DYYNIT

Pysähdyimme eilen Helin niemimaalle. Se on syntynyt vallitsevien länsituulien ja merivirtausten kasatessa hiekkaa pitkänomaisiksi särkiksi, jotka ovat aikanaan yhdistyneet. Jäimme katsomaan hiekkadyynejä. Lehtori Nina Brander kertoi meille rannalla dyynien synnystä. Ensimmäisenä syntyy alkiodyyni, joka kasautuu, kun meri kuljettaa hiekkaa ja aurinko kuivattaa sen. Sitten tuuli kasaa hiekkaa rantavehnän juurelle. Alkiodyyni on korkeimmillaan allr puoli metriä. Alkiodyynin jälkeen syntyy esidyyni, joka on korkeimmillaan 0,7 metriä. Esidyynin jälkeen syntyy rantadyyni. Rantadyynit ovat liikkuvia dyynejä, ne voivat liikkua noin 5 metriä vuodessa. Hiekkadyynit liikkuvat meren suuntaisesti. Rantadyynien jälkeistä metsittynyttä aluetta kutsutaan metsädyyniksi. Metsä sitoo hiekan paikalleen, joten metsädyynit eivät liiku. Liikkuvat hiekkadyynit hautaavat joskus kyliä alleen, joten metsädyynejä on istutettu estämään tätä. Tuulen aikaansaamia muotoja kutsutaan eolisiksi muodostelmiksi.

Lepokulma on piste dyynin romahtamisen jälkeen. Kun hiekkaa kasautuu dyynin päälle ja dyynin kärki romahtaa, se saavuttaa lepokulman eli 25-34 astetta. Helin niemimaan ja Puolan rannikon välissä on suojaisa lahti.

Disa ja Ella

 

hel2

3 vastausta artikkeliin “DYYNIT”

  1. Teillä on hieno matka ,saatte kokea upeita ja ainutlaatuisia kokemuksia.
    On hienoa ,että merilinja on olemassa !

  2. Tjäna,

    haluaisin tietää:

    Kuka juo eniten kahvia ryhmästänne?
    Kenellä on navigointi parhaiten hallussa?
    Kuka on ryhmän eksoottinen kuka?
    Kuka on ryhmän paras vitsailija?
    Kuka on paras merilinjan koordinaattori?
    Kuka on saanut parhaiten välteltyä tiskausta reissulla?
    Kenellä on ryhmän parhaat kokkaustaidot?

    Hauskaa seilausta ja pitäkää purjeet vedossa!

Kommentit on suljettu.