Vierailimme Utön upeassa majakassa aamulla. Se oli Suomen ensimmäinen valomajakka, joka rakennettiinUtööseen 1753. Alkuperäinen majakka räjäytettiin Suomen sodan aikana. Suomen sota käytiin vuosina 1808-1809 Ruotsin ja Venäjän välillä, ja sen seurauksena Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Nykyinen majakka,jossa nyt vierailimme rakennettiin samalle paikalle vuonna 1814.
Utön saarella asui saaristomeren hengellisintä kansaa. Utön majakka on Suomen ja Pohjolan ainut majakkakirkko. Kirkko rakennettiin kolmanteen kerrokseen,sillä siellä oli eniten tilaa. Kirkossa järjestetään kahta sakramenttia eli kastetta ja ehtoollista. Siellä pidetään myös vihkimisiä, mutta hautajaisia ei olosuhteiden takia voida järjestää. Siellä ei myöskään pidetä konfirmaatioita, koska saarella ei asu sen ikäisiä nuoria. Vuonna 1909 Utöseen rakennettiin toinen kirkko, sillä majakan kirkossa oli talvella kylmä ja vanhusten kulku sinne oli vaikee. Toisesta kirkosta löytyy sekä ortodoksinen ikoni, että katolinen maalaus, mutta nurkassa vartioi Luther, joten kirkko on avoin kaikille. Kirkkoon mentiin kiittämään Jumalaa purjehduksen onnistumisesta ja hengissä pysymisestä. Majakka kirkossa oli kalastaja taulu, joka kuvasti sitä kuinka kalaa tuli paljon ja vähän vuorotellen. Siellä oli myös kaksi enkelijä, joilla oli laivat sylissään. Se kuvasti sitä, kuinka enkelit suojelivat laivoja merellä.
Majakkakirkkoon tuli pappi aina adventti torstaina sillä hän oli toisaalla sunnuntaina joten kirkkovuosi aloitettiin jo torstaina. Jouluaamuna majakkakirkkoon kokoonnuttiin ja koska pappia ei ollut, joku saaren asukkaista puhui toisten edessä. Puhuja oli aina joku joka osasi sekä ruotsia että suomea.
Jokaisella majakalla on oma singnaali. Utön majakalla se on 12s. Se tarkoittaa sitä, että majakan linssistöstä tulee 2 välähdystä 12 sekunnin sisällä. Nykyisen majakan väritys on kaksi värinen. Läntisen seinän toinen puoli on punainen ja toinen valkoinen. Väritys kertoi merenkulkijoille, että saarella on luotsi. Luotsi on henkilö, joka neuvoo suuria ulkomailta tulleita aluksia miten toimia Suomen saaristossa, jossa on paljon kareja. Majakka toimi muutenkin hyvänä maa kompassina vanhaan aikaan.
Utön majakan ovenpielessä on 2 muistolaattaa: molemmat ovat Utön sotatapahtumista. Toinen on muistolaatta panssarilaiva Ilmarisen onnettomuudesta ja toinen taas kuvaa Neuvostoliiton laivaston hyökkäystä Utön linnaketta vastaan talvisodan alussa.
Emme päässeet linssihuoneeseen,sillä se on suljettu yleisöltä. Utön majakan linsistö on Suomen majakoiden suurin. Kirjoitimme nimemme vieraskirjaan.
Iina & Anniina
PS: Navigoimme, nostimme purjeet ja ohjasimme koko matkan Utösta Jurmoon