Kuukausi: elokuu 2017

Lähdimme kello kaksi Vaxholman vierasvenesatamasta kohti Ahvenanmerta. Lähtö sujui ongelmitta sään ollessa puolipilvinen ja tuulen ollessa noin 3 m/s. Myös navigointi sujui vaivatta Tukholman saaristossa. Ruorimiehen työkään ei ollut hankalaa, sillä yhteistyö kartturin ja tähystäjän kanssa sujui mutkattomasti, eikä tuuli paimentanut alustamme. Matkan alussa kartturi erehtyi merimerkeistä ja kippari auttoi. Menetimme matkan aikana keittiömme muovisen pöytäliinan. Kovasta yrityksestä huolimatta emme onnistuneet paikantamaan liinaa ja valitettavasti lisäsimme Itämeren jo valmiiksi suurta jätemäärää. Pian navigoinnin jälkeen siirryimme opiskeluvahtiin, jossa kirjoitimme blogia ja otimme vesi- ja pohjanäytteitä vedestä. Tuloksista löytyi yllätyksiä, esimerkiksi 26 metrissä mittarimme kertoi lämpötilaksi 56,0 astetta celsiusta. Mittarimme kalibrointia täytyy nyt vähän tutkia.

Oskari, Tuukka, Ville

 

Aamulla lähdimme tutustumaan Vaxholmin linnoitukseen ja linnoitusmuseoon. Linnoitus sijaitsee pienellä saarella, jonne siirryimme lossilla.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti linnoituksen 1548 suojaamaan Tukholmaan tulevaa meriväylää.

Keskiajan Tukholmaa suojattiin muureilla, tykeillä ja porteilla. Portit oli kiinnitetty meren pohjaan, ja ne avattiin tarvittaessa. Portit avattiin, kun tulija tuli hyvissä merkeissä. Joskus tulija ei ollut haluttu tulija jolloin portteja ei avattu joka esti tulon.

 

Linnasta pystyi estämään vihollisten kulun erittäin hyvin, sillä linna oli vahvasti aseistettu järeillä tykeillä, joita uudistettiin heti uuden tykkiteknologian saapuessa. Linnaa oli myös vaikea tuhota sen rakennustekniikan takia. Linna oli rakennettu paksuista, kestävistä ja kaarevista seinistä.

1500-lvulla linna oli erittäin tärkeä puolustuskeino, ettei viholliset pääsisi Tukholmaan. Linnasta oli erittäin hyvät näkyvyys silloiselle ainoalle väylälle. Linna oli aluksi ainostaan pyöreä torni, josta näkyi pitkälle. Myöhemmin Vaxholmiin muutti linnassa päivystävien sotilaiden perheitä, joita varten rakennettiin taloja saaren rannalle. Jo 1500-luvulla saaren ympärille rakennettiin paksut muurit, sekä paljon tykkejä vahvemman puolustuksen saavuttamiseksi.

Vuonna 1612 Vaxholmin linnoitus esti Kristian IV:n johdolla johdtun hyökkäyksen Tukholmaan. Uuden laivatekniikan myötä linnoitustakin päivitettiin. Linnoitukseen hankittiinuudet uudet uudet tykit jotka ampuivat 38mm kuulia. Linnoituksen lisättiin järeämmät muurit sekä suurennettiin linnoituksen sisätiloja.

Toisen kerran linnoitus suojasi Tukholmaa 1700-luvun alussa suuressa pohjan sodassa.

Sotateknologian kehityksen myötä linnoituksen merkitys väheni. Se otettiin pois käytöstä toisen maailmansodan jälkeen ja toimii nykyisin museona.

Allu, Severi, Vitalik ja Niilo

 

Meistä olisi kovin hauskaa tietää lukeeko joku tätä blogia.

Kysykää ja laittakaa kommentteja niin yritämme vastata niihin.

Terv. II miehistö

Saavuttuamme Viking Grace:lle söimme parhaimman kouluruuan, mitä olemme koskaan maistaneet. Tarjolla oli sinisimpukoita, kaviaaria, rapuja ja monen moista muuta maittavaa.  Aamulla heräsimme innokkaina ja lähes virkeinä uuteen päivään. Pääsimme syömään Lokille aikasemman ryhmän tekemää aamupalaa, joka koostui leivästä ja puurosta. Päivämme Tukholmassa alkoi Vasa-museosta. Lyhyehkön vapaa-ajan jälkeen retkemme jatkui Keskiaikaismuseoon, jossa pääsime tutkimaan Tukholman vanhoja raunioita.

Lokille palattuamme meitä odotti teoriaopetus, joka opetti meidät laivan tavolle. Meille kerrottiin, miten lokikirja täytetään, purjeet säädetään ja kone käynnistetään. Tämän jälkeen lähdimme Tukholmasta seuraavaan kohteeseemme. Tämän matkan aikana törmäsimme pelkoa herättävään ja ihokarvoja nostattvaan luontohavainton, näimme erään loiston vieressä ketun! Lyhyehkön koneajopätkän jälkeen saavuimme n. klo 21 Vaxholmin saarelle. Vaikka rantautuminen tapahtui pimeässä, oli se päällystön mielestä silti erinomainen taskuparkki.

 

Koko Gotlanti on kalkkikivialuetta ja sama kallioperäalue jatkuu Saarenmaalle ja Viroon saakka. Rehevä kasvillisuus ja vaaleat kalkkikivitiet sekä rakennukset ovat tyypillisiä täällä. Gotlannin SLITEn sementtitehdas tuo työpaikkoja Gotlantilaisille ja tuottaa sementtiä noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa.  Niin paljoa sementtiä ei kuitenkaan tarvita Gotlannissa, joten sitä kuljetetaan myös esimerkiksi  Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan, Nigeriaan ja Floridaan.

Kalkkikivestä eli kalsiumkarbonaatista muodostuu sementtiä aluksi polttamalla sitä kalkinpolttouuneissa, jolloin siitä muodostuu kalsiumoksidia. Sen reagoidessa veden kanssa kalkkijauheesta tulee kalsiumhydroksidia, eli sementtiä. Kalsiumhydroksidin myöhemmin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa se palautuu taas kalsiumkarbonaatiksi eli samaksi kovaksi kiveksi, mutta ihmisen haluamiin paikkoihin ja ihmisten työstämiin muotoihin.

Missä kalkkia on? Kalkki on välttämätön raaka-aine kaikille eliöille. Kalkkikivestä tehtyjä tuotteita löytyy yllättävän paljon aamupalapöydästä, niin ruuasta kuin astioistakin. Kalkkia on muun muassa virvokkeissa, aterimissa, paperissa, sokerissa, maitotuotteissa, lasissa, muovissa, viljassa, vihanneksissa ja kananmunissa. Viljan lannoituksessa on käytetty kalkkia (neutraloimaan hapanta peltomaata),  lasissa taas on noin 30 % kalkkia. Juomaveden puhdistuksessa käytetään kalkkia ja kananmunaan ei synny kuorta, jos kana ei saa kalkkia;)

Lähdimme Dalarön satamasta n. klo 08.20 Eveliina ruorissa, Antti ja Leevi navigoimassa. Ajoimme koneilla kohti Saltsjöbadeninia. Matkan aikana kiinnitimme huomiota väyliin ja rakennuksiin. Niistä juolahti mieleemme keskiaika.

Aikoinaan samoja reittejä, mitä me tänään kuljimme, kulkivat hansakauppiaat laivoineen. On kiehtovaa havaita, kuinka laivat ja veneet ovat kehittyneet ajan myötä. Puuveneet ja suuret soutajaryhmät ovat vaihtuneet.

Noin kello 13 Ruotsin aikaa saavuimme Saltsjöbadeniin. Knut Wallenberg rakennutti kyseisen Saltsjöbadenin alueelle hotellit ja merikylpylän 1800-luvulla. Wallenbergin suku on kuuluisa teollisuus,- pankkiiro,- ja diplomaattisuku, joka rahoitti mm. rautateiden rakentamisista Ruotsissa. Sjaltsjöbadeniin tulikin Tukholmasta rautatieyhteys alusta alkean ja alueesta tuli nousevan keskiluokan ja yläluokan suosittu vapaa-ajanviettokohde.

Rantauduttuamme opiskelimme miehistön johdolla Lokin takilaa, rantautumista, solmuja, aluksen palo- ja pelastusvälineistöä.

Tämän jälkeen pääsimme uimaan ja saunomaan 1800-luvulta peräisin olevaan merikylpylään. Saltsjöbadenin kylpylä on entisöity, joten tunnelma oli ihana. Wallenberg sai vaikutteita Grand hotelliin ja sen ulkonäköön Ranskan Rivieralta ja käytti niitä hotellin rakenamisessa.

Kello on nyt 22.06 ja saavuimme Tukholman ydinkeskustaan. Näimme talojen valot ikkunoista ja Grönalundin vilkkuvat LED valot vuoristoratalaitteissa olivat hienoa katseltavaa purjeveneen kannelta. On viimeinen yömme Lokilla ja huomenna menemme katsomaan Vasa-laivaa ennen kuin laivamme lähtee takaisin kohti Turkua.

Eveliina, Antti, Leevi, Olivia ja Oliver

Olemme ylittäneet Gotlanninmeret ja kaikki hienossa sivutuulessa ja isossa mainingissa. Nyt kiinnitymme juuri Dalarön marinaan ja väsynyt miehistö toivottaa kaikille hyvää yötä.

20.8.2017 Gotska Sandö 

 

Gotska Sandön edustalla redillä vietetyn yön jälkeen lähdimme kumiveneellä tutkimaan saaren ympäristöä. Saarella on 15 asukasta ja saari on kokonaan hiekkaa ja kuuluu Gotlannin lääniin. Hiekkaranta siis ympäröi saaren kokonaan. Leiriydyimme rannalle ja lähdimme tutkimaan saaren hämmästyttävän kaunista luontoa. Takaisin rannalle päästyämme, vaihdoimme uimapuvut. Otimme aurinkoa ja uimme oikein olan takaa, kun vihdoin saimme mahdollisuuden kaiken yöllisen purjehtimisen jälkeen.

Tutkimme rannalla hiekkadyynien eri syntyvaiheita. Alkiodyyni on vaiheista ensimmäinen. Se syntyy kun pieni heinätupsu kerää hiekkaa ympärilleen tuulen mukana. Seuraavaksi syntyy esidyyni. Kun heinätupsuja on kasvanut enemmän ja hiekkaa kerääntynyt suurempi määrä, muodostuu esidyyni. Tämän kaiken jälkeen syntyy rantadyyni, jossa on rannassa kasvaneen kasvillisuuden ylle kerääntynyt hiekkaa, joka muodostaa muurimaisen hiekkamassan. Tämä hiekkamassa kasvaa kasvamistaan, jolloin siitä syntyy hyvää paikallaan pysyvää kasvualustaa, eli metsädyyniä. Sen pysyvyyden takia se on hyvää kasvualustaa metsälle. Kävimme myös kiertämässä alueella metsässä. Metsä oli juuri samanlaista hyvää harju- ja pohjavesialuetta, kuin Säkylänharjukin (Säkylänharjulta tulee Turun tekopohjavesi).

Ilma oli suotuisa. Auringossa paikoin noin 25 astetta tuulen suojassa. Otimme kaikki aurinkoa ja uimme. Pidimme myös pienimuotoisen kuntopiirin johon osallistuivat kaikki paitsi Eve, joka väitti ettei lomalla treenata. Saari on luonnonsuojelu-ja hyljealuetta. Hylkeet olivat harmaahylkeitä ja me näimme niitä kuusi. Hylkeet olivat kivien päällä ja uivat vedessä. Hylkeiden mielenkiintoisen kohtaamisen jälkeen palasimme Lokille parilla venehaulla. Hylkeistä lisää myöhemmin. Lokille saapumisen jälkeen lähdimme purjehtimaan kohti Tukholmaa.

Olivia ja Oliver

Kävimme lauantaina Gotlannin Fårössä. Matkan aikana pysähdyimme pari kertaa katselemaan maisemia ja kuulemaan paikkojen historiasta. Vaaleilla hiekkarannoilla kohtasimme raukkeja.

490 miljoonaa vuotta sitten Gotlanti sijaitsi päiväntasaajalla. Fårön saaren alueella oli aikoinaan koralliriuttoja, jonka takia koko saaren maaperä koostuu kalkkikivestä. Kalkkikivi on syntynyt kuolleista koralleista. Oppaamme mukaan kerroskalkkikivi ja riuttakalkkikivi ovat kalkkikiven tyypit, joiden ansiosta raukit ovat syntyneet. Riuttakalkkikivi syntyy, kun koralliriutta kuolee ja kovettuu paikalleen, eli riuttakalkkikivi on vieläkin samassa muodossa, kuin missä se oli jo 490 miljoonaa vuotta sitten. Kerroskalkkikivi syntyy, kun kuolleesta koralliriutasta irtoaa pieniä hiukkasia, jotka kerääntyvät ja kovettuvat kalkkikiveksi. Kerroskalkkikivi on pehmeämpää kuin riuttakalkkikivi.

Raukkien suippomainen ulkonäkö syntyy aaltojen ja tuulen aiheuttamasta eroosiosta. Kun kallio, joka koostuu sekä kovasta, että pehmeästä kalkkikivestä kuluu, pehmeämpi kalkkikivi irtoaa kokonaan pois ja kovempi aines jää paikalleen seisomaan. Ajan myötä kun aallot sekä tuuli ovat kuluttaneet kovempaakin ainesta tarpeeksi pois, voi raukki romahtaa. Langhammarssin  raukkimuodostelmat on myös ikuistettu Ruotsin 200-kruunun seteliin.

Leevi, Eve ja Antti

Klo 16.40

Seilaamme tällä hetkellä Gotlanninmmerellä menossa kohti Tukholmaa. Isopurjeen puomiliikki repesi juuri ja jouduimme kääntymään vastatuuleen saadaksemme purjeen alas korjattavaksi. Keulassa olleet Eveliina, Leevi ja Antti saivat Merilinjan kasteen eli joutuivat kokonaan veden alle ja kastuivat täysin vastatuuleen kääntymisen vuoksi. Aallokko oli taas melkoinen. Isopurjeen alas laskettuamme puomin pää aukaistiin ja pujotettiin puominliikki uudestaan puomin sisälle. Puomiliikin katkaisi todennäköisesti väkipyörän jumittuminen. Tämän jälkeen nostettiin isopurje taas ylös ja matka jatkui normaaliin tapaan. Korjauksen aikana steiseri ja keulapurje antoivat kyllä keskenäänkin hyvät vauhdit.

Mathias, Kyösti, Ilmari