98 metria ja maston korkein kohta 48 m. Tunnelma on hieman kuin Suomen Joutsenella seilaisi.

EN TOI HOI…

Ensimmainen aamu alkoi aikaisin tutustumalla aluksen køysistøøn.  Statsraad Lehmkuhlin takilassa on køysia noin 10 000 metria ja rautavaijeria  saman verran. Lihaksissa tuntuu jo silta kuin olisimme jo tutustuneet niihin kaikkiin. Samalla opimme myøs purjehdussanastoa vaikkakin norjaksi.. Aluksen kayttøkieli on kuitenkin paa-asiassa englannti:’Brace the yards`ja raakapuut kaantyvat.

Purjealuksella tyøskennellaan vahtiryhmissa. Merilukion vahti ajoituu aina klo 12-16 ja 0-04 vælille. Vahdissamme on lisæksi norjalaisia, amerikkalaisia ja ruotsalaisia yhteensæ kolmekymmentæ henkeæ. Kaikki kædet tarvitaaan, jotta purjeet saadaaan yløs. Aluksella on myøs muita turkulaisia ja suomalaisia, mutta koska elæmme eri pæiværytmissæ tapaaamme harvoin.

Ensimmæisenæ paivænænæ kavimme  testattiin muutamalla kannella tapahtuvalla punnerruksella.

Seuraavana yønæ, kun vahtivuorossamme alkoivat tositoimet ja kysyttiin vaapaehtoisia kiipeæmææn mastoon valmistelemaan purjeiden nostoa TSYKin merilinjan valiojoukko oli heti valmiina. Kiipesimme aluksen vakituiseen miehistøøn kuuluvan Oscarin johdolla raaoille, joissa purjeet olivat kiinnitettyinæ. Avasimme køydet jolloin  purje, (lower top sail) valahti alas. Kiipersimme huteraa ja tuulessa keikkuvaa køysistøæ alas. Adrenaliinisen ja piristævæn kiipeilyn jælkeen jatkoimme vahtivuoroamme.  Kannella olleet hoitivat raskaan ylemmæn purjeen (upper top sailin nostamisen). Siinæ todella tarvittiin kansainvælistæ yhteistyøtæ, koska køysi jonka avulla purje vedettiin yløs painoin 3000 kiloa.

 

On lauantai-iltapæivæ 15.6 ja seilaamme parhaillaan  Skagerragin kohdalla Skagenin nækyessæ styyrpuurin puolella oikealla. Læhestymme Tanskan salmia. Turku taalta tullaan!

 

Aatu, Alvar, Christiane,Linda ja Maria

TSYK-Merilukio/Turku

PS: Saimme lainaksi norjalaisen miehistøn tietokoneen. Tietyt suomalaiset kirjaimet puuttuvat. Pahoittelut. Korjaamme virheet myøhemmin.

 

 

 

 

Merilukio lähtee mukaan edustamaan omaa kotikaupunkiaan Turkua Tall Ships Raceen 2107.

Osallistumme legille Bergen-Turku 13.-20.7.2017 norjalaisella kolmimastoparkilla Statsraad Lehmkuhlilla.

Seuraa purjehdustamme täältä.

Elokuun alusta 2016 astuivat voimaan uudet lukion opetussuunnitelmat. Niissä painotetaan tietojen ja taitojen lisäksi uudenlaista oppimiskäsitystä ja ilmiöpohjaista oppimista.

Seilattuamme merilukion opiskelijoiden kanssa 500 mailia Itämeren yli Puolan Gdanskista kotisatamaamme Turkuun voimme todeta olevamme ilmiöpohjaisen oppimisin ytimessä. Tämän vuotinen NNE-kurssi on koostunut huikeasta määrästä oppimista Itämereen liittyvissä teemoissa. Olemme opiskelleet biologian ja maantieteen lehtori Nina Branderin johdolla mm alueen maantiedettä, Itämeren tuntemusta, meribiologiaa, geologiaa, luonnonilmiöitä, Itämeren tilaa. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Christiane Ala-Nissilän johdolla on tutustuttu Itämeren alueen mielenkiintoiseen historiaan Viikinkiretkistä II maailmansodan alkulaukauksiin ja vierailemiemme kohteiden paikallishistoriaan. Myös Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on käynyt ilmi Kaliningradin edustalla.

Koululaivamme huippuammattitaitoisen kipparin Kimmo Hotasen johdolla sekä perämies Jukka Elon opastuksella merilukiolaiset ovat saaneet purjehtia ja navigoida kaikissa mahdollisissa olosuhteissa: pimeässä, auringonpaisteessa,sateessa, kuutamolla, revontulien alla, tuulessa ja aallokossa. Matkan aikana he ovat saaneet oppia monenlaisia merimiestaitoja. Suuret kiitokset teille turvallisesta merimatkasta ja ammattitaitoisesta opetuksesta.

On ollut ilo opiskella näiden nuorien kanssa. Opetus on usein jatkunut aamuvarhaisesta yömyöhään. Kiitos teille hauskoista hetkista ja retkistä merilukion  NNE-purjehduksella2016.

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Nina Brander

Biologian ja maantieteen lehtori

 

 

 

 

 

Perjantai 26.8. klo 18.00

Sijainti: 60¤19N 022¤5,0E Airisto

Puolipilvistä, kevyttä kaakkoistuulta.

Seilaamme purjeilla kohti kotia. Ylhäällä on isopurje ja spinaakkeri.

Purjeet nostettiin viimeisen kerran ylös Airistolla.

Kotisatama häämöttää. Arvioitu saapumisaika Aurajokeen noin 19.15.

 

 

Lokki on seilannut Gdanskista Turkuun yhdeksän päivän ajan ylittäen seuraavat Itämeren merialueet: Gdanskin lahti, Itäinen Gotlannin allas, Riian lahti, Pohjoinen Gotlannin allas ja Saaristomeri. Olemme mitanneet koko matkan ajan Itämeren suolapitoisuuksia pintavedestä. Tässä mittaamiamme tuloksia:

1. Helin niemimaan edusta 5,2 ‰ (ppt)
2. Gdanskin lahden pohjoisosa 5,5 ‰ (ppt)
3. Kaliningradin edusta 5,6 ‰ (ppt)
4. Kuurin haffin edusta 2,4 ‰ (ppt)
5. Kärdla 4,1 ‰ (ppt)
6. Suomenlahti 4,4 ‰ (ppt)
7. Örö 4,1 ‰ (ppt)
8. Rosalan väylä syvä 4,3 ‰ (ppt) ja matala 4 ‰ (ppt)
9. Pensar 3,9‰ (ppt)
10. Airisto 3,5 ‰ (ppt)

Johtopäätökset: oletus piti paikkaansa, eli että mitä pohjoisemmaksi Itämerellä mennään sitä vähemmän suolaa vedessä on. Syitä tähän ovat valuma-alueiden jokien tuoma makea vesi ja sateet. Kuurin haffin edustalta mitatut alhaiset suolapitoisuuslukemat, johtuivat mahdollisesti siellä olleista runsaista kaksi viikkoa kestäneistä sateista, jotka purkautuvat Kuurin haffista, kapean salmen kautta Klaipedan edustalle. Mittamamme nitraattipitousuudet vaihtelivat Gdanskin 8,3 mg/l Rosalan 6mg/l välillä, kuitenkin niin että nitraattipitoisuus pieneni tultaessa Suomea kohti.

Antti, Jaakko ja Riku

 

Pohjanäytteenoton lomassa Jetro kertoi opettaja Branderille tehneensä inhimillisen virheen viime keväänä Dalskärissä. Otimme Dalskärin rannassa paljon vesinäytteitä muovisiin kertakäyttömukeihin ja samaan aikaan Jetro kuljetti edestakaisin opiskelijoita kalliorannan ja Olga-aluksen välillä. Janon yllättäessä Jetro nappasi yhden mukin ja hulautti yhden vesinäytteistä kurkusta alas. Hän paikkasi tilanteen kauhomalla kumiveneen vierestä uuden näytteen tilalle. Jetron mielestä näyte maistui hieman rehevöityneeltä. Omatunto on kolkuttanut kuulemma koko kesän ajan ja nyt täällä Saaristomeren rauhassa oli hyvä paikka kertoa tapahtunut opettajalle;)

Saavumme nyt juuri Dalskäriin tarkistamaan veistospolkumme tilannetta ja tutkimaan veistospolun vieraskirjaa. Meri on tyyni.

 

Sijaintimme on nyt 60astetta 01minuuttia N, 22astetta 18minuuttia E

Klo on 12.20 ja olemme Helsingholman lähistöllä menossa kohti Dalskäriä. Irroittauduimme Rosalan satamasta klo 10.10 kohteenamme Kasnäs, jonne jätimme perämiehemme Jukka Elon. Edellisenä iltana Jukka oli järjestänyt meille herkullisen salaattibuffetin. KIITOS VIELÄ KERRAN JUKALLE KAIKESTA !! Kun Jukka oli jätetty, suuntasimme kohti Dalskäriä. Sää on tyyni ja sumuinen. Joudumme menemään moottorilla noin kuuden solmun vauhtia. Keittiö vahti yrittää laittaa meille kanacurryriisiä. Häyrisen laittama kahvi oli erityisen kitkerää, mutta ajatus on tärkein.

Georgotsit, Alvar, Niilo ja Reko