Hansalaivat

Tällä paikalla sijoitsi keskiajalla kaupungin satama. Kauppatavarat kannettiin satamasta muurien suojaan.

Kuten aiemmin kerroimme, Visby oli keskiajalla yksi tärkeimistä hansakaupungeista. Kauppatavarat liikkuivat tuolloin kuten nykyäänkin meriteitse. Hansalaivat olivat tyypillisesti koggilaivoja, jotka tulivat heidän käyttöönsä 1200-luvulla. Koggilaivojen tyypillisiä piirteitä olivat syvyys, jonka avulla saatiin kuljetettua suurempia tavaramääriä. Koggit olivat aluksi viikinkilaivojen tapaisia, mutta 1300-luvulla niistä tehtiin isompia. Koggit rakennettiin tasasaumaisella rakennustekniikalla, joka teki siitä kestävämmän ja isomman, mutta tämä rakennustapa oli haastava. Koggilaiva on raakapurjein takiloitu alustyyppi. Sinne mahtuu miehistöä noin 10-20 henkilöä, lasteja 50-150 tonnia ja pituutta laivalla on yleensä 15-25 m. aluksi laivoja ohjattiin kyljestä peräsimellä, mutta myöhemmin perävantaaseen kiinnitetyllä peräsimellä.

Mathias, Kyösti ja Ilmari

Kohti Gotska Sandötä

Lähdimme Fårösundista klo 19. Vahdit alkoivat pyöriä heti.

Sää oli aurinkoinen ja lämmin ja nostimme purjeet kevyessä tuulessa. Lautershamnin kohdalle teimme päätöksen jatkaa kohti Gotska Sandötä.

Kello on 22.30 Ruotsin aikaa ja seilaamme 6 solmun nopeudella hämärtyvässä illassa. Tuulen nopeus on noin 5m/sekunnissa.

Gott natt!

Gotlanti- Keskiajan veroparatiisi

Aamulla lähdimme bussilla käymään Fårön saarella. Ensimmäiseksi kävimme kirkolla, jossa oli hyljemaalaus ja kuuluisan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmannin ja hänen puolisonsa Ingridin hauta. Hyljemaalauksessa oli miehiä, jotka seisoivat jäälautan päällä ja sivuilla näkyi rantoja ja rakennuksia. Tarinan mukaan 1600-luvulla hylkeenmetsästäjät olivat irtautuneet jäälautasta ja joutuneet seilaamaan merellä 2 viikkoa syöden vain metsästämiään hylkeitä. He ajautuivat Fårön saarelta manner-Ruotsiin asti. Tätä tapahtumaa pidetään saarella ihmeenä ja maalaus maalattiinkin sen takia. Kävimme kirkon jälkeen katsomassa parilla rannalla raukkeja eli kalkkikivimuodostumia. Lähdimme uimarannalla käynnin jälkeen Visbyyn.

Gotlanti on sijaintinsa vuoksi ollut aina Itämeren kaupankäynnin keskuspaikkoja. Gotlanti oli tärkeä kauppapaikka jo viikinkiaikana 800-1000 luvulla, mutta keski-ajalla siitä kehittyi hansakaupankeskus. Gotlantilaiset tunsivat meren todella hyvin ja heillä oli suoria reittejä Itämeren halki. Muut kulkivat rantaviivoja pitkin. Tämän takia saksalaiset kiinnostuivat Gotlannista ja siitä tuli tärkeä hansakaupan keskus. Nimenomaan saksalaiset valitsivat Visbyn useiden kauppasatamien joukosta kaupankäynnin keskukseksi. 1000-1300 luku oli Gotlannin kulta-aikaa. Kaupankäynti vaurastutti saarta ja Gotlantia pidettiin veroparatiisinä sillä koko saari maksoi ruotsin kuninkaalle veroa vain 60 hopearahan verran. Säästyneet rahat käytettiin saarella investointiin ja rakennettiin kirkkoja, joita on saarella 92 kappaletta.

Visbyn kaupungissa kaupungissa oli kirkkoja keskiajalla 16 kappaletta. Ainoa säilynyt on Marian kirkko,johon kävimme tutustumassa. Kirkon ullakko toimi keskiajalla kauppiaiden varastona, jossa on säilytetty arvotavaraa kuten hunajaa ja taljoja.

Visby on keskiaikainen kaupunki josta löytyy kaikki keskiaikaisen kaupungin piirteet. Keskiaikaisen kaupungin piirteitä on kaupungin ympärille rakennettu muuri, lukuisat kirkot,kapaeat kadut, porttivero sekä tori. Visby syntyi Saksan ja Ruotsin tekemän sopimuksen myötä, jossa Saksa saisi Gotlannista kaupankäynnin tukikohdan ja Gotlantilaiset opettaisivat heille merireitit. Tämän myötä saksalaiset saivat muuttaa Gotlantiin. Saksalaiset halusivat erottua muusta Gotlannista ja rakensivat muurin Visbyyn. Tämän seurauksena syntyi 1288 sisällissota, koska Gotlantilaiset talonpojat eivät pitäneet muurista. Sodassa ei voittajia ollut, mutta Ruotsin kuninkaan ja saksalaisten neuvottelujen jälkeen muurin rakentamista jatkettiin luvan kanssa. 1000-1300 luvuilla Gotlannissa kaupankäynti kukoisti. 1400-1500-luvulla riehuneen mustan surman vuoksi kuitenkin elettiin huonoja aikoja. 1570 olot alkoivat tasaantumaan.

Mathias, Ilmari ja Kyösti

 

 

 

 

Päivä aalloilla, nyt Fårössä

Kyösti ruorissa ja kyydissä kallis lasti.

Nyt olemme Fårösundin Marinassa turvallisesti kiinni. Päivä aalloilla oli vivahteikas ja tapahtumarikas. Vahdeille jaettujen tehtävien suorittaminen ei tapahtunut ajallaan pahan matkapahoinvoinnin takia. Onneksi muissa ryhmissä oli voimissaan olevia ja työkykyisiä oppilaita, jotka tuurasivat huonovointisia. Iltapäivällä tuuli nousi parhaimmillaan 11-12m/s ja nopeutta purjeveneellä oli parhaimmillaan 8.5 solmua. Matkapahoinvointiin eivät ryhmämme vastoinkäymiset loppuneet, sillä tuuli sai genaakkeri purjeemme repeämään:( Ilmatieteenlaitoksen aaltopoijun mukaan (Pohjoinen Itämeri) keskimääräinen aallonkorkeus päivällä oli 2-3 m, mutta yksittäiset aallot olivat jopa 4 m.. ja siltä se myös tuntui.

Mathias, Ilmari, Kyösti

Varsinaisella Itämerellä

Aamu Lokilla, Eetu ruorissa

 

18.8.2017 klo 9:00,

Nopeus 7,5 solmua, 57N  keskellä Itämerta, Purjeita ylhäällä: Genaakeri, Staysail 1, Megafisherman ja isopurje

Tuuli 7.5 m/s South

Hattivatit heräsivät kello 6:00 toiseen navigointivahtivuoroonsa. Vuorojen vaihtuessa piilolinsseillä oli liian paha olo aamupalan tekemiseen ja tulevaan navigointiin, joten hattivatit auttoivat heitä tekemällä aamupalaa ja navigoimalla samaan aikaan. Yö oli kuoppainen mutta lämmin. Purjeet nostettiin kello 4:00. Purjeiden noston suorittivat paviaanit, joista ei kukaan ollut ennen nostanut purjeita. Purjeiden nostoon kului aikaa noin 1,5h. Tällä hetkellä seilaamme keskellä Varsinaista Itämerta. Horisontissa ei näy mitään.

Ilma on mahtava. Lokki eteni  parhaimmillaan 8,5 solmua, mutta osa voi huonosti. Täysin terveenä olevat (ainakin toistaiseksi) ovat Eetu, Samuel, Olivia ja tähän asti sikeitä peräpunkassa vedelleet paviaanit.

Olivia, Samuel, Oliver ja Eetu

Saarenmaalla

17.8.2017 klo 23.00

Nopeus 6,6 solmua

58,07N 22,23E Saarenmaan eteläpuolella ajettu n. 2h

Tuuli W 1m/s

Lähdimme laiturista noin klo 21.30. Olivia ohjasi aluksen laiturista kuin vanha taituri, avustuksenaan Samuelin laaja merentuntemus. Sää on ollut muuten aivan loistava, mutta tuulta kaivattaisiin lisää. Heikon tuulen takia purjeita ei nosteta vielä , vaan joudumme kulkemaan moottorilla.  Edessä on noin 180 mailia kohti Gotlantia ja Fårön saarta. Kipparin arvio oli, että matka kestää n. reilun vuorokauden. Nyt on jo pimeää.

Matkamme alkoi aamulla puoli kahdeksalta koulun pihalta kohti Helsinkiä, josta lähdimme M/S Megastarilla Tallinnaan. Bussikyyti vei ryhmämme Saarenmaalle, jossa saimme vierailla TV-tähti Sikke Sumarin kokkikoulumajatalossa. Nautimme herkullisen lounaan. Sikkestä ja lounaasta lisää myöhemmin. Nyt hyvää yötä äiti ja isi.

Antti, Eveliina, Leevi