TUNNELMIA ENSIMMÄISEN KOULUVIIKON JÄLKEEN

Hyvissä ajoin, jo ennen aamukahdeksaa koulun pihalla tuntui ja näkyi jännitystä, liikutusta ja iloa. Niin pitääkin olla.
Kello soidessa tasan 8.15 oppilaat ykkösestä kuutoseen otettiin sisään kortteleittain mittavan saattojoukon silmien alta.
Kaikki kokoontuivat ensi keskusaulaan hetkeksi hiljentymään ja olemaan yhdessä.
Tutustumisvaellukset talon sisällä ja pihalla alkoivat. Kaikille melkein kaikki oli uutta.

Kahden tunnin kuluttua edellisestä talon vanhempi väki, seiskoista yseihin, aloitti oman ensimmäisen päi-vänsä.
Keskusaulassa ja kakkoskerroksen parvella neljäsataa nuorta, hetki hiljaisuutta ja yhdessäoloa.
Tutustumisvaellukset talon sisällä ja pihalla alkoivat. Kaikille melkein kaikki oli uutta.

Ennakkoon ajateltua: Jos ensimmäisen päivän jälkeen henkilökunta hymyilee, ovat asiat hyvin.
Hymyä ja helpotuksen tunnetta riitti.

Seuraavina päivinä Wilma kompuroi ja kaatuili, mutta työ talossa jatkui.
Asiat kehittyivät juuri niin kuin niiden pitääkin, pikkuhiljaa säätämällä kohti parempaa.
Kun jaksaa olla rauhallisesti aktiivinen ja antaa tilaa yhteiselle itselle tärkeimmän sijaan, onnistutaan yhdessä.
Työrauha monella tapaa ymmärrettynä on juuri nyt arvaamattoman suuressa arvossa.

Perjantaina talossa kävi Liikenneturvan edustaja esitelmöimässä.
Tärkeän turvallisuusviestin lisäksi sai Syvälahti kehuja siitä, miten tyylikkään rauhallisesti oppilaat käyttäytyivät.
Näistä sanoista on syytä olla iloinen.

Ihan pakolla mieleen tulevat entisen eskarin sanat: Tämä on hyvä paikka, koska täällä saa onnistua väärin. Uskomaton kiteytys, jota kannattaa miettiä.

Kiitos meille kaikille!

SYVÄLAHDEN KOULUN YHTEYSTIEDOT

alla kännykkänumerot

sähköpostiosoitteet seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta pääsääntöisesti mallia etunimi.sukunimi@turku.fi
– petri.parkkinen@arkea.fi (palvelukoordinaattori)
– iltapaivakerho@turunurheiluliitto.fi (iltapäiväkerho)

SYVÄLAHDEN KOULUN HENKILÖKUNTA

 

Haarala Heli 040 186 5923 kotikortteli 1. – 2.
Halttunen Johanna 040 486 8148 ma, fy, ke
Heldt Milla 040 358 0513 ruotsi, saksa
Himberg Eeva 040 486 0890 opinto-ohjaaja
Honkala Verna 040 193 2768 kotikortteli 3. – 4.
Hovi Reetta 040 184 2902 liikunta
Hovi Terhi 040 624 9847 ma, fy, ke
Huhtala Minna 040 183 0481 koulunkäynninohjaaja
Hämäläinen Minna 040 193 3942 biologia, maantieto
Iljin Nikolai 040 190 4678 kotikortteli 5. – 6.
Isotalo Riikka 040 194 1933 uskonto
Jokela Sari 040 485 8392 koulunkäynninohjaaja
Juhakoski Wilhelmina 040 549 0767 kuvataide
Järnstedt Terhi 040 193 3242 kotikortteli 1. – 2.
Kallankari Iiris 040 193 1740 kotitalous, terveystieto
Kangasniemi Tea 040 184 0659 koulukuraattori
Karmakoski Heikki 040 620 6170 musiikki
Kettunen Kaisa 040 190 7256 ruotsi
Koskelo Saiju 040 536 9549 kouluterveydenhoitaja
Koski Marko 040 193 7352 apulaisrehtori
Kurth Janna 040 481 3869 kotikortteli 5. – 6.
Kytöhonka Leena 040 190 5681 erityisopettaja
Kähkölä Satu 040 358 3526 englanti, saksa
Lahti Heikki 040 190 6305 koulunkäynninohjaaja
Laiho Tommi 040 356 5435 ma, fy, ke
Lampinen Heli 040 198 5459 koulunkäynninohjaaja
Lehtinen Petka 040 193 2451 ma, fy, ke
Lehtovaara Milla 040 190 7241 koulunkäynninohjaaja
Leinonen Eva 040 358 2271 äidinkieli
Lindgren Olli 040 586 8385 ma, fy, ke
Lindström Anna 040 193 2466 englanti
Mansikkaniemi Elli 040 193 2179 kotikortteli 3. – 4.
Mickelsson Arja 040 190 5607 ma, fy, ke
Mäkinen Elina 040 193 1880 äidinkieli
Nylund Mikael 040 547 0597 kotikortteli 3. – 4.
Nystedt-Silvola Helen 040 585 5188 kotitalous
Orrela Riina   lääkäri
Paavilainen Anne 040 357 5534 koulusihteeri
Painilainen-Soon Minna 040 193 3843 biologia, maantieto, terveystieto
Parkkinen Petri 050 559 0294 pehtori
Paukkunen Sanna 040 190 6811 ma, fy, ke
Rantasila Aino (3.9.19 alk.)   koulupsykologi
Reko Pauliina 040 634 4770 kotikortteli 1. – 2.
Rihko Minna 040 193 5445 kotikortteli 5. – 6.
Sahlberg Kristiina 040 190 4577 äidinkieli, terveystieto
Salo Jarmo 050 432 3688 rehtori
Salonen Ilkka 040 193 2860 käsityö
Siivonen Minna 040 198 4898 käsityö
Suutala Joonas 040 546 2740 erityisopettaja
Tiltti Heidi 040 193 2931 englanti, espanja
Toivo Marja 044 9074380 erityisopettaja
Tranberg Veli-Matti 040 359 3892 liikunta
Tuomi-Lehtonen Jonna 040 660 7998 keittiö, palveluvastaava
Vahtera Laura 040 358 8927 kotitalous
Valtonen Janne 040 480 1638 historia, yhteiskuntaoppi
Viitaniemi-Merimaa Suvi 040 631 8936 kotikortteli 1. – 2.
Ylijoki Markus 040 190 4986 historia, yhteiskuntaoppi

 

Parkkinen Petri 050 5590294
pehtori, palvelukoordinaattori

keittiö 040 6607998

 

 

 

LÄHELLÄ 14.8.18

Viimeiset kuukaudet, viikot ja päivät Syvälahdessa ovat olleet täpötäynnä työtä.
Kukaan meistä ei osannut arvata, eikä ennakoida sitä, kuinka paljon ja monimuotoista uuden talon avaamiseen sisältyy.
Pahoittelut niille, jotka eivät ole tavoittaneet puhelimitse tai Wilman kautta koulun väkeä, varsinkaan näinä viimeisinä päivinä ennen varsinaista starttia.
Nyt olemme kuitenkin niin valmiina kuin mahdollista on.

Muutamia asioita:
Aamulla liikkeellä kohti Syvälahtea on lähes 600 eri-ikäistä oppilasta.
Toivomme, että jokainen meistä kiinnittää kouluvuoden alkaessa erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen.

Pyöräparkit löytyvät talon takaa.
Mopoautoille on merkitty parkkipaikka hiekkakentällä liikenneympyrän läheisyydessä.
Mikäli ko. alue täyttyy, käytetään laskettelurinteen aluetta.
Kaupan piha ei ole koulun parkkipaikka.

Osa opettajista ja koulunkäynninohjaajista on seuraamassa liikennettä ensimmäisinä aamuina.
Loppuviikosta mitataan myös ajonopeuksia Syvälahden edustalla.

Kuten jo aiemmin tiedotettiin, oppilaiden ensimmäinen koulupäivä keskiviikkona 15.8.18 on seuraava:
luokat 1. – 6. klo 8.15 – 12.00
luokat 7. – 9. klo 10.15 – 14.00
Oppilaat kokoontuvat koulun välituntipihalle talon taakse ennen päivän alkua.

Turvallisuus on ensimmäistenkin päivien keskeinen teema.
Oppilaiden kanssa tutustutaan tiloihin, ympäristöön ja koulun sääntöihin sekä käytänteisiin.
Työjärjestykset jaetaan paperiversioina siltä varalta, että Wilma jatkaa temppuiluaan.
Varaväylänä tiedotuksessa käytetään tarvittaessa Syvälahden blogia, jonka löytää helposti haulla.
Torstaina aloitetaan lukujärjestysten mukaan.

Talossa on vielä monenmoista säädön tarvetta.
Yksi asia, jota parhaillaan tutkitaan, on eri mobiilioperaattorien toimivuus.
Telia toimii hyvin, mutta muiden kanssa on ongelmia.

Yhdessä yrittämällä, epäonnistumalla ja onnistumalla talosta tulee vähitellen paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus kasvaa ja oppia.

Erinomaista kouluvuotta, kärsivällisyyttä ja hyvää tahtoa meille kaikille!

KOULUN ALOITUS SYVÄLAHDESSA 2018

Oppilaiden ensimmäinen koulupäivä keskiviikkona 15.8.18 on seuraava:
luokat 1. – 6. klo 8.15 – 12.00
luokat 7. – 9. klo 10.15 – 14.00
Oppilaat kokoontuvat koulun välituntipihalle ennen päivän alkua.

Muuta:
Lukujärjestykset ovat Wilmassa viimeistään ma 6.8.18.
Iltapäivätoiminta alkaa 15.8.18.
Torstaista 16.8.18 alkaen noudatetaan lukujärjestyksiä.

Toivottavaa on, että jokainen kiinnittää liikenneturvallisuuteen poikkeuksellisen runsaasti huomiota ja saattoliikennettä on mahdollisimman vähän.
Mopoautojen pysäköintipaikka on liikenneympyrän lähistöllä olevalla hiekkaparkkipaikalla.

TERVETULOA KOULUUN!

KUTSU SYVÄLAHDEN KOULUN JA PÄIVÄKODIN VANHEMPAINYHDISTYKSEN KOKOUKSEEN

K U T S U

Perustamme kouluumme ja päiväkotiimme vanhempainyhdistyksen.

Perustamiskokous pidetään torstaina 14.6.2018 klo 18.00 – 20.30

Syvälahden monitoimitalossa Vanha-Kakskerrantie 8.

Ilmoittautuminen kokoukseen alla olevin sähköposteihin (aikuisten ja lapsien lukumäärä).

Ohjelmassa:

Kahvi

Keskustelua vanhempainyhdistyksen perustamisesta ja toiminnasta

Vanhempainyhdistyksen perustaminen

Kaikki vanhemmat, lapset ja henkilökunta joukolla mukaan!

T E R V E T U L O A!

Heikki Lempinen                          Sini Backström

Jos olet estynyt tulemasta, mutta olet kiinnostunut olemaan mukana toiminnassa niin laita sähköpostia lempisenheikki@gmail.com tai sini.tuominen@yahoo.fi

 

 

OPETUSSUUNNITELMA LUVUT 1–12

Jarmo Salo 4.1.18

Opetussuunnitelmaan perehtyminen sivu sivulta on melkoinen, usean sadan sivun mittainen urakka.  Seuraavassa Syvälahden sisältö tiukasti tiivistetyssä muodossa.

Syvälahden koulun toiminnan tavoitteena on oppilaan terve kasvu ja kehitys sekä tarpeellisten tietojen ja taitojen saavuttaminen oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti.

Syvälahden monitoimitalon toimintakulttuuri on yhdessä tekemisen kulttuuria.  Ensisijaisena tavoitteena on luoda turvallinen henkinen ja fyysinen ympäristö, jossa jokaisella on hyvä olla, kasvaa, kehittyä ja oppia elämässä tarvittavia taitoja ja tietoja.  Osallisuuden kokemus, yhteisvastuullisuuden ymmärtäminen, selkeät säännöt, sopimukset ja vastuunjako sekä tehokas tiedottaminen ovat keinoja, joilla kuljetaan oikeaan suuntaan.

Toimintakulttuurin kehittäminen on oppilaiden, huoltajien, koko monitoimitalon henkilöstön ja muiden sidosryhmien yhteinen asia.  Kehittämisen tulee olla tavoitteellista, rohkeasti kokeilevaa ja ajankäytöllisesti tehokasta.  Kehittämisen seurauksena tehtäviin ratkaisuihin sisältyy aina mahdollisuus epäonnistumiseen, joka on yrittämisen jälkeen seikka, joka mahdollistaa aina oppimisen.  Kehittämisen tuloksia arvioitaessa hyödynnetään mm. arjesta saatuja kokemuksia, perusopetuksen laatukyselyä ja THL:n kouluterveyskyselyä.

Ensisijainen tavoite on luoda luottamuksellinen yhteistyösuhde kodin/huoltajien ja koulun/henkilöstön välille.

Syvälahden monitoimitalon/koulun fyysinen työympäristö korttelimaisine oppimistiloineen poikkeaa selvästi ns. käytäväkoulusta.  Uudenlainen oppimisympäristö edellyttää kaikilta tiloissa toimijoilta vahvaa tahtoa työrauhan säilyttämiseen.

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt:n) käytön tulee olla perusteltua, ts. sitä käytetään aina kun käyttö on tavoitteen saavuttamisen kannalta perusteltua.

Oppimisessa tulee käyttää erilaisiin oppilaisiin, tilanteisiin ja tehtäviin parhaiten soveltuvia, monipuolisia, oppimisprosessia painottavia ja ongelmalähtöisiä työtapoja, joilla opiskelumotivaatio ja oppimisen ilo säilyvät.

Koulussa oppiminen on keskiössä, ei osaamisen osoittaminen.  Oppiminen edellyttää myös virheiden tekemisen oikean merkityksen ymmärtämistä.  Opetus ja oppimisen arviointi ovat keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään.

Arvioinnin määrän ja siihen käytettävän ajan tulee olla oikeassa suhteessa arvioinnilla saavutettavaan hyötyyn.

Syvälahden koulussa ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että kaikki oppilaan opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun siirtymävaiheissa.

Jos haluat perehtyä opetussuunnitelmaan perusteellisemmin, se onnistuu tästä.

 

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

Heli Haarala ja Mikael Nylund 31.10.17

Yhteisopettajuutta on tänään, lokakuun lopussa, takana noin 250 päivää. Moni palanen on loksahdellut paikoilleen ja nyt tiedämme jotain sellaista, mistä alussa oli vain aavistus. Yhteisopettajuus ei ole vain sitä, että kaksi opettajaa opettaa kahta oppilasryhmää yhdessä samassa luokkahuoneessa. Se ei ole sitä, että suunnittelemme tunnit koko ryhmälle yhteiseksi. Se ei ole myöskään sitä, että yhdessä pidämme tunnit etukäteen suunnitellun ohjelman mukaan.  Herää luonnollisestikin kysymys, mitä se sitten on? Voimme ainakin rehellisesti sanoa sen, että tämä työskentelytapa on yllättänyt meidät positiivisesti sillä, mitä kaikkea tämä on!

Opettajan näkökulmasta katsottuna yksi tärkeimmistä asioista yhteisopetuksessa on se, että opetusta analysoidaan ja arvioidaan jatkuvasti yhdessä.  Opetustilanteista ja didaktisista kysymyksistä keskustellaan, nostetaan ongelmat ja vaikeudet esille sekä kriittisesti tarkastellaan luokkatyöskentelyä. Tämä antaa hyvän pohjan sille, että opetus kehittyy koko ajan ja muuttuu, kun sen tarvitsee muuttua. Kollegan läsnäolo arjen tilanteissa on korvaamaton, jotta ongelmat saadaan ratkotuksi jouhevasti. Opettaminen on siis jatkuvaa dialogia, jossa toisen ajatus johtaa toiseen ja niin edelleen. Olemme saaneet todeta, että yhteisopettajuudessa saamme jatkokoulutusta melkein päivittäin ja mikä parasta, aina voi oppia toiselta jotain uutta.

Mitä yhteisopettajuus edellyttää opettajalta? Jotta yhdessä tekeminen onnistuu, on molempien kyettävä saumattomaan yhteistyöhön ja tulemaan puolitiehen vastaan. Omista näkemyksistään on joskus luovuttava yhteisen edun edessä. Perusarvojen on oltava myös samanlaisia, jos aikeissa on niin sanotusti puhaltaa yhteen hiileen. Tärkeää on keskustella siitä, mitä tavoittelemme ja mitä lisäarvoa haluamme yhteisopettajuudella saavuttaa. Näiden lisäksi on tärkeää tiedostaa, ettei tarkoitus ole kilpailla ammatillisesta osaamisesta ja tarvetta päteä toisen silmissä. Pitää luottaa omaan hiljaiseen osaamiseen ja hyväksyä se, että asioita voi tehdä monella eri tavalla.

Kiteytettynä yhdessä opettaminen tarkoittaa sitä, että molemmat työskentelevät yhteisten tavoitteiden suuntaisesti oppilaiden parhaaksi. Uuden opetussuunnitelman tavoitteista keskustellaan yhdessä ja päätetään, miten ne on luontevinta toteuttaa tälle ryhmälle. Tämän lisäksi molempien täytyy olla päämäärätietoisia, jotta on mahdollista saavuttaa ennalta määritellyt tavoitteet. Pitää siis olla visio, jota kohti yhdessä työskennellään. Yhdessä opettaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kummallakin pitää olla rohkeutta olla oma itsensä, ilman suojakuoria, riisuttuna kaikista ennakkoluuloista ja valmiina jatkuvaan opetteluun. Näin meistä voi tulla yhdessä enemmän.

 

 

 

JOS OLISIN…

…uuteen Syvälahteen siirtyvän oppilaan huoltaja, saattaisi muutama asia askarruttaa minua.  Kuvittelen nyt näin ja vastaan rehtorina.

Isä kysyy:
Koulussa on oppilaita seiskavuotiaasta ysiluokkalaiseen.  Oppivatko pienet heti kaikki huonot tavat isommilta?
Rehtori vastaa:
Koulussa on selkeät säännöt, joita noudatetaan.  Turvallisuus ja kelpo käytös ovat edelleen keskeisiä asioita koulunpidossa.  Elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet, että eri-ikäiset lapset ja nuoret tulevat hyvin toimeen keskenään ja oppivat toisiltaan.

Isä kysyy:
Koulussa ei ole kunnon luokkahuoneita, on kortteleita ja paljon läpinäkyvyyttä.  Onnistuuko opiskelu?
Rehtori vastaa:
Maailma on muuttunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana, koulu ei niinkään.  On hyvä, että opitaan tekemään töitä isommassakin joukossa, yhdessä muiden kanssa.  Selvää on se, että työrauha, ja joskus yksinkin tekeminen, on tärkeää.  Työrauha on edellytys onnistumiselle.  Hyvä työrauha ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mistään ei kuulu mitään ja kaikki istuvat paikallaan.

Isä kysyy:
Minustakin tuli ihan hyvä tyyppi, vaikka kävin kouluja, joissa oli tiukka kuri, kuunneltiin opettajia ja opittiin monenlaista.  Koulu hoiti omat juttunsa ja koti ei niihin puuttunut.  Miksi sitä pitää muuttaa?
Rehtori vastaa:
Mitään ei muuteta muuttamisen takia.  Koulujen on hyvä valmistaa oppilaita siihen maailmaan, johon he aikuistuttuaan siirtyvät.  Tarvitaan osittain erilaisia valmiuksia kuin ennen.  Kasvatuksen, joka on yhteinen juttumme, merkitys on suuri.
On hyvä juttu, että oppilas huomaa, että hänestä pidetään huolta ja ollaan kiinnostuneita, niin kotona kuin koulussa, ja ennen kaikkea samaan suuntaan.

Isä kysyy:
Meidän toinen lapsemme ehti olla Luostarivuoressa kaksi vuotta ja tulee nyt ysiluokalle.  Aika pahaan saumaan tulee muutto.
Rehtori vastaa:
Olemme jo varhain päättäneet opettajien kanssa niin, että ysiluokkalaiset ovat erikoishuomiomme kohteena, jotta muutosta ei aiheudu ongelmia.  Monet toimintatavat ja opettajatkin ovat heille ennestään tuttuja.  Hyvällä kodin ja koulun yhteistyöllä tässä onnistutaan.

Rehtori kysyy:
Sopiiko, että jatkamme jutustelua myöhemmin?
Isä vastaa:
Totta kai!  On hyvä jutella!

TURVALLISTA RAKENTAMISTA

Jarmo Salo 4.10.17

Tunne turvallisuudesta syntyy yhdessä tekemisen tuloksena syntyneistä selkeistä sopimuksista ja säännöistä, joihin jokainen sitouttaa itsensä ja myös muut.

Yhdessä tekeminen on aina tavoitteellista; pitää olla maali ja ymmärrys siitä, mihin olemme menossa.  Tavoitteellisuus edellyttää aina ensin vastausta kysymykseen: Miksi?

Sinulla on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa.  Sinulla on myös ymmärrys siitä, että et aina saa juuri sitä, mitä sinä haluat, mutta me saamme sen, mitä me tarvitsemme ja haluamme.

Hyvässä työympäristössä pitää olla turvallista kaikilla.

Syvälahden opettajat ovat vierailleet työmaalla, jossa tilat alkavat saada lopullisen muotonsa.  Ihmeteltävää ja säädettävää riittää vielä kuukausiksi senkin jälkeen kun varsinainen koulutyö alkaa.

Ensivisiitillä useita opettajia hymyilytti.  Jaksan uskoa siihen, että heitä hymyilyttää vielä vuodenkin päästä.

 

 

VÄHITELLEN JA 3D

 

Jarmo Salo 13.12.16

Kertakaikkisen mielenkiintoista on seurata, miten talo nousee ja saa vähitellen hahmonsa.  Jos nousee rakennuskin, nousee samalla oma arvostus rakentamisen ammattilaisia kohtaan. Ennakointia, säätöä, suunnittelua ja sopimista riittää jokaiseen viikkoon, päivään ja tuntiin.

Kun tätä seuraa sivusta, toki siihen itsekin osin tulevana käyttäjänä osallistuen, on näkemänsä mahdollista kääntää myös opittavaksi asiaksi.

  • Valmista kohti vähitellen keskeneräisyyttä sietämällä.
  • Vain toimivista osista muodostuu toimiva kokonaisuus.

Vankasti yleistäen; tavoitteiden, joita kohti pyritään, on syytä olla selkeitä ja perusteltuja.  Tärkeintä hetkessä on toiminta kohti saavutettavaa maalia.  Toiminta, joka juuri sillä hetkellä on prioriteettilistalla kirkas numero ykkönen.

Onneksi allianssissamme on varsin mainiot tavoitteet, joita kohti kuljetaan hankkeen kaikissa vaiheissa.  Isoin asia on luonnollisesti saada aikaan kaikin tavoin tikissä oleva talo, joka ei suinkaan, kuten monesti olen aiemmin todennut, muodostu yksinomaan raudasta, betonista ja tiilestä, vaan ennen kaikkea siitä joukkueesta, joka talon tuonnempana asuttaa.  Joukkuekin syntyy vähitellen.

Syntyykö kaikki hyvä kuitenkin lopulta vähitellen? Onko kärsivällisyys, jota tarvitaan kun viritellään vaillinaista valmiimmaksi, viisautta vai hitauden muoto?

Aasinsilta, tuo rakennus- ja mielikuvataiteen hetkessä syntyvä rakenne, avaa väylän kohti seuraavaa. Kolmiulotteinen (3D) tulostus on virtuaalisen mallin tuotteistamista fyysiseksi esineeksi ko. tulostimen avulla. Tuotokset syntyvät niin ikään vähitellen, kerros kerrokselta. Iloksemme olemme saaneet ensimmäiset tulosteet Syvälahdesta, pieninä kooltaan, mutta ulkoasultaan hyvinkin havainnollisina (katso kuvat alla).

Vain vähän mielikuvitusta vaivaamalla näen pienen pienet ja vielä pienemmät hahmot keskusaulassa.  Näetkö sinä?

20161212_10190220161212_102302