Aamu-uinnin virkeydellä valmistauduimme purjehdukseen irroittamalla Lokin köydet laiturista klo 11.40 sekä laitoimme purjeet valmiuteen niiden nostamista varten. Alkuun ajoimme hetken matkaa moottorilla, jotta saavuttaisimme turvallisen paikan nostaa purjeet.
Nelssonin takuuvarmassa ohjauksessa Åke ja Jülle nostivat ensimmäisenä isopurjeen kohti taivasta. Isopurjeen jälkeen nostimme fore staysailin, eli etumaisemman purjeen keskeltä. Purjeen alaleakki oli kuitenkin liian löysällä, joten jouduimme kiristämään sen maksimaaliseen tasoon. Alaleakki on purjeen alaosassa oleva sivu, jonka avulla purjetta voidaan kiristää latteaksi. Sen jälkeen nostimme taaemman purjeen eli main staysailin. Viimeisenä, muttei vähäisempänä ilmaan nousi genua kakkonen eli keulapurje.
Purjeiden nostamisen jälkeen kartoitimme reittimme kartan, harpin sekä kolmioviivaimen kera. Löysimme itsemme 3,4 mailin päästä lähtöpaikastamme keskeltä avomerta.
Klo 13 aikoihin meillä oli full sail eli kaikki purjeet ylhäällä ja nopeus on noin 5 solmua.
Samoilla purjeilla mentiin koko päivä kohti Kökaria. Tuulet olivat noin 8m/s ja vene liikkui mukavaa kuuden solmun vauhtia. Matkalla koettiin myös hieman pahoinvointia, mutta siitä päästiin yli. Pitkinä vahtien tunteina meitä viihdytti DJ Oskari rajallisella musiikkitarjonnalla. Matkan loppupuolella saimme nauttia kauniista auringonlaskusta.
Miehistöltä kerättiin yleisiä fiiliksiä: ”Superfiilis, hyvän ryhmän kanssa on kiva olla liikkeellä”- Förstimme Teemu, ”Ihan hyvä, vaikka onkin väsy”- Anna, ”Ihan jepa, mutta kauhee nälkä”- Katri, ”Merilinja tarjoaa parastaan” Christiane
Klo 22.33 rantaudumme Kökariin, jossa meitä odottaa sauna ja kauan kaivattu ruoka.
Åke, Jülle ja Nelsson,Anna ja Katri
Leppoisan kuuloista menoa siellä! Onko merellä liikkunut usvaa tai Usvaa? Näköjään 21H saanut vaihtareita
Moi Kalle!
Meno on ollut viimeisen päälle mahtavaa, mutta merellä ei ole ollut havaittavissa usvaa eikä Usvaa. Otettiin matkaan mukaan yksi Christianen abi.
Hienoa moniäänisyyttä blogitekstissänne! Käsittelemme aihetta juuri äikäntunnilla. Mielellämme purjehtisimme kanssanne Ahvenanmeren yli, mutta täällä istumme tukalassa luokassa. Ope sentään karkasi varhaisaamulla sienimettään.
Trevligt hemresa, vi ses i skolan! t. melupikkuiset
Kohta meilläkin alkaa jo aurajoki näkyä horisontissa, mutta vielä on muutamia maileja edessä. Millainen sieni saalis metsästä löytyi?
Kourallinen kantarelleja vain, ei nouse tatti vielä. 🙁
Ai olette jo niin pitkällä! Onko kiva päästä kotiin vai haikeaa, kun reissu on ohi? Ihan mielettömästi olette oppineet siellä! Arvostan suuresti sitä, että opet ovat sparranneet teitä kaiken muun lisäksi vielä tekstienne kanssa, ja tietty teitä, kun olette jaksaneet kirjoittaa.