Haapsalu on Viron pohjoisosassa sijaitseva noin 10 000 asukkaan kaupunki, joka on vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Nimensä kaupunki on saanut haapa-puista tai mahdollisesti niistä tehdyistä haapioista, jotka olivat puiden rungoista koverrettuja veneitä.
Viron historian vaiheet näkyvät hyvin Haapsalun historiassa. Keskiajalla Virossa hallitsi saksalainen ritarikunta, jonka jälkeen alkoi Ruotsin vallanaika vuonna 1581- 1710. Suuresta Pohjan sodasta alkoi Venäjän keisarin valtakausi ja se kesti kesti vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmailmansodan aikana Viro oli myös Saksan halussa. Viro itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, itsenäisyyden aikaa kesti vuoteen 1940. Toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron. Viro itsenäistyi Neuvostoliiton romahtaessa vuonna 1991.
Haapsalun historiallisesti tärkeimpiä kohteita ovat piispanlinna, promenaadi, kylpylät sekä Afrikan ranta.
Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1265. Linnan muuri on 800 metriä pitkä. Muurista ei ole paljon jäljellä, koska Venäjän vallan aikana kaupunkilaisille annettiin lupa hakea muurista kiviä talojen rakentamista varten.
Kaupungin rannalle rakennettiin kävelytie jota kutsutaan promenaadiksi. Promenaadi rakennettiin Venäjältä lomaa viettämään tulleiden varakkaanpien ihmisten kohtaamispaikaksi. Viime aikoina promenaadin varrelle on ollut mahdollista ostaa oma penkki. Kaupungilla ei ollut varaa rakentaa promenaadille penkkejä, joten se antoi ihmisille mahdollisuuden ostaa oman nimikkopenkin.
Haapsalusta on tullut kuuluisa kylpyläkaupunki rannan läheltä löytyneen parantavan mudan ansiosta. Aikoinaan kaupunkiin matkustivat monet varakkaat venäläiset kylpemään.
Haapsaluun rantaa kutsutaan Afrikanrannaksi, sillä sen matala jokisuisto muistuttaa Kongo-joen suistoa. Maisemaa kruunaa tummaan mutaan valellut kaupunkilaiset, jotka ovat aurinkoisella rannalla kesäisin hoitamassa ihoaan.
Mirka, Elias, Sauli