Aurinko nousee ja niin nousee iltapalakin

Galaxy elosalamien valaisemalla Ahvenanmerellä, kuva: Joonatan Hiltunen

Toinen legi alkoi reippaasti, kun lähdimme heti illalla ylittämään Ahvenanmerta kohti Tukholman saaristoa. Laiturilla saimme vielä kunnian tutustua Suomen valtameripurjehtijat ry:n entiseen puheenjohtajaan ja kokeneeseen valtameripurjehtijaan, Ilkka Liukkoseen. Hän rantautui ensimmäistä kertaa suomalaiseen satamaan toisen maailmanympärys-purjehduksensa jälkeen. Kuulumistenvaihdon, Ilkan antamien arvokkaiden vinkkien jälkeen suuntasimme Lokin jälleen avomerelle Iiriksen suorittaessa ensimmäistä ajovuoroaan ruorissa. Nostimme Marhällanin edustalla täydet purjeet ja käänsimme kurssin etelään.

Suunnitelmana oli purjehtia alkuyöstä 7 m/s kaakkoistuulessa kohti etelää ja kääntyä aamulla eteläisen sivutuulen voimin kohti Sandhamnia. Haaveet yhden halssin ylityksestä haudattiin kuitenkin nopeasti, kun yöllä tuuli kääntyikin odotettua aiemmin etelään ja kiristimme purjeet kryssikulmaan vastatuuleen luovimista varten. Lågskärin majakan edustalla teimme ensimmäisen vendan, eli vastatuulikäännöksen, kun tuulen suunnan muuttuminen realisoitui vahdissa olleille keulapurjeen pyrkiessä uudelle halssille. Nöyrinä luovuimme ajamastamme suunnasta ja pyrimme optimoimaan tuulikulman tahtomme mukaiseksi ruotsinlaivojen lipuessa ohitsemme. Suomen aluevedet jäivät taaksemme alkuyöstä muutaman tiukan halssin jälkeen.

Puolen yön aikaan vaimeahko tuuli alkoi jälleen nousta 7-9 m/s, tosin entistä suoremmin etelästä. Päättelimme tuulensuuntien ja –nopeuksien vaihtelun johtuvan horisontissa näkemistämme elosalamista ja ukkossoluista, jotka valaisivat näyttävästi yöllistä maisemaa. Kaukaa ohi pyyhkäisseet ukkossolut eivät tuoneet syöksyvirtauksia tai myrskytuulta, mutta navakampi tuuli ja kohonnut aallokko saivat Lokin kallistelemaan, toisen legin vasta aloittaneen miehistön mielestä voimakkaasti. Meripahoinvointi kuuluu valitettavankin usein avomeripurjehdukseen, eikä siltä vältytty tälläkään kertaa. Juuri syöty banaani ei kauaa mahassa pysynyt. Miehistön loistava asennoituminen yöpurjehdukseen ja kaunis auringonnousu piti tunnelman kuitenkin korkealla vastoinkäymisistä huolimatta. Sandhamnin satamassa tunnelma oli hieman sekava, koska veneitä, vesibusseja, luotseja, ja jahteja oli paljon vesillä ja tuuli osui suoraan satamaan. Nappasimme mooring linet kiinni puolenpäivän aikaan.

-Mestarikerho a.k.a. Aleksanteri ja Joonatan

Pojat kannella aamuyöllä

2 vastausta artikkeliin “Aurinko nousee ja niin nousee iltapalakin”

  1. Tervehdys koululaiset,
    Olen tätä seuraillut vuosien mittaan, ja on aina yhtä mukava lukea seikkailuistanne. Seilaatteko Tukholmaan asti? Kuinka monta meripeninkulmaa on matka Sandhamnista Tukholmaan?
    Terveisin, Pentti

  2. Moikka Pentti! Kiva kun seuraat taas matkaamme. Olemme nyt Saltsjöbadenissa ja huomenna lähdemme Tukholman suuntaan. Tukholmaan on Sandhamnista noin 27 merimailia.

Kommentit on suljettu.