Upeita maisemia ja kiinnostavia kiviä

Aamulla lähdimme reippaalle pyörälenkille, jonka kohteena oli Hamnön kalliot ja kappeli. Matkalla näimme tavanomaista saaristomaisemaa. Siihen kuului kauniita poukamia, korkeita kallioita ja vehreitä lehtoja. Näkymät merelle ovat olleet upeita. Ajoimme punaisia teitä pitkin. Värin selitykseksi paljastui punainen rapakivigraniitti, jota on paljon Ahvenanmaalla.

Kun pääsimme korkeille kallioille, hiljennyimme hetkeksi katselemaan merimaisemaa. On yksilöllistä millaisesta maisemasta tykkää tai mihin asioihin kiinnittää huomiota, mutta monille luontomaisemat ovat rakkaimmat. Lähes välittömästi pyöräretken jälkeen alkoi maantsan tunti Kalle Viherän johdolla Kökarin Sandvikenin kallioilla ihan veden rajassa. Seisoimme peruskallion päällä, joka on noin 1,7 miljardia vuotta vanha.
Kallio jolla seisoimme oli silokalliota ja siinä näkyi jään liikkeen suuntaiset uurteet. Kallio koostui gneissistä, joka on metamorfinen kivilaji. Se tarkoittaa sitä, että gneissi on alunperin ollut graniittia, mutta on muuntunut syvällä maankuoren kuumuudessa ja paineessa uudeksi kivilajiksi, gneissiksi. Opimme myös, että marmori on metamorfinen kivilaji ja se on syntynyt kalkkikivistä.
Magmakiviä on kahdenlaisia; pintakiviä ja syväkiviä (sekä juonikiviä). Esim. hohkakivet kuuluvat pintakiviin, mutta niitä ei ole Suomessa sillä ne ovat kuluneet aikojen saatossa. Graniitti taas kuuluu syväkiviin. Se onkin yleisin kivilaji Suomessa ja Suomen kansalliskivi. Aiemmin mainitsemamme rapakivi on granaattikivien alaluokka. Rapakivi on nuorempaa kuin yleisesti kivilajit Suomessa.
Sedimenttikiviä ovat hiekkakivi ja kalkkikivi. Esim. hiekkakivi syntyy kun merenpohjiin sedimentoituu hiekkaa ja paineen vaikutuksesta siitä muodostuu hiekkakiveä. Kökarin Sandvikin rannasta emme tällä kertaa löytänyt sedimenttikiviä.
Kökarista jäi käteen hienoja maisemia ja tietoa Saaristomeren maisemien synnystä. Oli myös mielenkiintoista kuulla eri kivilajien ominaisuuksista ja synnystä.

Pallokalat, Imma, Vappu ja Aleksandra