Hyvää syntymäpäivää Isokari 180 vuotta!
Isokari on majakkasaari Uudenkaupungin ulkopuolella. Tänä viikonloppuna majakka täyttää 180 vuotta.
1800-luun alussa Englannin sotalaivasto oli Euroopan ja samalla maailman mahtavin. Ranska halusi olla Euroopan johdossa ja siksi laati muiden Euroopan valtioiden kanssa kauppasaarto sopimuksen Englantia vastaan, koska ei onnistunut valloittamaan sitä. Tämä tarkoitti kauppasaartoa Englannille ja tällä tavoin koetettiin ulkoisesti heikentää sen sotakykyä, mikä olisi tuonut Ranskalle Euroopan herruuden. Ruotsille, johon myös Suomi kuului, ei sopimuksesta olisi ollut etua, koska puutavarakauppa Englannin kanssa oli niin suurta ja tuottoisaa. Tämä kauppa mahdollisti molemmille, niin Ruotsille, että Englannillekin etuja, sillä Ruotsi sai varallisuutta ja Englanti puutavaraa mahtavaa sotalaivastoa varten.
Ranskan keisari Napoleon halusi saada Ruotsin suostumaan sopimukseen ja näin Ranska solmi Venäjän kanssa Tilsit-sopimuksen vuonna 1807, että jos Venäjä saa Ruotsin alistettua, saa Venäjä Suomen osaksi valtakuntaa. Venäjän saadessa Suomen osaksi valtiota, jäivät tärkeät kauppaväylä Ruotsin puolelle. Tämän takia Venäjän piti perustaa uusia laivaväyliä läpi Suomen vaarallisen saariston ja alkoi rakennuttaa sen ajan mahtavimpia majakoita. Isokari on yksi näistä majakoista. Ilman sitä kaupankäynti olisi ajautunut karille.
Isokarin majakka valmistui vuonna 1833 ja on Suomen kolmanneksi vanhin valomajakka. Sitä suunniteltiin 17 vuotta. Rakennusvaiheessa Turusta tuotiin muurareita, jotka olivat parhaimpia Suomessa. Samat muurarit korjasivat Turun palon aiheuttamia vahinkoja Turun tuomiokirkossa. Isokarin majakka on rakennettu täysin ilman muottia sen ajan työvälineillä, ja rakennus on aloitettu kivijalasta, joka on makkarakennuksessa sen tärkein osa. Arkkitehti suunnitteli aluksi Isokarin majakan kivijalasta lopullista korkeampaa, mutta saaren kiviaines oli niin haurasta, ettei siitä saanut kestävää tai hienoa. Tämän takia kivijalan korkeus jäi muutaman metrin korkeuteen. Majakka rakennettiin lähes kokonaan punatiilestä, jota tuotiin muualta suuria määriä. Tiiliä upposi laivojen mukana paljon, sen perusteella, että saaren edustalla meren pohjassa on suuria tiilikasoja. Paljon tiiliä onkin tarvittu, sillä niitä majakkarakennuksessa on jopa 600 000 kappaletta. Myöhemmin majakkarakennusta on muokattu niin, että siihen on valettu 15cm betonikerros pintaan. Jatkuvat vesisateet ja auringonpaiste oli vahingoittanut seinää niin paljon, että sään armoilla ollut rakennus alkoi hapertua ja kosteus tuli sisälle saakka.
Isokarin majakan valo on kirkas ja näyttää tietä veneilijöille. Majakka sai ensimmäisen linssikoneistonsa vuonna 1872 ja sähkövalo tuli vuonna 1952. Ennen sähkövaloa käytettiin öljylamppuja, jotka käyttivät öljynä naurisöljyä, jota saatiin läheisiltä saarilta. Öljylamppu keräsi nokea linssin lasiin. Venäjä lähetti pirtua lasin putsaukseen, mutta majakanvartijat joivat sen parempiin suihin. Sen takia majakan valo ei joskus ollut toiminnassa. Venäläiset korvasivat pirtun myöhemmin glyserolilla, jota ei voinut juoda.
Niko Penttilä, Pirita Nurmi, Juulia Rahila