Blogi

Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on mukana ”Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hankkeessa”. Hankkeessa on mukana Tredun lisäksi neljä valtakunnallisesti merkittävää toisen asteen kouluttajaa: Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Kainuun ammattiopisto, Vantaan ammattiopisto ja Turun ammatti-instituutti. Edellä mainituissa oppilaitoksissa opiskelee n. 20 % kaikista perustutkinto-opiskelijoista Suomessa.

Tredun 14 toimipistettä sijoittuvat eri puolille Pirkanmaata ja opiskelijoita on noin 18 000. Koulutusaloja löytyy laidasta laitaan. Tredun toimipisteistä valikoitui Metsätien toimipiste hiilijalanjäljen laskennan kohteeksi ja allekirjoittanut toimii kyseisessä toimipisteessä logistiikan lehtorina.

Metsätien toimipiste sijaitsee Ylöjärven pohjoisissa osissa entisen Kurun kunnan alueella. Kurussa on harjoitettu metsäalan koulutusta jo vuosikymmeniä. Tänä päivänä koulutetaan metsäalan (metsäkoneenkuljettaja) ja logistiikan ammattilaisia (yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) sekä eräoppaita. Logistiikan perustutkinto on Metsätiellä aloitettu vuonna 2011. Niin kuin huomataan, meillä Metsätiellä on kaksi hyvin koneellista alaa ja mm. polttoaineen kulutus on mittavaa.

Metsätiellä opiskelijoita yhteensä on kirjoilla noin 200. Kalustoa metsäpuolella on n. 20-25, joka pitää sisällään hakkuukoneet ja kuormatraktorit. Logistiikan opetuksen käytössä 10-15 kuorma- ja puutavara-autoa mukaan lukien ammatinopetuksessa ja liikenneopetuksessa käytettävä ajoneuvokalusto. Edellisten lisäksi on useita pikkubusseja opiskelijoiden kuljettamista varten työmaille.

Tällä hetkellä media kovasti rummuttaa vihreää siirtymää, ekologisempaa elämäntapaa ja kestävää kehitystä. Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -projekti lähestyy monelta mielenkiintoiselta näkökulmalta ammatillista koulutusta valtakunnallisesti, hiilijalanjäljen laskentaan on käytössä kaikille sama taulukko, jolloin on mahdollista verrata tuloksia toisiinsa, huomioiden tietysti koulutusalojen eroavuudet.

Hiilijalanjälki suoraan ja sujuvasti Wikipediasta kopioituna tarkoittaa jonkun tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toimipisteemme hiilijalanjäljen mittauksesta saatu tulos on se luku, jolla me koulutamme yhteiskuntaan ammattitaitoisia yhdistelmäajoneuvon- ja metsäkoneenkuljettajia. Valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet lähteä kehittämään omaa ammattitaitoaan yrityksissä, Hankkeeseen olemme keränneet tietoja ja arvoja yhden vuoden (2021) ajalta. Mitä jo edellä mainitsin, polttoaineiden kulutus näyttelee melkoisen suurta osuutta koko paletissa, unohtamatta kiinteistöjen kuluttamia energiamääriä.

Simulaatio-opetus on hyvänä lisänä oikeilla ajoneuvoilla ja metsäkoneilla tapahtuvaan opetukseen.

Tänä päivänä eletään mielestäni melkoisen murroksen aikaa kokonaisvaltaisestikin yhteiskunnassa, mutta jos ajatellaan, mihin päin ammatillinen koulutus on menossa, kun tarkastellaan meillä Metsätiellä koulutettavia aloja. Dieseliä ja polttoöljyä kuluu melkoisesti. Simulaatio-opetus on kovasti lisääntynyt ja sillä on opiskelijan hyvä harjoitella esim. mekaaninen auton ajaminen ja metsäkoneopiskelijan on hyvä harjoitella esimerkiksi metsäkoneen kuormaimen käyttöä.

Simulaatio-opetus on hyvänä lisänä oikeilla ajoneuvoilla ja metsäkoneilla tapahtuvaan opetukseen. Yrittäjien painokas viesti on, että opiskelijan täytyy osata perusteet työpaikalle oppimaan mennessään, koska yrityksillä tänä päivänä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta opettaa opiskelijaa alusta asti. Maailma muuttuu, tulee uusia polttoaineita, kalusto ja tekniikka kehittyy ja nyt kun ollaan oikeasti herätty kiinnittämään huomiota ekologisemman ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta, niin voimme katsoa tulevaisuuteen luottaen. Toivottavasti tämän hankkeen tuloksia pääsemme vertailemaan tulevien vuosien hiilijalanjälkilaskelmien tuloksiin.

Hyvällä mielellä eteenpäin ja aurinkoista tulevan syksyn jatkoa kaikille tämän blogin lukijoille.

Kirjoittaja:
Keijo Valkama, Logistiikan lehtori, Tampereen seudun ammattioppilaitos

KESTU-hankkeen tavoitteena on muuttaa oppilaitosten toimintakulttuuria kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi. Se tarkoittaa toisaalta vaikuttamista oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden tekemiin valintoihin, toisaalta uusien ohjeiden ja toimintatapojen luomista sen varmistamiseksi, että toiminnalla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset.

Yksilön vastuu on paljon esillä kestävyyskeskustelussa. Pitäisi syödä vain kasvisruokaa, välttää yksityisautoilua, kuluttaa vähemmän, lajitella roskat ja jättää lentämättä lomalle. Toki meidän jokaisen pitäisikin muuttaa toimintaamme. Kaikkien panosta tarvitaan, sillä yhdessä saamme pienilläkin teoilla aikaan ison vaikutuksen. Mutta toisaalta vastuun sälyttäminen yksilöiden harteille tuntuu epäreilulta ja turhauttavalta, eivätkä kaikki ole valmiita tekemään muutoksia. Itsekin koen uskoni horjuvan kuljettaessani viiden hengen ruokaostoksia (soijaa, papuja ja kauramaitoa tietysti!) polkupyörällä kotiin tai laskiessani montako ylimääräistä päivää ja euroa vaatii opintomatka Hollantiin laivalla ja junalla lentokoneen sijaan.

Kun rakenteet muokataan sellaisiksi, että toimimalla organisaation sääntöjen ja toimintamallien mukaan ihminen tulee ihan huomaamattaan edistäneeksi vihreää siirtymää, ei vastuullisuus enää olekaan yksilön valinta, jonka voisi myös jättää tekemättä.

Tämän vuoksi tarvitaan KESTU:a ja muita vastaavia hankkeita, joiden tarkoituksena on muuttaa organisaatioiden ja yhteisöjen toimintakulttuuria kestävämmäksi. Kun rakenteet muokataan sellaisiksi, että toimimalla organisaation sääntöjen ja toimintamallien mukaan ihminen tulee ihan huomaamattaan edistäneeksi vihreää siirtymää, ei vastuullisuus enää olekaan yksilön valinta, jonka voisi myös jättää tekemättä.

Organisaation toimintakulttuuri pitää muuttaa sellaiseksi, että kestävien valintojen tekeminen on helppoa – helpompaa kuin ”epäkestävien” valintojen teko. Jos autolle ei oppilaitokselta löydy ilmaista tai edullista pysäköintipaikkaa (paitsi tietenkin esim. liikuntarajoitteisten autopaikat), mutta polkupyörille on tarjolla kunnolliset parkit tai bussilipun ostoon saa taloudellista tukea, valitsemme ehkä helpommin kestävämmän liikkumismuodon. Tai jos kasvisruoka on linjastossa ja ruokalistassa ensimmäisenä tai liharuuassa osa lihasta korvataan kasviproteiinilla, alamme lähes huomaamatta syödä kasvispainotteisemmin. Osa muutoksista ei edellytä ollenkaan käyttäjän tekemää valintaa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö koulutaloissa tai työmatkoista aiheutuvien päästöjen kompensointi organisaatiotasolla.

Tämän tyyppisiin muutoksiin tähdätään viiden ammatillisen oppilaitoksen yhteisessä KESTU-hankkeessa. Tavoitteenamme on luoda oppilaitoksille kestävyyssuunnitelmat, joiden avulla niiden toimintakulttuuria muutetaan vastuullisemmaksi. Kun rakenteet ja toimintakulttuuri ovat kunnossa, yksilö voi luottaa siihen, että toiminta on automaattisesti kestävää. Tällöin voimme toimia hyvillä mielin, eikä jokaista kestävyysvalintaa tarvitse tehdä erikseen.

 

Organisaatiotason muutoksilla ilmasto- ja ympäristötalkoisiin saadaan mukaan myös kriittisemin suhtautuvat henkilöt – ne, jotka lämpenevästä ilmastosta, kiihtyvästä luontokadosta tai lisääntyvästä eriarvoisuudesta huolimatta eivät näe vastuullisuustekoja yhtä tärkeinä. Kaikki meistä eivät ole halukkaita muuttamaan omaa elämäänsä ja toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Heidän ympäristöjalanjälkeään voidaan hankkeen avulla pienentää ihan huomaamatta, hienovaraisesti tuuppaamalla.

Luotamme siihen, että tulevaisuudessa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, Kainuun ammattiopistossa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa, Turun ammatti-instituutissa ja Vantaan ammattiopisto Variassa koulutetaan kestävyysnäkökulmien mukaisesti toimivia ammattilaisia, jotka ovat hankkineet koulutuksensa kestävästi ja vastuullisesti toimivissa oppilaitoksissa.

 

Kirjoittaja: Sanna Paloposki, KESTU-hankkeen projektipäällikkö, Turun kaupunki

Ammatillisen koulutuksen rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa vahvistuu vauhdilla ja vihreän siirtymän tavoitteet näkyvät jo oppilaitosten ohjauksessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja lukuisat tutkijat painottavat uudistavan koulutuksen merkitystä viisaamman kulttuurin luomiseksi.

Ilman kestävää kasvatusta ja koulutusta tavoittelemamme kestävyysmurros tai vihreä siirtymä ovat mahdottomia.  Koulutukselle maalailtu rooli kulttuuria uudistavana, kestävän tulevaisuuden rakentajana haastaa ammatillista koulutusta ja ajatuksia tulevaisuuden ammattitaidosta voimakkaasti.

Voisiko kestävän kehityksen rakentaminen olla ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tehtäviä jo vuonna 2030? 

Ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat totuttuja toimintatapoja myös koulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksiin tarvitaan valtavasti uutta ajattelua ja osaamista ammatillisen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen saralla. Voisiko kestävän kehityksen rakentaminen olla ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tehtäviä jo vuonna 2030?

Tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, osaamista ja menetelmiä

Keväällä 2022 aloitettiin Suomen ympäristöopisto Syklissä ensimmäinen ympäristökasvatuksen koulutusohjelma ammatillisen koulutuksen painotuksella. Koulutusohjelmaan osallistuu 15 eri alan opettajaa Stadin ammatti- ja aikuisopiston eri toimipisteistä. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen roolista osana ammatillista koulutusta sekä kehittää ammatilliseen koulutukseen soveltuvia ympäristökasvatuksen menetelmiä. Opintojen aikana haetaan potkua tulevaisuustyöhön, jaetaan vinkkejä lähiluonnon hyödyntämiseen oppimisympäristönä, pohditaan uudistavia kumppanuuksia sekä lähdetään vahvistamaan oppilaitosten sekä tulevaisuuden ammattilaisten vihreää kädenjälkeä.

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa päätettiin tarttua kestävyysmurrosta sarvista ja ryhtyä vahvistamaan henkilökunnan osaamista. Pitkän linjan ammatilliset kouluttajat hakivat opiskelemaan ympäristöalan erikoisammattitutkintoa. Osana tutkintoon johtavaa koulutusta he kehittävät tulevaisuuteen kurkottavia kestävyyskasvatuksen menetelmiä osaksi oman alan koulutusta, oppimisympäristöjä sekä koko oppilaitoksen toimintakulttuuria.

– Tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamiseksi haluamme vahvistaa opettajakuntamme ympäristö- ja kestävyyskasvatusosaamista, sanoo Stadin AO:n apulaisrehtori Petri Kallionpää. Stadin AO onkin mahdollistanut opettajiensa opiskelun oppisopimuksen kautta.

Moniammatillinen ryhmä on vahvuus 

 – Hakijoita koulutusohjelmaan oli runsaasti. Tämä mahdollisti monialaisen ryhmän rakentamisen, ja näin eri alojen vahva osaaminen ja näkemyksellinen opettajuus saatiin mukaan ammatillisten ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kehittämiseen, iloitsee ryhmän vastuukouluttaja Elina Hinkkanen

Mukana tässä ensimmäisessä koulutuksessa on opettajia monipuolisesti eri aloilta: ravintola- ja catering-, hius- ja kauneudenhoito-, taideteollisuuden, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan, rakennus-, kiinteistönhoito- ja puhtaanapito-, taide- ja teatteritekniikan sekä sosiaali- ja terveydenhoidon alalta.  Tämän lisäksi mukana on kestävän kehityksen, digitaitojen, yhteiskunnallistentaitojen, viestinnän, S2 ja OPVA-opettajia.

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Koulutuksen ensimmäiset lähipäivät toteutettiin maalis- ja huhtikuun aurinkoisina päivinä Korkeasaaressa ja Villa Elfvikissä.
– Työn- ja nauruntäyteiset päivät ovat vahvistaneet Stadin AO:n opettajien näkemystä siitä, että ammatilliselle ympäristö- ja kestävyyskasvatukselle on voimakas tarve, eikä työsarka varmasti lopu kesken ihan lähivuosina, toteaa koulutukseen itsekin osallistuva kauneudenhoitoalan opettaja Kaisa Rastas.

Keskeiseksi tavoitteeksi on noussut tarve saada kestävän kehityksen ajattelu ja teot läpileikkaamaan koko ammatillisten opintojen polkua.

Tämä tarkoittaa aloittamista jo opiskelijoiden valmistavista opinnoista ja perehdytyksestä, jatkaen siitä toimipisteiden toimintakulttuuriin, ammatillisten opintojen työsaleihin, yto-opintoihin ja koulutussopimuspaikoille. Ja kirsikkana kakun päälle tietenkin osaksi valmistuvien opiskelijoiden osaamista.

Opiskelijoiden antaman suullisen ja kirjallisen palautteen mukaan koulutuspäivien parasta antia ovat olleet vertaistuki, verkostoituminen, keskustelut ja yhdessä ideoiminen. Kiitosta ovat saaneet myös omaan opetukseen sovellettavat menetelmät, päivien toiminnallisuus ja lähiympäristön hyödyntäminen oppimisympäristönä. Koulutuspäivät ovat kuuleman mukaan tarjonneet inspiraatiota ja uudenlaista perspektiiviä omaan työhön. Asiaa ja tietoa on välillä tarjoiltu ehkä liikaakin. Pilottikoulutus on vasta aluillaan ja reilun vuoden kuluttua voimme arvioida prosessia kokonaisuudessaan.

Tavoitteellista toimintaa ja jo tehty työ näkyväksi

Opiskelijat ovat ryhtyneet pohtimaan vastuullisuutta omalla alallaan. Alakohtaisia ympäristökasvatussuunnitelmia on alettu laatimaan siitä, miten kestävän kehityksen osaaminen hankitaan osana erialojen koulutusta, minkälaisia menetelmiä käytetään, miten oppimisympäristöjä tulisi kehittää ja miten osaaminen arvioidaan. Ensimmäisillä koulutuskerroilla on alkuun saatettu myös useita ympäristöalan kehittämishankkeita, joiden myötä mm. pyritään saamaan opiskelijat mukaan keke-työskentelyyn, järjestetään ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen työpajoja kollegoille, tehdään osaamislupauksia Agenda 2030 tavoitteiden pohjalta, pelillistetään materiaalien elinkaarta ja materiaalioppia, järjestetään kollegoille luonnosta voimaa tyhy-päiviä ja lähdetään kehittämään toiminnallista keke-polkua OPVA-opiskelijoille.

Työ on loistava tapa saada esiin jo tapahtuva vastuullisuustoimintaa ja huomata heikkoja kohtia sekä kehittämiskohteita. Tyypillisesti kestävän kehityksen kartoitukset myös herättelevät työyhteisöä ja oppilaskuntaa pohtimaan kestävää kehitystä kaikkine ulottuvuuksineen.

Koulutuksen aikana laaditaan myös kestävän kehityksen kartoitus ja ohjelma oppilaitokseen. Kartoitus- ja ohjelmatyön avulla pystytään osaltaan kehittämään oppilaitoksen toimintakulttuuria. Työ on loistava tapa saada esiin jo tapahtuva vastuullisuustoimintaa ja huomata heikkoja kohtia sekä kehittämiskohteita. Tyypillisesti kestävän kehityksen kartoitukset myös herättelevät työyhteisöä ja oppilaskuntaa pohtimaan kestävää kehitystä kaikkine ulottuvuuksineen. Pilottiryhmän kartoitukset on päätetty suunnatta mm. hiilijalanjäljen selvittämiseen, ekotukitoiminnan vaikutusten kartoittamiseen sekä materiaalivirtojen tarkastelemiseen toimipisteissä ja työsaleissa.

Uusi ryhmä käynnistyy lokakuussa

Alkaneen koulutuksen saamasta mainiosta vastaanotosta innostuneina Syklissä päätettiin aloittaa lokakuussa 2022 uusi ympäristökasvatuksen koulutus ammatillisen opetuksen painotuksella.  Tällä kertaa Tampereen seudulla alkavasta koulutuksesta voit lukea lisää täältä. Haku on nyt auki!

Blogin kirjoittajat: 

Elina Hinkkanen, ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen asiantuntija ja ammatillisen ympäristökasvatusryhmän vastuukouluttaja, SYKLI 

Kaisa Rastas, kauneudenhoitoalan opettaja, ammatillisen ympäristökasvatuksen opiskelija ja KESTU-hankkeen projektikoordinaattori, Stadin AO  

 

Kainuun ammattiopisto (KAO) on tehnyt pitkäjänteisesti työtä oppilaitoksen kestävän kehityksen edistämiseksi. KAO on saanut vuonna 2010 ensimmäisen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön eli OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin tietyille koulutusaloille.

Tämän jälkeen sertifikaatti on saatu yksittäisille koulutusaloille ja sertifikaattia on uudistettu sovituin väliajoin itsearvioinnilla ja uudelleen auditoinnilla. Vuosien 2021–2022 aikana tehtiin koko oppilaitoksessa mittava itsearviointi ja sen myötä koulutusaloille omat sekä koko oppilaitoksen yhteinen kehittämissuunnitelma. Itsearviointien päätteeksi oli ulkoinen auditointi, jonka lopputulemana koko KAO:lle myönnettiin OKKA-säätiön sertifikaatti. Sekä henkilöstön että opiskelijoiden sertifiointiprosessiin sitoutuminen on vaatinut paljon työtä, mutta ennen kaikkea se on luonut oppilaitokseen yhteisöllisyyttä. Kun päämäärät on asetettu yhdessä, niin yhdessä niihin on myös helpompi pyrkiä.

”Kestävän kehityksen sertifikaatti on hieno osoitus KAO:lle. Koko organisaatio on usean vuoden ajan sitoutuneesti osallistunut itsearviointi- ja kehittämistyöhön ja nyt koko oppilaitos on sertifioitu. Kestävä kehitys on keskeinen osa KAO:n strategiaa ja nyt tämä näkyy konkreettisesti sertifikaatin myöntämisenä.”  sanoo  rehtori Anu Kuosmanen.

KAO:n kestävän kehityksen kehittämissuunnitelmassa on tulevaisuuden tavoitteita sekä ekologisen, taloudellisen, kulttuurisen että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Ekokympin kanssa yhteistyössä päivitetään KAO:n Kajaanin kampusten jätehuollonsuunnitelmaa. Alkuvuodesta 2022 KAO kutsui kokoontyöpajatyöskentelyyn Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä suunnittelemaan ja valmistelemaan elokuussa 2022 voimaan tulevan valtakunnallisen tutkinnon osan Ilmastovastuullinen toiminta käyttöönottoa. Koulutusaloille on tarkoitus jalkauttaa vastuullisen ammattitaidon osaamislupaukset. KAO:lla järjestetään perinteisesti kaksi kertaa vuodessa kestävän kehityksen teemaviikot.

Kestävän tulevaisuuden rakentamista tukee se, että KAO on mukana Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -verkostohankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintakulttuuria huomioimaan kestävyysnäkökulmat entistä paremmin. Tavoitteena on pienentää oppilaitoksen ympäristövaikutuksia sekä kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat huomioida kestävyysasiat omassa työssään ja toiminnassaan. Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Teksti: Maija Vuorinen

Ammatillisen koulutuksen arvoperustan mukaan koulutus uudistaa ja kehittää yksilöitä, työelämää ja yhteiskuntaa. Meidän tulee lisätä ymmärrystä luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Lisäksi Vantaan kaupunki tähtää alueeltaan hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ja kuntalaisten kulutusperusteita hiilijalanjälkeä tulee vähentää noin neljännekseen nykyisestä. 

Varia on myös mukana Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset –verkostohankkeessa. Hankkeen tavoitteina on mm. kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria huomioimaan kestävyysnäkökulmat entistä paremmin ja kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat huomioida kestävyysasiat omassa työssään. Lisäksi tavoitteena on sisällyttää ilmasto- ja kestävyysosaaminen opetukseen ja tutkintoihin. 

Isoja tavoitteita! Mitä tämä käytännössä on Vantaan ammattiopisto Variassa? Henkilöstökyselystä nousi hyviä toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseen. Yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi valittiin ympäristövastuun kirjoittaminen perustutkintojen tutkinnon osien toteutussuunnitelmiin. Perustutkintojen tutkinnon osat käydään nyt siis tehostetusti läpi ympäristönäkökulmasta. Tavoitteena on, että Variasta valmistuu ympäristöosaavia ammattilaisia ja osaamisen hankkiminen oppilaitoksessa on ympäristövastuullista ja kestävää.  

Varian tehtävä on kouluttaa kestävän tulevaisuuden ammatillisia osaajia ja antaa yksilöille valmiuksia tehdä ratkaisuja tiedon ja kriittisen pohdintaan perustuvan harkinnan avulla.  

Toteutussuunnitelmatyöllä saadaan kattava käsitys eri perustutkintojen roolista ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuskriisien ratkaisijoina ja tuodaan ympäristövastuu systemaattisesti osaksi opetusta. Varian tehtävä on kouluttaa kestävän tulevaisuuden ammatillisia osaajia ja antaa yksilöille valmiuksia tehdä ratkaisuja tiedon ja kriittisen pohdintaan perustuvan harkinnan avulla.  

Alkuun tässä työssä päästään miettimällä koko alaa ja sen ympäristövaikutuksia. Sen jälkeen pilkotaan kokonaisuus tutkinnon osiin ja osa kerrallaan pohditaan ammattitaitovaatimuksia, osaamisen hankkimista, työtehtäviä ja näyttöjen sisältöjä konkreettisten ympäristövastuuosaamisten kautta.  

Ympäristönäkökulmia voi pohtia vaikkapa seuraavien kysymysten avulla (alan ammattilaisena toimiminen työelämässä / alan osaamisen hankkiminen oppilaitoksessa): 

• Kuinka voidaan toimia mahdollisimman vähällä luonnonvarojen käytöllä? 
  • Mitä luonnonvaroja käytetään? 
  • Miten vähennetään hävikkiä / materiaalihukkaa? 
  • Milloin voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja? 
  • Missä ja mihin
  •  energiaa käytetään? Miten toimitaan energiatehokkaasti? Mitkä ovat alan kannalta keskeiset tuotantoketjut ja niiden merkittävät ympäristökysymykset?  
• Mitä toiminnan suunnittelussa tulee huomioida ympäristövastuun näkökulmasta? 
• Kuinka paljon voidaan käyttää ympäristömerkittyjä tai –sertifioituja tuotteita?  
• Mitä työvälineitä ja –laitteita käytetään? Kuinka niitä käytetään vastuullisesti? (Huolto, korjaus, oikea käyttö) 
• Miten digitaalisuutta hyödynnetään ympäristövastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti? 
  • Miten digivälineiden ja –yhteyksien energiankulutus huomioidaan? 
  • Milloin liikkuminen on järkevää korvata etäyhteydellä? 
  • Miten laitteita käytetään, huolletaan ja korjataan kestävästi? 
  • Voiko energiaa/materiaalia kuluttavia harjoitteita korvata joissakin tapauksissa virtuaalisilla harjoitteilla? 
• Kuinka alan hiilikädenjälkeä voisi kasvattaa eli kuinka voidaan toimia, niin että positiiviset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman suuret?  
• Miten alan yritykset ja työpaikat kehittävät ympäristövastuullisuutta nyt ja tulevaisuudessa?  

Noora Ilola, ympäristökonsultti (Vantaan kaupunki, Kasvatus ja oppiminen) ja Anna Kepanen, verkkopedagogi (Vantaan ammattiopisto Varia) ja Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset –hankkeen Varian projektivastaava