Tekijä: Nina Brander

Klo 16.40

Seilaamme tällä hetkellä Gotlanninmmerellä menossa kohti Tukholmaa. Isopurjeen puomiliikki repesi juuri ja jouduimme kääntymään vastatuuleen saadaksemme purjeen alas korjattavaksi. Keulassa olleet Eveliina, Leevi ja Antti saivat Merilinjan kasteen eli joutuivat kokonaan veden alle ja kastuivat täysin vastatuuleen kääntymisen vuoksi. Aallokko oli taas melkoinen. Isopurjeen alas laskettuamme puomin pää aukaistiin ja pujotettiin puominliikki uudestaan puomin sisälle. Puomiliikin katkaisi todennäköisesti väkipyörän jumittuminen. Tämän jälkeen nostettiin isopurje taas ylös ja matka jatkui normaaliin tapaan. Korjauksen aikana steiseri ja keulapurje antoivat kyllä keskenäänkin hyvät vauhdit.

Mathias, Kyösti, Ilmari

Kuten aiemmin kerroimme, Visby oli keskiajalla yksi tärkeimistä hansakaupungeista. Kauppatavarat liikkuivat tuolloin kuten nykyäänkin meriteitse. Hansalaivat olivat tyypillisesti koggilaivoja, jotka tulivat heidän käyttöönsä 1200-luvulla. Koggilaivojen tyypillisiä piirteitä olivat syvyys, jonka avulla saatiin kuljetettua suurempia tavaramääriä. Koggit olivat aluksi viikinkilaivojen tapaisia, mutta 1300-luvulla niistä tehtiin isompia. Koggit rakennettiin tasasaumaisella rakennustekniikalla, joka teki siitä kestävämmän ja isomman, mutta tämä rakennustapa oli haastava. Koggilaiva on raakapurjein takiloitu alustyyppi. Sinne mahtuu miehistöä noin 10-20 henkilöä, lasteja 50-150 tonnia ja pituutta laivalla on yleensä 15-25 m. aluksi laivoja ohjattiin kyljestä peräsimellä, mutta myöhemmin perävantaaseen kiinnitetyllä peräsimellä.

Mathias, Kyösti ja Ilmari

Nyt olemme Fårösundin Marinassa turvallisesti kiinni. Päivä aalloilla oli vivahteikas ja tapahtumarikas. Vahdeille jaettujen tehtävien suorittaminen ei tapahtunut ajallaan pahan matkapahoinvoinnin takia. Onneksi muissa ryhmissä oli voimissaan olevia ja työkykyisiä oppilaita, jotka tuurasivat huonovointisia. Iltapäivällä tuuli nousi parhaimmillaan 11-12m/s ja nopeutta purjeveneellä oli parhaimmillaan 8.5 solmua. Matkapahoinvointiin eivät ryhmämme vastoinkäymiset loppuneet, sillä tuuli sai genaakkeri purjeemme repeämään:( Ilmatieteenlaitoksen aaltopoijun mukaan (Pohjoinen Itämeri) keskimääräinen aallonkorkeus päivällä oli 2-3 m, mutta yksittäiset aallot olivat jopa 4 m.. ja siltä se myös tuntui.

Mathias, Ilmari, Kyösti

 

18.8.2017 klo 9:00,

Nopeus 7,5 solmua, 57N  keskellä Itämerta, Purjeita ylhäällä: Genaakeri, Staysail 1, Megafisherman ja isopurje

Tuuli 7.5 m/s South

Hattivatit heräsivät kello 6:00 toiseen navigointivahtivuoroonsa. Vuorojen vaihtuessa piilolinsseillä oli liian paha olo aamupalan tekemiseen ja tulevaan navigointiin, joten hattivatit auttoivat heitä tekemällä aamupalaa ja navigoimalla samaan aikaan. Yö oli kuoppainen mutta lämmin. Purjeet nostettiin kello 4:00. Purjeiden noston suorittivat paviaanit, joista ei kukaan ollut ennen nostanut purjeita. Purjeiden nostoon kului aikaa noin 1,5h. Tällä hetkellä seilaamme keskellä Varsinaista Itämerta. Horisontissa ei näy mitään.

Ilma on mahtava. Lokki eteni  parhaimmillaan 8,5 solmua, mutta osa voi huonosti. Täysin terveenä olevat (ainakin toistaiseksi) ovat Eetu, Samuel, Olivia ja tähän asti sikeitä peräpunkassa vedelleet paviaanit.

Olivia, Samuel, Oliver ja Eetu

17.8.2017 klo 23.00

Nopeus 6,6 solmua

58,07N 22,23E Saarenmaan eteläpuolella ajettu n. 2h

Tuuli W 1m/s

Lähdimme laiturista noin klo 21.30. Olivia ohjasi aluksen laiturista kuin vanha taituri, avustuksenaan Samuelin laaja merentuntemus. Sää on ollut muuten aivan loistava, mutta tuulta kaivattaisiin lisää. Heikon tuulen takia purjeita ei nosteta vielä , vaan joudumme kulkemaan moottorilla.  Edessä on noin 180 mailia kohti Gotlantia ja Fårön saarta. Kipparin arvio oli, että matka kestää n. reilun vuorokauden. Nyt on jo pimeää.

Matkamme alkoi aamulla puoli kahdeksalta koulun pihalta kohti Helsinkiä, josta lähdimme M/S Megastarilla Tallinnaan. Bussikyyti vei ryhmämme Saarenmaalle, jossa saimme vierailla TV-tähti Sikke Sumarin kokkikoulumajatalossa. Nautimme herkullisen lounaan. Sikkestä ja lounaasta lisää myöhemmin. Nyt hyvää yötä äiti ja isi.

Antti, Eveliina, Leevi

Elokuun alusta 2016 astuivat voimaan uudet lukion opetussuunnitelmat. Niissä painotetaan tietojen ja taitojen lisäksi uudenlaista oppimiskäsitystä ja ilmiöpohjaista oppimista.

Seilattuamme merilukion opiskelijoiden kanssa 500 mailia Itämeren yli Puolan Gdanskista kotisatamaamme Turkuun voimme todeta olevamme ilmiöpohjaisen oppimisin ytimessä. Tämän vuotinen NNE-kurssi on koostunut huikeasta määrästä oppimista Itämereen liittyvissä teemoissa. Olemme opiskelleet biologian ja maantieteen lehtori Nina Branderin johdolla mm alueen maantiedettä, Itämeren tuntemusta, meribiologiaa, geologiaa, luonnonilmiöitä, Itämeren tilaa. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Christiane Ala-Nissilän johdolla on tutustuttu Itämeren alueen mielenkiintoiseen historiaan Viikinkiretkistä II maailmansodan alkulaukauksiin ja vierailemiemme kohteiden paikallishistoriaan. Myös Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on käynyt ilmi Kaliningradin edustalla.

Koululaivamme huippuammattitaitoisen kipparin Kimmo Hotasen johdolla sekä perämies Jukka Elon opastuksella merilukiolaiset ovat saaneet purjehtia ja navigoida kaikissa mahdollisissa olosuhteissa: pimeässä, auringonpaisteessa,sateessa, kuutamolla, revontulien alla, tuulessa ja aallokossa. Matkan aikana he ovat saaneet oppia monenlaisia merimiestaitoja. Suuret kiitokset teille turvallisesta merimatkasta ja ammattitaitoisesta opetuksesta.

On ollut ilo opiskella näiden nuorien kanssa. Opetus on usein jatkunut aamuvarhaisesta yömyöhään. Kiitos teille hauskoista hetkista ja retkistä merilukion  NNE-purjehduksella2016.

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Nina Brander

Biologian ja maantieteen lehtori

 

 

 

 

 

Perjantai 26.8. klo 18.00

Sijainti: 60¤19N 022¤5,0E Airisto

Puolipilvistä, kevyttä kaakkoistuulta.

Seilaamme purjeilla kohti kotia. Ylhäällä on isopurje ja spinaakkeri.

Purjeet nostettiin viimeisen kerran ylös Airistolla.

Kotisatama häämöttää. Arvioitu saapumisaika Aurajokeen noin 19.15.

 

 

Lokki on seilannut Gdanskista Turkuun yhdeksän päivän ajan ylittäen seuraavat Itämeren merialueet: Gdanskin lahti, Itäinen Gotlannin allas, Riian lahti, Pohjoinen Gotlannin allas ja Saaristomeri. Olemme mitanneet koko matkan ajan Itämeren suolapitoisuuksia pintavedestä. Tässä mittaamiamme tuloksia:

1. Helin niemimaan edusta 5,2 ‰ (ppt)
2. Gdanskin lahden pohjoisosa 5,5 ‰ (ppt)
3. Kaliningradin edusta 5,6 ‰ (ppt)
4. Kuurin haffin edusta 2,4 ‰ (ppt)
5. Kärdla 4,1 ‰ (ppt)
6. Suomenlahti 4,4 ‰ (ppt)
7. Örö 4,1 ‰ (ppt)
8. Rosalan väylä syvä 4,3 ‰ (ppt) ja matala 4 ‰ (ppt)
9. Pensar 3,9‰ (ppt)
10. Airisto 3,5 ‰ (ppt)

Johtopäätökset: oletus piti paikkaansa, eli että mitä pohjoisemmaksi Itämerellä mennään sitä vähemmän suolaa vedessä on. Syitä tähän ovat valuma-alueiden jokien tuoma makea vesi ja sateet. Kuurin haffin edustalta mitatut alhaiset suolapitoisuuslukemat, johtuivat mahdollisesti siellä olleista runsaista kaksi viikkoa kestäneistä sateista, jotka purkautuvat Kuurin haffista, kapean salmen kautta Klaipedan edustalle. Mittamamme nitraattipitousuudet vaihtelivat Gdanskin 8,3 mg/l Rosalan 6mg/l välillä, kuitenkin niin että nitraattipitoisuus pieneni tultaessa Suomea kohti.

Antti, Jaakko ja Riku

 

Pohjanäytteenoton lomassa Jetro kertoi opettaja Branderille tehneensä inhimillisen virheen viime keväänä Dalskärissä. Otimme Dalskärin rannassa paljon vesinäytteitä muovisiin kertakäyttömukeihin ja samaan aikaan Jetro kuljetti edestakaisin opiskelijoita kalliorannan ja Olga-aluksen välillä. Janon yllättäessä Jetro nappasi yhden mukin ja hulautti yhden vesinäytteistä kurkusta alas. Hän paikkasi tilanteen kauhomalla kumiveneen vierestä uuden näytteen tilalle. Jetron mielestä näyte maistui hieman rehevöityneeltä. Omatunto on kolkuttanut kuulemma koko kesän ajan ja nyt täällä Saaristomeren rauhassa oli hyvä paikka kertoa tapahtunut opettajalle;)

Saavumme nyt juuri Dalskäriin tarkistamaan veistospolkumme tilannetta ja tutkimaan veistospolun vieraskirjaa. Meri on tyyni.

 

Sijaintimme on nyt 60astetta 01minuuttia N, 22astetta 18minuuttia E

Klo on 12.20 ja olemme Helsingholman lähistöllä menossa kohti Dalskäriä. Irroittauduimme Rosalan satamasta klo 10.10 kohteenamme Kasnäs, jonne jätimme perämiehemme Jukka Elon. Edellisenä iltana Jukka oli järjestänyt meille herkullisen salaattibuffetin. KIITOS VIELÄ KERRAN JUKALLE KAIKESTA !! Kun Jukka oli jätetty, suuntasimme kohti Dalskäriä. Sää on tyyni ja sumuinen. Joudumme menemään moottorilla noin kuuden solmun vauhtia. Keittiö vahti yrittää laittaa meille kanacurryriisiä. Häyrisen laittama kahvi oli erityisen kitkerää, mutta ajatus on tärkein.

Georgotsit, Alvar, Niilo ja Reko