Navigare

Koko Gotlanti on kalkkikivialuetta ja sama kallioperäalue jatkuu Saarenmaalle ja Viroon saakka. Rehevä kasvillisuus ja vaaleat kalkkikivitiet sekä rakennukset ovat tyypillisiä täällä. Gotlannin SLITEn sementtitehdas tuo työpaikkoja Gotlantilaisille ja tuottaa sementtiä noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa.  Niin paljoa sementtiä ei kuitenkaan tarvita Gotlannissa, joten sitä kuljetetaan myös esimerkiksi  Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan, Nigeriaan ja Floridaan.

Kalkkikivestä eli kalsiumkarbonaatista muodostuu sementtiä aluksi polttamalla sitä kalkinpolttouuneissa, jolloin siitä muodostuu kalsiumoksidia. Sen reagoidessa veden kanssa kalkkijauheesta tulee kalsiumhydroksidia, eli sementtiä. Kalsiumhydroksidin myöhemmin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa se palautuu taas kalsiumkarbonaatiksi eli samaksi kovaksi kiveksi, mutta ihmisen haluamiin paikkoihin ja ihmisten työstämiin muotoihin.

Missä kalkkia on? Kalkki on välttämätön raaka-aine kaikille eliöille. Kalkkikivestä tehtyjä tuotteita löytyy yllättävän paljon aamupalapöydästä, niin ruuasta kuin astioistakin. Kalkkia on muun muassa virvokkeissa, aterimissa, paperissa, sokerissa, maitotuotteissa, lasissa, muovissa, viljassa, vihanneksissa ja kananmunissa. Viljan lannoituksessa on käytetty kalkkia (neutraloimaan hapanta peltomaata),  lasissa taas on noin 30 % kalkkia. Juomaveden puhdistuksessa käytetään kalkkia ja kananmunaan ei synny kuorta, jos kana ei saa kalkkia;)

Lähdimme Dalarön satamasta n. klo 08.20 Eveliina ruorissa, Antti ja Leevi navigoimassa. Ajoimme koneilla kohti Saltsjöbadeninia. Matkan aikana kiinnitimme huomiota väyliin ja rakennuksiin. Niistä juolahti mieleemme keskiaika.

Aikoinaan samoja reittejä, mitä me tänään kuljimme, kulkivat hansakauppiaat laivoineen. On kiehtovaa havaita, kuinka laivat ja veneet ovat kehittyneet ajan myötä. Puuveneet ja suuret soutajaryhmät ovat vaihtuneet.

Noin kello 13 Ruotsin aikaa saavuimme Saltsjöbadeniin. Knut Wallenberg rakennutti kyseisen Saltsjöbadenin alueelle hotellit ja merikylpylän 1800-luvulla. Wallenbergin suku on kuuluisa teollisuus,- pankkiiro,- ja diplomaattisuku, joka rahoitti mm. rautateiden rakentamisista Ruotsissa. Sjaltsjöbadeniin tulikin Tukholmasta rautatieyhteys alusta alkean ja alueesta tuli nousevan keskiluokan ja yläluokan suosittu vapaa-ajanviettokohde.

Rantauduttuamme opiskelimme miehistön johdolla Lokin takilaa, rantautumista, solmuja, aluksen palo- ja pelastusvälineistöä.

Tämän jälkeen pääsimme uimaan ja saunomaan 1800-luvulta peräisin olevaan merikylpylään. Saltsjöbadenin kylpylä on entisöity, joten tunnelma oli ihana. Wallenberg sai vaikutteita Grand hotelliin ja sen ulkonäköön Ranskan Rivieralta ja käytti niitä hotellin rakenamisessa.

Kello on nyt 22.06 ja saavuimme Tukholman ydinkeskustaan. Näimme talojen valot ikkunoista ja Grönalundin vilkkuvat LED valot vuoristoratalaitteissa olivat hienoa katseltavaa purjeveneen kannelta. On viimeinen yömme Lokilla ja huomenna menemme katsomaan Vasa-laivaa ennen kuin laivamme lähtee takaisin kohti Turkua.

Eveliina, Antti, Leevi, Olivia ja Oliver

Olemme ylittäneet Gotlanninmeret ja kaikki hienossa sivutuulessa ja isossa mainingissa. Nyt kiinnitymme juuri Dalarön marinaan ja väsynyt miehistö toivottaa kaikille hyvää yötä.

20.8.2017 Gotska Sandö 

 

Gotska Sandön edustalla redillä vietetyn yön jälkeen lähdimme kumiveneellä tutkimaan saaren ympäristöä. Saarella on 15 asukasta ja saari on kokonaan hiekkaa ja kuuluu Gotlannin lääniin. Hiekkaranta siis ympäröi saaren kokonaan. Leiriydyimme rannalle ja lähdimme tutkimaan saaren hämmästyttävän kaunista luontoa. Takaisin rannalle päästyämme, vaihdoimme uimapuvut. Otimme aurinkoa ja uimme oikein olan takaa, kun vihdoin saimme mahdollisuuden kaiken yöllisen purjehtimisen jälkeen.

Tutkimme rannalla hiekkadyynien eri syntyvaiheita. Alkiodyyni on vaiheista ensimmäinen. Se syntyy kun pieni heinätupsu kerää hiekkaa ympärilleen tuulen mukana. Seuraavaksi syntyy esidyyni. Kun heinätupsuja on kasvanut enemmän ja hiekkaa kerääntynyt suurempi määrä, muodostuu esidyyni. Tämän kaiken jälkeen syntyy rantadyyni, jossa on rannassa kasvaneen kasvillisuuden ylle kerääntynyt hiekkaa, joka muodostaa muurimaisen hiekkamassan. Tämä hiekkamassa kasvaa kasvamistaan, jolloin siitä syntyy hyvää paikallaan pysyvää kasvualustaa, eli metsädyyniä. Sen pysyvyyden takia se on hyvää kasvualustaa metsälle. Kävimme myös kiertämässä alueella metsässä. Metsä oli juuri samanlaista hyvää harju- ja pohjavesialuetta, kuin Säkylänharjukin (Säkylänharjulta tulee Turun tekopohjavesi).

Ilma oli suotuisa. Auringossa paikoin noin 25 astetta tuulen suojassa. Otimme kaikki aurinkoa ja uimme. Pidimme myös pienimuotoisen kuntopiirin johon osallistuivat kaikki paitsi Eve, joka väitti ettei lomalla treenata. Saari on luonnonsuojelu-ja hyljealuetta. Hylkeet olivat harmaahylkeitä ja me näimme niitä kuusi. Hylkeet olivat kivien päällä ja uivat vedessä. Hylkeiden mielenkiintoisen kohtaamisen jälkeen palasimme Lokille parilla venehaulla. Hylkeistä lisää myöhemmin. Lokille saapumisen jälkeen lähdimme purjehtimaan kohti Tukholmaa.

Olivia ja Oliver

Kävimme lauantaina Gotlannin Fårössä. Matkan aikana pysähdyimme pari kertaa katselemaan maisemia ja kuulemaan paikkojen historiasta. Vaaleilla hiekkarannoilla kohtasimme raukkeja.

490 miljoonaa vuotta sitten Gotlanti sijaitsi päiväntasaajalla. Fårön saaren alueella oli aikoinaan koralliriuttoja, jonka takia koko saaren maaperä koostuu kalkkikivestä. Kalkkikivi on syntynyt kuolleista koralleista. Oppaamme mukaan kerroskalkkikivi ja riuttakalkkikivi ovat kalkkikiven tyypit, joiden ansiosta raukit ovat syntyneet. Riuttakalkkikivi syntyy, kun koralliriutta kuolee ja kovettuu paikalleen, eli riuttakalkkikivi on vieläkin samassa muodossa, kuin missä se oli jo 490 miljoonaa vuotta sitten. Kerroskalkkikivi syntyy, kun kuolleesta koralliriutasta irtoaa pieniä hiukkasia, jotka kerääntyvät ja kovettuvat kalkkikiveksi. Kerroskalkkikivi on pehmeämpää kuin riuttakalkkikivi.

Raukkien suippomainen ulkonäkö syntyy aaltojen ja tuulen aiheuttamasta eroosiosta. Kun kallio, joka koostuu sekä kovasta, että pehmeästä kalkkikivestä kuluu, pehmeämpi kalkkikivi irtoaa kokonaan pois ja kovempi aines jää paikalleen seisomaan. Ajan myötä kun aallot sekä tuuli ovat kuluttaneet kovempaakin ainesta tarpeeksi pois, voi raukki romahtaa. Langhammarssin  raukkimuodostelmat on myös ikuistettu Ruotsin 200-kruunun seteliin.

Leevi, Eve ja Antti

Klo 16.40

Seilaamme tällä hetkellä Gotlanninmmerellä menossa kohti Tukholmaa. Isopurjeen puomiliikki repesi juuri ja jouduimme kääntymään vastatuuleen saadaksemme purjeen alas korjattavaksi. Keulassa olleet Eveliina, Leevi ja Antti saivat Merilinjan kasteen eli joutuivat kokonaan veden alle ja kastuivat täysin vastatuuleen kääntymisen vuoksi. Aallokko oli taas melkoinen. Isopurjeen alas laskettuamme puomin pää aukaistiin ja pujotettiin puominliikki uudestaan puomin sisälle. Puomiliikin katkaisi todennäköisesti väkipyörän jumittuminen. Tämän jälkeen nostettiin isopurje taas ylös ja matka jatkui normaaliin tapaan. Korjauksen aikana steiseri ja keulapurje antoivat kyllä keskenäänkin hyvät vauhdit.

Mathias, Kyösti, Ilmari

Kuten aiemmin kerroimme, Visby oli keskiajalla yksi tärkeimistä hansakaupungeista. Kauppatavarat liikkuivat tuolloin kuten nykyäänkin meriteitse. Hansalaivat olivat tyypillisesti koggilaivoja, jotka tulivat heidän käyttöönsä 1200-luvulla. Koggilaivojen tyypillisiä piirteitä olivat syvyys, jonka avulla saatiin kuljetettua suurempia tavaramääriä. Koggit olivat aluksi viikinkilaivojen tapaisia, mutta 1300-luvulla niistä tehtiin isompia. Koggit rakennettiin tasasaumaisella rakennustekniikalla, joka teki siitä kestävämmän ja isomman, mutta tämä rakennustapa oli haastava. Koggilaiva on raakapurjein takiloitu alustyyppi. Sinne mahtuu miehistöä noin 10-20 henkilöä, lasteja 50-150 tonnia ja pituutta laivalla on yleensä 15-25 m. aluksi laivoja ohjattiin kyljestä peräsimellä, mutta myöhemmin perävantaaseen kiinnitetyllä peräsimellä.

Mathias, Kyösti ja Ilmari

Lähdimme Fårösundista klo 19. Vahdit alkoivat pyöriä heti.

Sää oli aurinkoinen ja lämmin ja nostimme purjeet kevyessä tuulessa. Lautershamnin kohdalle teimme päätöksen jatkaa kohti Gotska Sandötä.

Kello on 22.30 Ruotsin aikaa ja seilaamme 6 solmun nopeudella hämärtyvässä illassa. Tuulen nopeus on noin 5m/sekunnissa.

Gott natt!

Aamulla lähdimme bussilla käymään Fårön saarella. Ensimmäiseksi kävimme kirkolla, jossa oli hyljemaalaus ja kuuluisan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmannin ja hänen puolisonsa Ingridin hauta. Hyljemaalauksessa oli miehiä, jotka seisoivat jäälautan päällä ja sivuilla näkyi rantoja ja rakennuksia. Tarinan mukaan 1600-luvulla hylkeenmetsästäjät olivat irtautuneet jäälautasta ja joutuneet seilaamaan merellä 2 viikkoa syöden vain metsästämiään hylkeitä. He ajautuivat Fårön saarelta manner-Ruotsiin asti. Tätä tapahtumaa pidetään saarella ihmeenä ja maalaus maalattiinkin sen takia. Kävimme kirkon jälkeen katsomassa parilla rannalla raukkeja eli kalkkikivimuodostumia. Lähdimme uimarannalla käynnin jälkeen Visbyyn.

Gotlanti on sijaintinsa vuoksi ollut aina Itämeren kaupankäynnin keskuspaikkoja. Gotlanti oli tärkeä kauppapaikka jo viikinkiaikana 800-1000 luvulla, mutta keski-ajalla siitä kehittyi hansakaupankeskus. Gotlantilaiset tunsivat meren todella hyvin ja heillä oli suoria reittejä Itämeren halki. Muut kulkivat rantaviivoja pitkin. Tämän takia saksalaiset kiinnostuivat Gotlannista ja siitä tuli tärkeä hansakaupan keskus. Nimenomaan saksalaiset valitsivat Visbyn useiden kauppasatamien joukosta kaupankäynnin keskukseksi. 1000-1300 luku oli Gotlannin kulta-aikaa. Kaupankäynti vaurastutti saarta ja Gotlantia pidettiin veroparatiisinä sillä koko saari maksoi ruotsin kuninkaalle veroa vain 60 hopearahan verran. Säästyneet rahat käytettiin saarella investointiin ja rakennettiin kirkkoja, joita on saarella 92 kappaletta.

Visbyn kaupungissa kaupungissa oli kirkkoja keskiajalla 16 kappaletta. Ainoa säilynyt on Marian kirkko,johon kävimme tutustumassa. Kirkon ullakko toimi keskiajalla kauppiaiden varastona, jossa on säilytetty arvotavaraa kuten hunajaa ja taljoja.

Visby on keskiaikainen kaupunki josta löytyy kaikki keskiaikaisen kaupungin piirteet. Keskiaikaisen kaupungin piirteitä on kaupungin ympärille rakennettu muuri, lukuisat kirkot,kapaeat kadut, porttivero sekä tori. Visby syntyi Saksan ja Ruotsin tekemän sopimuksen myötä, jossa Saksa saisi Gotlannista kaupankäynnin tukikohdan ja Gotlantilaiset opettaisivat heille merireitit. Tämän myötä saksalaiset saivat muuttaa Gotlantiin. Saksalaiset halusivat erottua muusta Gotlannista ja rakensivat muurin Visbyyn. Tämän seurauksena syntyi 1288 sisällissota, koska Gotlantilaiset talonpojat eivät pitäneet muurista. Sodassa ei voittajia ollut, mutta Ruotsin kuninkaan ja saksalaisten neuvottelujen jälkeen muurin rakentamista jatkettiin luvan kanssa. 1000-1300 luvuilla Gotlannissa kaupankäynti kukoisti. 1400-1500-luvulla riehuneen mustan surman vuoksi kuitenkin elettiin huonoja aikoja. 1570 olot alkoivat tasaantumaan.

Mathias, Ilmari ja Kyösti

 

 

 

 

Nyt olemme Fårösundin Marinassa turvallisesti kiinni. Päivä aalloilla oli vivahteikas ja tapahtumarikas. Vahdeille jaettujen tehtävien suorittaminen ei tapahtunut ajallaan pahan matkapahoinvoinnin takia. Onneksi muissa ryhmissä oli voimissaan olevia ja työkykyisiä oppilaita, jotka tuurasivat huonovointisia. Iltapäivällä tuuli nousi parhaimmillaan 11-12m/s ja nopeutta purjeveneellä oli parhaimmillaan 8.5 solmua. Matkapahoinvointiin eivät ryhmämme vastoinkäymiset loppuneet, sillä tuuli sai genaakkeri purjeemme repeämään:( Ilmatieteenlaitoksen aaltopoijun mukaan (Pohjoinen Itämeri) keskimääräinen aallonkorkeus päivällä oli 2-3 m, mutta yksittäiset aallot olivat jopa 4 m.. ja siltä se myös tuntui.

Mathias, Ilmari, Kyösti