Blogi

KESTU-hanke käynnistyi vuoden 2022 alussa viiden kunnallisen monialaisen ammatillisen oppilaitoksen verkostoprojektina. Alussa asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen:

KESTU-hankkeen tuloksena oppilaitokset tuntevat omat ympäristövaikutuksensa, huomioivat ne toiminnassaan ja pienentävät niitä aktiivisesti. Oppilaitoksista valmistuu ympäristöosaavia ammattilaisia ja osaamisen hankkiminen oppilaitoksissa on ympäristövastuullista ja kestävää.

Tavoitetta kohti on hankkeen aikana kuljettu määrätietoisesti verkoston jokaisessa oppilaitoksessa. Olemme tehneet kestävän kehityksen  suunnitelmia ja ohjelmia, kehittäneet prosesseja, järjestäneet tapahtumia, tempauksia, teemaviikkoja ja teemakuukausia, ja useissa oppilaitoksissa on edistetty myös OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifiointia. Oppilaitoksissa onkin nyt käytössä kestävän kehityksen ohjelma tai
kestävyyssuunnitelma.

Kestävää kehitystä on sisällytetty ammatilliseen opetukseen mm. vastuullisuuden osaamislupauksilla ja ympäristövastuun kuvaamisella toteutussuunnitelmiin sekä erilaisilla opiskelijoiden toteuttamilla projekteilla. Voidaankin sanoa, että hankkeen tuloksena kestävä kehitys sisältyy hankeverkostoon kuuluvissa oppilaitoksissa entistä läpileikkaavammin ammatilliseen opetukseen.

Myös henkilöstön osaamista on kehitetty suunnitelmallisesti. Olemme toteuttaneet asiantuntijaluentoja, koulutuksia, yritysvierailuja ja opintoretkiä. Henkilöstölle on luotu ja hankittu kestävän kehityksen perehdytysmateriaaleja ja osaamista on jaettu verkoston sisäisissä työpajoissa.  Näiden toimenpiteiden myötä oppilaitosten henkilöstön kestävän kehityksen osaaminen on lisääntynyt.

KESTU-hankkeen aikana oppilaitokset ovat hankkineet tietoa ilmastovaikutuksestaan. Hiilijalanjälki on hankkeen aikana laskettu oppilaitoksissa kokonaan tai osittain ja hiilijalanjäljen laskentaa on kehitetty oppilaitosten tarpeiden mukaisesti. Verkoston jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti sisarhankkeemme VASKI:n hiilijalanjälkilaskurin kehittämiseen. Olemme myös aloittaneet hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua oppilaitoksissa. Tämän myötä hankeverkostoon kuuluvat oppilaitokset ovat tietoisia toimintansa ilmastovaikutuksista ja pyrkivät pienentämään niitä.

Hankkeen tärkeimmäksi anniksi nostaisin konkreettisten tuotosten rinnalle tai jopa ohi verkostoitumisen, kohtaamiset ja yhteisen kehittämisen. Ilman verkostoa ja sen tarjoamaa tukea, yhteistyötä ja iloa emme olisi varmasti saavuttaneet näin hyviä tuloksia.

Iso kiitos kaikille KESTU-hankkeeseen osallistuneille KAO:ssa, Tredussa, Stadin AO:ssa, Variassa ja TAI:ssa, hankkeen yhteistyökumppaneille, VASKI-hankkeen toimijoille ja muille sidosryhmillemme. KESTU päättyy, mutta työ jatkuu.

Nämä sivut jäävät elämään hankkeen päätyttyäkin. Ylävalikosta löydät jokaisen oppilaitoksen oman sivun, johon on koottu hanketuotoksia ja -tuloksia.

Oikein hyvää jatkoa ja kestävää tulevaisuutta toivottaen,
Sanna Paloposki

Kainuun ammattiopiston (KAO) Kuusamon toimipaikassa on aloitettu uusi selkokielinen TUVA-koulutus elokuussa 2023. Tämän aloittaminen koettiin tarpeelliseksi, kun peilattiin aiemmin toteutettujen TUVA-ryhmien kokemuksia ja palautteita. Kokemuksen kautta on todettu, että kotimaisilla TUVA-opiskelijoilla on hyvin erilaiset tuen tarpeet kuin vieraskielisillä opiskelijoilla, ja tämän vuoksi päädyttiin perustamaan kaksi erillistä TUVA-ryhmää. Kuusamon suomenkielisessä TUVA:ssa opiskelee pääosin nuoria oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia opiskelijoita, kun taas selkokielisessä TUVA:ssa opiskelijat ovat valtaosin aikuisia ja maahanmuuttajia. Tämän vuoksi selkokielisen TUVA:n keskeinen tavoite onkin tukea erityisesti kotoutumisen haasteissa.

Mikä on TUVA?

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle toi tullessaan myös TUVA-koulutuksen. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) alkoi 1.8.2022. TUVA-koulutuksessa yhdistyivät aiemmat perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka), lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA).

TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on suunnattu ilman toisen asteen tutkintoa oleville oppivelvollisille ja aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ja/tai ohjauksellista tukea siirtyäkseen ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen ja myös suoriutuakseen edellä mainituista opinnoista.   Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi opiskelu- tai tutkintokielen osaamista, soveltuvia opiskelutaitoja sekä elämänhallinnan taitoja. Tämän lisäksi opiskelija voi suorittaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opintoja. Maahanmuuttajataustaiselta hakijalta edellytetään opiskelupaikan myöntämiseksi suomen kielen peruskielitaitoa ja voimassa olevaa oleskelulupaa.

TUVA-koulutus sisältää kaikille yhteisen koulutuksen osan; opiskelu- ja urasuunnittelutaidot. Lisäksi valitaan omien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan lisää opintosisältöjä valinnaisista koulutuksen osista.

TUVA:n opettajaksi monikulttuurinen moniosaaja

Selkokielisen TUVA:n opettajaksi valittiin KAO Kuusamon toimipaikkaan Regina Yarotskaya ja hän on huikea esimerkki siitä, miten Suomessa voi pärjätä ja tänne kotoutua hyvin. Regina on klassisesti muuttanut rakkauden ja suomalaisen miehen perässä Suomeen, mutta mikään muu ei sen jälkeen olekaan mennyt perinteisellä tavalla. Regina muutti 2017 Valko-Venäjältä, Minskin miljoonakaupungista Oulun seudulle, yhdessä puolisonsa kanssa. Muutettuaan Suomeen hän osallistui kotoutumiskoulutukseen ja sen myötä hän hakeutui opiskelemaan Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa suomen kielellä. Opiskeleminen oli liian haasteellista vähäisen kielitaidon vuoksi ja opinnot jäivät yhteen tutkinnon osaan. ”Kielen näkökulmasta opiskelu oli haastavaa, koska en pystynyt osallistumaan ryhmätöihin, enkä lukemaan yhtä nopeasti kuin muut. Lopetin opinnot, koska ne eivät sujuneet” Regina toteaa. Tämän jälkeen Regina hakeutui päivittämään Minskissä opiskelemansa englannin kielen opettajan pätevyyden vastaamaan suomalaisia vaatimuksia OAMK:in ammatilliseen opettajankoulutukseen englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Samanaikaisesti hänellä oli kova motivaatio opiskella suomen kieltä, jotta työllistyminen ja kotoutuminen olisi helpompaa Suomessa. Opettajan pätevyyden päivittämisen jälkeen Reginan kielitaito oli jo niin hyvä, että hän työllistyi työvalmentajaksi maahanmuuttajille ja pystyi opiskelemaan oppisopimuksella työvalmentajan erikoisammattitutkinnon suomen kielellä. Hän on työskennellyt työllisyyspalveluissa jalkautuvana erityisen tuen valmentajana koulutukseen pääsyssä ja työelämässä pärjäämisessä, toimien sillanrakentajana koulutuksen ja työelämän välillä. ”Työvalmentajan tuki oli usein ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien työllistymisessä ja tämän vuoksi oli työnä hyvin palkitsevaa” Regina kertoo.

Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikkaan Regina haki työpaikkailmoituksen kautta. ”Selkokielisen TUVA:n opettajana pääsen hyödyntämään laaja-alaisesti koulutustani ja kokemuksiani; työvalmennusta, kieltenopetusta, hyvinvoinnin tukemista maahanmuuttajien kanssa ja työkokemustani mielenterveystyöstä Diakonissalaitoksessa. Maahanmuuttajilla on usein traumaperäisiä oireita ja mielenterveysongelmia, jonka vuoksi hyvinvoinnin tukeminen on hyvin tärkeää.” Regina summaa. Parhaillaan hän myös opiskelee S2-opettajaopintoja ja näitäkin oppeja pystyy hyödyntämään tässä työssä.

Regina kertoo, että Kuusamoon sopeutuminen on tapahtunut hyvin helposti. Vaikka Regina on kotoisin suurkaupungista ja asunut englannin opintojensa aikana myös New Yorkissa, hän ei hän kaipaa kaupungin vilskettä. ”Halusin päästä paikkaan, jossa voi palautua luonnossa ja harrastaa monipuolisesti. Kuusamosta löytyy kaikkea, mitä tarvitsee mielen hyvinvointiin” Regina iloitsee. Hänen puolisonsa on sopeutunut myös helposti Kuusamoon. Muoniosta kotoisin oleva poromies, jolla on oma robotikka-alan yritys, on sopeutunut helposti Kuusamoon ja lähelle luontoa.

Regina pohtii vieraskielisten kotoutumista Kuusamoon ja toteaa, että moni asia on hyvin, mutta työllistymistä pitäisi tukea erilaisin tukitoimin, jotta työllistyminen onnistuisi helpommin. TUVA-koulutuksen aloitti elokuussa 11 opiskelijaa, joista kaksi on jo siirtynyt opiskelemaan ammatillista perustutkintoa. Toinen opiskelee Keudassa varastotyöntekijäksi ukrainalaisille tarkoitetussa koulutuksessa ja toinen opiskelee kokiksi maahanmuuttajille tarkoitetussa työvoimakoulutuksessa OPAO:ssa. Tällä hetkellä TUVA:ssa opiskelee yhdeksän opiskelijaa, joista useampi haluaisi työllistyä työvoimapula-aloille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle tai sote-alalle lähihoitajaksi.

”Ryhmässä on hyvin erilaisia opiskelijoita. Ukrainalaiset ovat osaavia, ja he ovat korkeasti koulutettuja omaten hyvät opiskelutaidot, mutta heillä on heikko kielitaito. Ja osin motivaatio suomen kielen opiskeluun uupuu, koska taustalla piilee haave muutosta takaisin kotimaahan sodan päätyttyä. Kongolaiset opiskelijat taas näkevät tulevaisuutensa Kuusamossa ja kehuvat vilpittömästi Kuusamoa asuinpaikkana. Heidän opiskelutaitonsa ovat erilaiset, koska kotimaassaan heillä oli niukkoja mahdollisuuksia opiskeluun. Kongolaiset ovat asuneet neljä vuotta Kuusamossa ja osaavat suullisesti suomea, mutta luku- ja kirjoitustaidot ovat heikot. Opiskeluvalmiudet vaihtelevat. Tilanne on mielenkiintoinen ja haastava opettajan näkökulmasta”.  Regina kertoo ryhmästään. Ryhmässä on myös yksi turkkilainen ja yksi venäläinen opiskelija.

”Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipaikassa on oma ravintola-alan ryhmä maahanmuuttajille. Tämä ryhmä on suosittu ja sen kaltaista voisi harkita myös Kuusamoon. Vieraskielisille tarkoitetussa koulutuksessa olisi paljon helpompaa oppia työelämätaitoja ja alaan liittyviä työelämän tapoja. Opiskellen kielitaidon mahdollistamaan tahtiin”. Regina pohtii.

TUVA-koulutuksessa ollaan neljä päivää viikossa koululla opiskelemassa yleisiä työelämätaitoja, suomen kieltä ja tapakulttuuria. Yksi päivä viikossa ollaan työtehtävissä oman kiinnostuksen kohteen alaan liittyvissä työpaikoissa tai koulutuksessa, joissa on otettu hyvin tuvalaiset vastaan. Tähän saakka opiskelijat ovat olleet hoiva-alan työtehtävissä, päiväkodissa, parturi-kampaamossa ja ravintola-alalla.

Selkokieliset tuvalaiset esittelevät itsensä

Olen Aline Bipepe, olen kotoisin Kongosta. Suomessa olen asunut neljä vuotta ja koko tämän ajan Kuusamossa. Olen ollut kotoutumiskoulutuksessa Kuusamo-opistossa ja Kuusamotalossa. Haluaisin opiskella ja työskennellä kokkina.

Tuvassa opiskelu on mukavaa, koska täällä oppii lisää kieltä. Opettaja on hyvä, koska hän puhuu hitaasti. On kiva opiskella.  Minulla on viisi lasta, joista kaksi on koulussa ja kolme on päiväkodissa. Lapset osaavat hyvin suomea. Haasteitakin on, koska suomen kieli on tosi vaikeaa ja täällä on kylmä.

Minä olen Mwanza Kasanji ja olen myös Kongosta kotoisin. Olen asunut Kuusamossa neljä vuotta. Suomen kieltä olen opiskellut Kuusamo-opistossa ja Kuusamotalossa. Minä haluaisin myös opiskella kokiksi. Kuusamossa on mukavaa, koska täällä on paljon lunta ja kylmää. Se on hienoa. Minulla on kuusi lasta ja he ovat kaikki koulussa Kuusamossa. Lapset puhuvat hyvin suomea ja opettavat välillä minuakin.

Minä olen Nadin Chanda Kyabu. Minä tulen Sambiasta, mutta olen kongolainen. Olen asunut Kuusamossa melkein viisi vuotta. Olen opiskellut Kuusamossa puoli vuotta peruskoulussa. Haluaisin kovasti opiskella lähihoitajaksi. Motivaationi on siihen tosi kova. Haluaisin työskennellä vanhusten kanssa ja olen tutustunut alan töihin mm. hoivakodissa ja päiväkodissa. Kuusamossa on hyvä asua. Täällä on rauhallista ja hiljaista, ja aina saa apua, jos sitä tarvitsee.

Minä olen Natalia Pobereznyk, ja olen kotoisin Ukrainasta. Kuusamossa olen asunut 1,5 vuotta. Ukrainassa olen työskennellyt myyjänä ja minulla on kirjanpitäjän ja ohjelmoijan koulutus. Suomessa haluaisin opiskella parturi-kampaajaksi ja tämän vuoksi opiskelen yhden päivän viikossa KAO:n HiusApajassa. Kuusamo on hyvä paikka asua. Asun täällä kahden lapseni kanssa ja veljeni asuu täällä myös.

Minä olen Olena Taran ja olen myös Ukrainasta. Olen asunut täällä lapsieni kanssa yhtä kauan kuin sisareni Natalia. Ukrainassa olen työskennellyt kulttuurialalla toimien Kulttuurikeskuksen elokuvataidepiirin päällikkönä. Ukrainassa olen opiskellut kirjanpitäjäksi ja kokiksi. Suomessa minua kiinnostaa työskentely kulttuuri- tai media-alalla. Työkokemukseni myötä pidän valokuvaamisesta ja videoiden editoinnista. Olen ollut mielen hyvinvoinnin työryhmässä, jossa on kehitetty taidekortteja, jotka toimivat työkaluina mielen hyvinvoinnin tukena.

Minä olen Olena Shambir ja olen kotoisin Ukrainasta. Olen asunut Kuusamossa vasta 10 kuukautta. Ukrainassa minulla oli oma firma, jonka toimialana oli vihannesten kasvatus ja myynti. Olen opiskellut Ukrainassa yliopistossa sosiaalityöntekijäksi. Suomessa haluaisin opiskella ja työskennellä lähihoitajana, ja olen siihen työhön tutustunut Kiviharjun hoivakodissa. Asun Kuusamossa kahden lapseni ja mieheni kanssa. Isompi lapseni on koulussa ja pienempi on päiväkodissa. Pikkuhiljaa opimme suomen kieltä.

Monikulttuurisen koulutuksen kehittäminen on vasta alkuvaiheessa KAO Kuusamossa. Tällä hetkellä kokeillaan eri koulutusmalleja ja mietitään, miten voitaisiin tukea monikulttuurisia opiskelijoita parhaimmalla tavalla ja mahdollistaa heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä Suomeen. Usko monikulttuuriseen tulevaisuuteen elää vahvana Kuusamossa.

Tuvalaiset haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta videotervehdyksen kautta.

Kirjoittaja:
Viivi Sirkeinen, lehtori, Kainuun ammattiopisto

Valokuvat:
Iina Hartikainen, talous- ja viestintäassistentti, Kainuun ammattiopisto

KESTU-hankkeen loppuseminaari vietettiin tiistaina 14.11.23 Turun ammatti-instituutin tiloissa Lemminkäisenkadulla. Loppuseminaariin osallistui laajasti hankkeen verkoston kehittäjäopettajia ja ammatillisen koulutuksen henkilöstöä. Loppuseminaari antoi mahdollisuuden tuoda esiin hankkeen tuloksia ja reflektoida hankkeen monia toimepiteitä ja oppimiskokemuksia. Tietenkin loppuseminaarissa tärkeää oli tuoda yhteen mainio hankeverkosto, joka on toiminut hyvin aktiivisesti ja hyvässä yhteishengessä. KESTU-hankkeen matkan varrella on pohdittu hyvissä ajoin, kuinka varmistaa, että sen vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Siihen palattiin myös seminaarin aikana.

Seminaarin keynote-puhuja oli tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää, joka luennossaan pohti koulutuksen suhdetta tulevaisuuteen, sekä sitä, millainen kuva tulevaisuudesta ohjaa koulutuksen tulevaisuutta. Koulutuksen tarkoitus voidaan nähdä investointina tulevaisuuden osaavaan työvoimaan. Otto nosti puheessa esiin myös sen, että koulutuksen tehtävä on ennakoida työssä ja osaamisessa tapahtuvia muutoksia. Tulevaisuustaidot tulisi kuulua ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvan osaamiseen ja työelämätaitoihin.

Loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tulokset minimessuilla, joka mahdollisti mukavan keskustelun messupisteillä ja verkostoitumisen.

Minimessujen keskusteluissa korostui se, kuinka oppilaitokset jatkavat tahoillaan kestävää tulevaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Tärkeää on se, ettei kestävyyttä koeta eriliseksi osa-alueeksi, vaan sen koetaan sisältyvän luontevasti kaikkeen tekemiseen, toimintoihin ja suunnitteluun organisaatiossa. Tässä koetaan suurta edistystä hankkeen toiminnan tuoksena ja verkosto kokee, että kestävyys jää elämään monina konkreettisina toimina KESTU-hankkeen jälkeen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Ruoka on myös tärkeä osa tapahtumaa, sillä saimme nauttia Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden valmistaman vegaanisen joulupöydän herkuista. Ruokailun jälkeen seurasimme paneelikeskustelua, jossa ammatillista koulutusta ja kestävää tulevaisuutta puheenvuoroissaan pohtivat hotellinjohtaja Hanna Kokki Scandicilta, kestävän kehityksen johtava asiantuntija Riikka Teuri Varhasta, Erkka Laininen OKKA-säätiöltä, Petri Kallionpää Stadin AO:sta, Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030-ryhmästä, Eliisa Juntunen Sakki ry:stä ja Hanna Haaksi Turun Meyer:lta.

Loppuseminaarissa saimme uusia näkökulmia etenkin keynote-puhujan Otto Tähkäpään luennolta ja paneelikeskustelusta. Uskon, että moni meistä laajensi entisestään verkostoaan tapaamalla muita, jotka jakavat kiinnostuksen samoihin aiheisiin.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas, Opettaja
Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke
Stadin AO

Kestävän kehityksen hankkeet Hyvinvointimessuilla 

Vantaan ammattiopisto Variassa vietettiin perinteistä Hyvinvointiviikkoa lokakuussa 2023. Viikolla järjestetään Hyvinvointimessut jokaisessa Varian toimipisteessä. Tänä vuonna kestävän kehityksen hankkeet ja Varian ympäristöryhmä olivat mukana messuilla standilla, jossa kuviteltiin tulevaisuuden unelmien koulua. 

Muita vuoden 2023 messukumppaneita olivat: Alueellinen nuorisotyö, Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö, ESLU (Etelä-Suomen liikunta ja urheilu), Etsivä nuorisotyö, NAP, työpajatoiminta, HelsinkiMissio, Nuorten kriisipiste, Lauhatuuli, Hyvät Tuulet ry, Liikenneturva, Liikkuva opiskelu, PAM, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry, Seurakunta, Suun terveyden edistäminen, Syöpäyhdistys, Vamos, Vantaan alueen mielenterveysseura ja Walk in terapia 

Millainen Varia on 60 vuoden päästä? Millaisessa koulussa on kaikilla hyvä olla? 

Varia täytti 60 vuotta tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi messupisteellä katseltiin kuvia ammatillisesta koulutuksesta Vantaalla 60 vuotta sitten. Samalla pohdittiin, millainen Varia on 60 vuoden päästä.  

Pohtimaan sai lähteä vapaasti ideoiden tai miettimällä kysymyksiä: Mikä koulussa on tärkeää? Miltä koulussa tuntuu opiskella? Onko koulu iso vai pieni? Mitä koulussa syödään? Millaisessa ympäristössä koulu sijaitsee? Millaisessa maailmassa koulu sijaitsee? Onko koulu pelkkä koulu? Mihin aikaa koulua käydään? Voiko koulua käydä 24/7? Minkälaisia tiloja koulussa on? Mitä koulussa opiskellaan? Millaisia ammatteja on tulevaisuudessa? Millaisia ammattilaisia koulusta valmistuu? Miten koulussa opiskellaan? Opiskellaanko paperilla vai digillä? Onko koulussa opettajia? Millaisia opettajia koulussa on? Onko se live-koulu? Opiskellaanko lähinä vai etänä? Opiskellaanko yhdessä vai yksin? Tuottaako koulu jätettä? Kauanko koulua käydään? Kuinka unelmien koulussa käyttäydytään? Miten opiskelijat vaikuttavat koulussa? Miten tasa-arvo toteutuu? Pääseekö erilaisuus kukoistamaan? Millaisessa koulussa on kaikilla hyvä olla? 

 Kuvat standeilta: Myyrmäki ympäristöryhmän standi 2023, Koivukylä ympäristöryhmän standi 2023 ja Aviapolis ympäristöryhmän standi 2023 

Opiskelijat innostuivat keskustelemaan ja kirjoittamaan ajatuksiaan. Pohdinnan jälkeen pisteeltä sai mukaansa kestävän matkaevään, kauraisen välipalaherkun. Välipala oli myös asia, jota tulevaisuuden koululta toivottiin. Se toive voitiinkin siis toteuttaa jo nyt! 

Messupäivät sujuivat iloisissa ja tulevaisuusmyönteisissä tunnelmissa. Vastauksia oli mukava lukea myös jälkeenpäin ja niistä tehdyt sanapilvet on jo jaettu Varian toimipisteisiin Vastuullinen Varia –kuukausijulisteessa lokakuussa. 

Ilmapiiri, oppiminen ja hyvä ruoka ovat tärkeitä tulevaisuudessakin 

Vastausten perusteella unelmien koulussa on kiva, kannustava yhteisö, kavereita, ihana ilmapiiri, turvallista, tilat ovat puhtaat ja toimivat, tarjolla on musiikkia, päiväunia, makoisaa ruokaa, jälkkäriä ja välipalaa sekä taukojumppaa ja muita hyviä liikuntamahdollisuuksia (esimerkiksi liukumäki). Myös vihreyttä kuten viherkasveja ja kasvihuonetta toivotaan. Unelmien koulusta ei kuitenkaan unohtunut oppiminen. Opiskelijat visioivat hyvät oppimisympäristöt ja paikan, jossa tietoa karttuu. Tähän tarvitaan olennaisesti myös opettajia tulevaisuudessakin: kilttejä ja auttavaisia, ja sellaisia, joilta saa hyvää opetusta. 

 

Kirjoittaja: Anna Kepanen, verkkopedagogi ja KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia 

Muotoiluopinnoissa puhuttiin kestävästä suunnittelusta jo muinaisella 1990-luvulla. Kestävyydellä tarkoitettiin tilojen osalta aikaa kestävää suunnittelua niin visuaalisesti kuin fyysisestikin. Tavoite oli pääasiassa taloudellinen, mutta ympäristönäkökulma oli kyllä jo tuolloin vahvasti mukana. Hukkamateriaalin minimoiminen ja kierrätyskäyttö olivat isoja teemoja tuotesuunnittelun puolella. Vastuulliseen ammatilliseen osaamiseen sisältyi ajatus ajattomasta, kestävästä lopputuloksesta. Trendipelleilyäkin oli, mutta se liittyi kokeileviin projekteihin -ja kokeilu liittyy tietysti olennaisesti opiskeluun ja oppimiseen. 

Kestävyyteen liittyvät teemat, ilmastovastuu, kierrätys ja kiertotalous, terveellisyys, hyvinvointi sekä eettisyys ovat kiinteä osa taideteollisuus- ja sisustusalan osaamista. Materiaalitietouden opetukseen on meillä Variassa aina (aina tarkoittaa tässä 11 vuotta, jotka tutkintoa on meillä tarjottu) sisältynyt vahva ympäristönäkökulma, joka on syventynyt vuosien varrella. Päästöluokitukset, säädökset ja ympäristösertifikaatit ovat yksinkertaisesti sisäänrakennettu osa alan substanssiosaamista. Hyvinvointinäkökulma ja eettisyys ovat niin ikään olennainen osa alan ammatillista osaamista. 

 

Merkityksellisyys syntyy, kun on mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Oppimisessa merkityksellisyys syntyy myös omasta kokemuksesta, siitä, että tuottaa tietoa itse. Tästä syystä, ja KESTU-hankerahoituksen innoittamana, olemme nostaneet ilmastovastuun ja kestävän kehityksen teemat omaksi opintokokonaisuudekseen. Ne on liitetty luontevasti pakolliseen tutkinnon osaan Sisustuskohteen alkukartoitus ja työn suunnittelu, joka kattaa sisustussuunnittelun osaamiseen laajasti. Sisustussuunnittelun periaatteena ja tavoitteena on luoda käyttäjille tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä tiloja. Tänä päivänä näiden perinteisten lähtökohtien, toiminnallisuuden ja esteettisyyden lisäksi yhteneväiseksi periaatteeksi ja arvoksi kuuluu myös kestävyys. Lanseerasimme sen lokakuussa 2023 opiskelijoille KEKE-teemapäivien nimellä. Sisällöllisesti teema on jaettu kolmeen osaan: yleisesti kestävän kehityksen sisältöihin, kestävä kehitys sisustusalalla -työpajaan ja ilmastovastuu tutkinnon osissa -tietoiskuun. 

Ensimmäinen osa teemapäiviä sisältää verkkoluennon kestävästä kehityksestä yleisellä tasolla. Opiskelijat saavat itsenäiseksi tehtäväksi tutustua kestävän kehityksen verkkokurssiin, joka on suunnattu ammatillisiin perustutkintoihin. Materiaali toimii hyvin myös ammattitutkinto-opiskelijoilla ja verkkokurssin lopussa oleva testi on hyvä tapa muistutella asioita mieleen. Toinen, ja laajin osa koostuu lyhyestä alustuksesta ja työpajasta. Mukana on suunnittelijan muistilista, sanastoa ja tietoa suunnittelijan vaikuttamismahdollisuuksista kestävissä valinnoissa. Työpajaosuudessa tutustutaan ennen kaikkea sertifikaatteihin ja selosteisiin. Opiskelijoiden tehtävänä on selvittää, mitä ne tarkoittavat ja arvioida niiden merkityksellisyyttä oman työn näkökulmasta. Jokaisesta annetusta termistä opiskelijat tekevät sähköisen tuotekortin, josta löytyy olennaisin sisältö sekä mistä löytyy lisätietoa. Tuotekortit jaetaan sähköisesti kaikkien käyttöön ja työkaluksi. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on, kuinka ilmastovastuu toteutuu taideteollisuusalan ammattitutkinnon eri tutkinnon osissa. Tästä osasta on tuotettu visuaalinen yhteenveto, joka liitetään myös näyttöinfomateriaaleihin mukaan, ja on kaikkien opiskelijoiden saatavilla. 

Ammattialan keskeisimpiä kestävän kehityksen ja ilmastovastuun sisältöjä ovat materiaali- ja tuotetietous, johon erilaiset käsitteet, sertifikaatit ja tietokannat liittyvät. Aihealueena se on melkoinen suo. Myös ilmastovastuun toteutuminen tutkinnon osissa on keskeisessä roolissa. Konkretiaa aihepiiriin saadaan opintojen varrella lukuisten yritysvierailuiden kautta. Joissakin vierailukohteissa asia on esillä enemmän, toisissa vähemmän. Yleensä vierailuihin liittyy niin paljon sisältöä, että kestävyys on vain yksi monien joukossa. Jatkossa teemapäiviin voisi sisällyttää vierailukohteita erityisesti kestävyysnäkökulma edellä. KESTU-hanke mahdollisti keskittymisen kestävän kehityksen nostamiseen omaksi kokonaisuudekseen niin opetuksen suunnittelun näkökulmasta kuin opiskelijoille sisällöllisesti. Pohjatyö on nyt tehty, ja tästä on hyvä jatkaa aiheen kehittämistä ja syventämistä edelleen. 

Tärkein asia on joka tapauksessa se, että keskittyminen ja konkreettinen näkyväksi tekeminen antavat suuremman painoarvon mille tahansa asialle kuin vain sisäänrakennettuna ja sivulauseissa. 

Kirjoittaja: Kati Taivalantti, lehtori, taideteollisuusalan ammattitutkinto, Vantaan ammattiopisto Varia 

Ensin oli opettajan idea kestävän kehityksen pakopelistä. Sitten tuli opettajan idea mobiilipelaamisesta. Kun nämä yhdistettiin tekniseen asiantuntemukseen, saatiin aikaiseksi lisätyssä todellisuudessa leijuvan liito-oravan ohjaama mobiilipeli kestävästä kehityksestä. Siis mitä?

Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset –hankkeessa on kehitetty Turun ammatti-instituutin opiskelijoille mobiilipeli kestävän kehityksen opettamista ja oppimista varten. Pelin ovat ideoineet KESTU-hankkeen ja Turun ammatti-instituutin opettajat Jaana Schneider ja Eveliina Yli-Sipilä. KESTU-hankkeen projektipäällikkö Sanna Paloposki on ohjannut pelin toteutusta. Pelin on rahoittanut KESTU-hankkeen lisäksi Turun ammatti-instituutti.

Peliä voi pelata Åppi-sovelluksessa ja sitä pelataan sekä ulkona että sisällä TAI:n oppimisympäristönä toimivan museolaiva S/S Boren ja Turun linnan ympäristössä. Pelin etenemistä ohjaa lisätyn todellisuuden Lola Liito-orava ja vierailevana tähtenä pelissä on Borella asustava Aulis-karhu.

Pelissä testataan opiskelijan tietoja ja taitoja kestävään kehitykseen liittyen, opetellaan kierrättämään, siivotaan luontoa, pelastetaan uhanalaisia eläimiä ja käytetään uusiutuvaa energiaa. Nämä kaikki tosin tehdään lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden avulla kännykällä pelaamalla ja ympäristössä liikkumalla. Pelin tarkoituksena on tuoda mielenkiintoa kestävän kehityksen opetukseen ja oppimiseen, saada opiskelijat liikkumaan ja vahvistaa opiskelijoiden luontoyhteyttä.

Pelin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2022 ja pelin ohjelmointi alkoi CTRL Reality Oy:n toimesta loppuvuodesta 2022. Ensimmäinen pelin pilotointi tehtiin Ruiskadun kampuksen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa keväällä 2023 loskasäässä kengät märkinä. Ensimmäisellä pilotointikerralla peli ei myöskään toiminut kännyköissä vaan käytimme teknisen tuen tabletteja pelaamisessa. Voisi siis sanoa, että ei mennyt ihan putkeen.

Pilvilinnat pelin mahtavuudesta romahtivat pieneksi hetkeksi alas, mutta pelin pilotointia jatkettiin ja eteenpäin päästiin, vaikka teknisiltä ongelmilta ei vältytty jatkossakaan. Sää sentään jo muuttui kevään edetessä paremmaksi, kengät pysyivät kuivana ja Bore palasi kevään telakkajaksolta entistä ehompana. Vihdoin kesäkuun lopussa saimme viestin pelin tekniseltä toteuttajalta, että viat on korjattu ja peli toimii.

Pienestä ideasta ja aivoriihestä kehkeytyi lopulta pienisuuri projekti KESTU-hankkeen sisälle. Pelin teknisestä toteutuksesta vastasi CTRL Reality Oy, joka on asiantuntija lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden ohjelmoinnissa. TAI:n tekstiili- ja muotialan opiskelijat sisustivat pelissä käytetyn Boren hytin sisustivat. Lisäksi peliä mahdollistamassa olivat lukuisat henkilöt ja yritykset, joille suuri kiitos sujuvasta yhteistyöstä.

Pelin pelaamiseen liittyvistä tarkemmista ohjeista tiedotetaan Turun ammatti-instituutin opettajia, jotta kaikki, jotka haluavat, saavat kokeilla mitä opettaminen ja oppiminen mobiilipelaamisen avulla voi parhaimmillaan olla. Peliin ja peliohjeisiin voi tutustua pelin nettisivuilla.

Kirjoittajat:
Eveliina Yli-Sipilä ja Jaana Schneider, Turun ammatti-instituutti

 

KESTU-hankkeen Tredun projektiryhmä teki antoisan vierailun Kuljetusliike Juhani Tuomiselle tiistaina 19.9.2023. Aiheena oli ympäristötyö yrityksen toiminnassa.  Vierailun tavoitteena oli saada ajanmukaista tietoa siitä, miten asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnalliset ehdot ohjaavat yrityksen toimintaa sekä miten yritys vastaa niihin ketterästi. Samalla ryhmä haki vahvistusta omalle työlleen Tredussa.

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristötyö on vahvassa roolissa yritystoiminnassa. Vaikka yhteiskunnallista kritiikkiäkin kuuluu, tekevät metsäyritykset ympäristön kannalta paljon myös hyvää. Kaluston ajanmukaisuus ja teknologian tuomat mahdollisuudet seurata ajotapaa sekä polttoaineen kulutusta ovat esimerkkejä ajankohtaisesta ympäristötyöstä. Asiakasyrityksien ympäristötavoitteet ja sertifikaatit vaativat myös kuljetusliikettä toimimaan laatukriteerien mukaisesti muun muassa huomioimalla energian käytön kiinteistössään, miettimällä tarkasti hankintoja sekä järkiperäistämällä kuljetuksia.

Sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta tukevat yrityksen työtä myös ympäristön näkökulmasta. Kun yritys investoi uuteen kalustoon ja teknologiaan ja antaa työntekijöilleen vastuuta toteuttaa työtään, tekee se samalla vaikutuksen työntekijöihin ja parantaa heidän ammattiylpeyttään. Työtä tehdään tiimeissä tukemalla toisia niin kielitaidossa, teknologisessa osaamisessa kuin ajamisessa vaikeassa maastossa luontoa säästäen.

Oli hienoa nähdä miten yrityksen edustajat Jarkko ja Päivi näkivät toiminnan kokonaisvaltaisesti kestävyyden kautta. Heidän puheessaan sulautui niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kestävyys yhteen.

Entä meillä Tredussa?

KESTU-hanke on tuonut Treduun paljon uutta erilaisten verkostojen, kumppanuuksien ja yhdessä oppimisen ansiosta. Olemme saaneet tehtyä ympäristötyötä näkyvämmäksi muun muassa järjestämällä yhteistyössä Vaski-hankkeen kanssa vastuullisuuslupaustempauksen keke–viikolla. Lisäksi olemme osallistuneet valtakunnalliseen roskapussikeräykseen, laatineet Ympäristötietoinen tredulainen -perehdytysmateriaalin ja jäsennelleet perehdytysohjelmaa Moodlepohjaan. Olemme myös neuvotelleet vastuullisista yto-poluista sekä Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan toteutuksesta oppilaitoksessamme ja järjestäneet yhteistyössä OKKA-säätiön kanssa henkilöstölle sparraustilaisuuden uusia sertifiointiprosesseja silmällä pitäen. Prosessi huipentuu koko Tredun hiilijalanjäljen julkaisemiseen vuoden 2023 lopussa. Samalla tiedotamme kaikkia toimipistekohtaisesta hiilijalanjäljestä, jotta matka voisi jatkua kohti strategista tavoitettamme.

Mitään emme ole voineet tehdä yksin tai pienessä tiimissä, vaan olemme tarvinneet ympärillemme paljon ihmisiä ja tarvitsemme tästä eteenpäinkin, jos haluamme matkan jatkuvan. Kurun Metsätien hiilijalanjäljen laskenta vuosilta 2021-2022 ja tehdyt toimenpiteet osoittavat, että hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä ympäristöön ja ilmastoon on mahdollista vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja pienilläkin työtapojen muutoksilla.

Kirjoittajat:
KESTU-hankkeen projektitoimijat Heidi Helo, Virpi Lipponen, Keijo Valkama, Pia Korhonen ja Jari Rauhala

Kainuussa Vuokatissa on Suomen monipuolisin liikunta-alan koulutuskeskittymä. Vuokatti Sport urheiluopiston kampuksella voi opiskella läpi koko liikunta-alan opintopolun toiselta asteelta aina liikuntatieteiden tohtorin tutkintoon asti. Kainuun ammattiopisto järjestää alueella liikunta-alan perus- ja ammattitutkinnon opinnot, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat opiskelevat liikunnanohjauksen AMK-tutkintoa ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä voi jatkaa opintojaan liikuntatieteiden parissa. Vuokatti-Ruka urheiluakatemia mahdollistaa tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille kansainvälisen tason valmennusta ja asiantuntijapalvelut harjoittelun ja opiskelun tueksi. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö kampuksen toimijoiden kesken varmistaa koulutusten laadukkaan ja kestävän toteutuksen.

Liikunta-alan koulutuksen toteuttaminen laaja-alaisen osaamisen hankkimiseksi edellyttää monien erilaisten liikuntatilojen ja välineiden saavutettavuutta. Tarvitaan esimerkiksi voimistelu- ja palloilusalit, vesiliikuntaympäristö, olosuhteet jäällä ja lumella liikkumiseen, ulkoliikuntakentät ja tilat lihaskunto- ja taitoharjoitteluun. Tilat ovat suuria ja niiden rakentamisesta ylläpidosta ja huollosta tulee huomattavia kustannuksia. Vuokatin kampuksella eri liikuntatilat ja välineet ovat eri toimijoiden yhteiskäytössä ja tilat sijaitsevat lyhyiden etäisyyksiä päässä toisistaan. Näin käyttö on tehokasta eivätkä tilat seiso tyhjillään. Yhdessä suunnittelemalla tiloja voidaan myös kehittää ja varustaa muuttuvien tarpeiden mukaan. Tiloja käyttävät koulutustoimijoiden ja urheiluopiston asiakkaiden lisäksi myös paikalliset koulut ja paikkakuntalaiset vapaa-ajallaan. Näin pienehkön kunnan asukkaat saavat nauttia erityisen laadukkaista ja monipuolisista liikuntaolosuhteista.

Kampuksella toimivat liikunta-alan koulutusten järjestäjät ja muut toimijat muodostavat merkittävän ja laaja-alaisen liikunta- ja urheiluosaamisen asiantuntijakeskittymän. Asiantuntijuutta hyödynnetään yli oppilaitosten rajojen. Opetusta järjestetään ja kehitetään yhdessä ja opiskelijat toimivat yhteisissä opiskeluprojekteissa kuten Vuokatti Sportin monissa, myös kansainvälisissä, urheilu- ja liikuntatapahtumissa. Lisäksi opettajat ja muut asiantuntijat opettavat toistensa koulutuksissa ja näin jokaisen toimijat erikoisosaaminen tulee kaikkien hyödyksi. Kun kampukselle tulee vierailemaan alueen ulkopuolinen asiantuntija, kaikki koulutustoimijat ja opiskelijat kutsutaan yhdessä kuulemaan ja oppimaan. Tilaisuutta tarjotaan myös paikallisille urheilu- ja liikunta-alan toimijoille.

Osa liikunta-alan koulutuksen kestävää toteutusta on Vuokatin ainutlaatuinen liikunnan opiskelijan opiskelupolku. Alueella on mahdollista tehdä liikunta-alan opintopolusta juuri sellainen, kuin kukin opiskelija itse haluaa ja mitä hän tavoittelee. Tutussa ja tiiviissä kampusympäristössä on helppo löytää oma polku ja siirtymät koulutuksesta toiseen ovat sujuvia. Koulutuksen järjestäjät tuntevat toistensa tarjoamat tutkinnot ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii opiskelijan edetessä opinnoinnoissaan kouluasteelta toiselle. Nuorelle perustutkinnosta valmistuvalle opiskelijalle korkeakouluopintoihin siirtyminen on helpompaa, kun hän tuntee jo opettajia, on tehnyt yhteistyötä korkeakouluopiskelijoiden kanssa ja opiskeluympäristö on fyysisesti ja sosiaalisesti tuttu. Lisäksi havaitaan, että koulutusasteilla opiskelevien opiskelijoiden yhteistyö motivoi opiskelijoita ja kannustaa jatkamaan opintoja oman tavoitteen saavuttamiseksi.

Tärkeä osa Vuokatin liikunta-alan kestävän kehitystä on työelämäyhteistyö. Koulutuksen järjestävät toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen liikunta-alan toimijoiden kuten kuntien, urheiluseurojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat vievät tuoretta tietoa ja näkökulmia työelämään ja työelämä tukee heidän ammattilaisuutensa kehittymistä. Aktiivinen vuoropuhelu työelämän kanssa auttaa myös kehittämään koulutuksia vastaamaan entistä paremmin alan tarpeita. Lisäksi työelämä on osaltaan juurruttamassa nuoria alueelle poimien sopivimmat opiskelijat omille palkkalistoilleen tai inspiroiden heitä oman liikunta-alan yrityksen perustamiseen. Kun työelämäyhteistyötä tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa, siitä tulee vaikuttavaa ja työelämän sekä opiskelijoiden näkökulmasta houkuttelevaa.

Opiskelijat järjestävät osana opintojaan erilaisia liikuntatapahtumia ja -palveluita lähialueen asukkaille ja ovat näin omalta osaltaan tukemassa lasten, nuorten ja aikuisten liikkumista ja hyvinvointia. Useat heistä myös toimivat seuroissa ja yrityksissä liikunnanohjaajina ja valmentajina vapaa-ajallaan. Vuokatti Sportin huippu-urheilijoita vilisevä, inspiroiva ympäristö ja upea luonto kannustavat myös opiskelijoita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

Hyvinvoivat opiskelijat, työstään innostuvat opettajat, laadukas oppimisympäristö, kannatteleva yhteisö ja yhteistyö toimijoiden välillä luo askelmerkit Vuokatin liikunta-alan kampuksen kestävälle kehitykselle. Tavoitteena on, että kampuksen kestävä tapa toimia liikunta-alalla siirtyy valmistuvien opiskelijoiden myötä osaksi laajempaa suomalaista liikuntakulttuuria.

Kirjoittajat:
Jaana Kari, LitT, kehittäjä, Kainuun ammattiopisto
Sanna Pakkala-Juntunen, opettaja, tiimivastaava, Kainuun ammattiopisto

Stadin AO hakee oppilaitosten kestävän kehityksen OKKA-sertifikaattia.  Sertifikaatin hakeminen edellyttää organisaation tekemää itsearviointia, joka tehdään kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden pohjalta laadittuja itsearvioinnin työkaluja käyttäen. Arviointiryhmät on koottu Stadin AO:n kaikilta kampuksilta monialaisesti ja myös opiskelijat osallistuvat arviointiin. Arviointi toteutetaan syksyn 2023 aikana etä- ja lähitoteutuksina. Luvassa on arvokkaita pohdintoja Stadin AO:n kestävän tulevaisuuden toiminnoista. Arvioinnin tuloksista laaditaan organisaation kehittämissuunnitelma, joka täydentää oppilaitoksen Stadin AO:n Kestävän tulevaisuuden ohjelmaa.

 

 

Itsearvioinnin lisäksi ulkoinen arvioija eli auditoija suorittaa auditoinnin organisaatiossa. Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin ja niihin liittyviin sertifikaatin myöntämisperusteisiin. Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitoksen itsearviointiprosessiin, kestävän kehityksen toiminnan perustason vaatimusten täyttymiseen ja organisaation sitoutumiseen kehittämissuunnitelman toteutukseen.

Sertifikaatin ylläpito edellyttää organisaatiolta vuosittaisen itsearvioinnin toteuttamista, Stadin AO on sitoutunut oppilaitoksen vastuullisten toimintojen kehitystyöhön. On tärkeätä seurata vastuullisten toimintojen toteutumista ja jalkautumista arkeen. Vastuullisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi energiankulutuksen vähentäminen, kierrätyksen ja jätteiden vähentämisen edistäminen, kestävän liikenteen käyttö ja kestävän kehityksen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan. Näillä toimilla koulut voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, säästää rahaa ja tarjota oppilaille käytännön oppimismahdollisuuksia.

Oppilaitosten kestävän kehityksen toimintojen parantaminen on tärkeä tavoite, joka edellyttää kaikkien koulun sidosryhmien osallistumista. Osallistumalla OKKA sertifiointiin ja ryhtymällä konkreettisiin toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi oppilaitokset voivat osoittaa sitoutumisensa kestävämpään tulevaisuuteen ja valmistaa oppilaita vastuullisiksi toimijoiksi työelämään.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas
Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke

 

Varian ympäristöryhmässä mietittiin ketterää tapaa nostaa arjen ekologisia ja kestäviä tapoja näkyviin toimipisteiden opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätimme ottaa kokeiluun kuukausijulisteet, joilla tuodaan esiin erilaisia ympäristö- ja kestävän kehityksen aiheita. Julisteiden lisäksi sama aihe toistuu info-tv:ssä.  

Joka kuukausi Varian ympäristöryhmä kokoaa ”Vastuullinen Varia” -julisteen, joka laitetaan esille oppilaitoksen toimipisteissä. Julisteet käsittelevät monipuolisia teemoja, jotka kannustavat ekologisiin valintoihin ja vastuulliseen elämäntapaan. Aiheet vaihtelevat Älä osta mitään -päivästä energiansäästöön ja kierrätyksestä ystävänpäivämuistutuksiin. Jokainen juliste muistuttaa, vinkkaa ja kannustaa pieniin tekoihin, jotka yhdessä luovat suurta vaikutusta. Jatkossa haluaisimme saada enemmän myös opiskelijoita mukaan julisteen sisällön ideoimiseen ja tekemiseen. 

Vastuullisuusviestintään haluttiin myös yhtenäinen ilme, joka sopii sekä Vantaan kaupungin ympäristöohjelman että oppilaitoksen omaan graafiseen ilmeeseen. Suunnittelutyö annettiin Varian media-alan opiskelijoille ja tuloksena syntyi logo ja valmiita viestintäpohjia eri tarkoituksiin. Kymmenen hienon ehdotuksen joukosta valittiin Varian vastuullisuusviestinnälle aaltomainen logo, jossa kestävyys näkyy myös kädenjälkenä. Logon suunnitellut opiskelija Kaius halusi ilmeeseen luonnonmukaista liikettä ja se siinä myös näkyy. 

Esimerkiksi tällaisia julisteita on Varian käytävien ja luokkien seinillä toistaiseksi nähty:  ChatGPT (OpenAI 2023) tiivistää näin runollisesti: “Vastuullinen Varia –julistesarja on enemmän kuin vain paperia seinillä. Se on kutsu toimintaan, se on muistutus siitä, että jokainen teko, olkoon se sitten suuri tai pieni, voi tehdä merkityksellisen eron. Se on yhteinen matka kohti kestävää tulevaisuutta, joka on sekä inspiroiva että saavutettavissa oleva. Kun kävelet Varian käytävillä ja näet nämä julisteet, muistuta itsellesi, että vastuu ympäristöstä on meidän kaikkien harteilla – ja jokainen askele lähemmäs kestävää huomista on askel oikeaan suuntaan.”
Tai kuten Maria Joutsenvirta ja Arto O. Salonen sen muotoilevat: Jokainen teko, joka lisää tulevaisuuden toivoa edes pisaran verran, on sivistynyt teko (Joutsenvirta & Salonen 2020). 

Ympäristövastuutyö ei tietenkään ole vain julisteita seinillä, mutta se voi osaksi olla sitäkin. Ympäristövastuusta viestitään lisäksi Varian virallisissa somekanavissa ja myös Varian kestävän kehityksen instagram-tilillä VariaVenttiilissä. Aina kun vastuullisuusasioista viestitään, varialaisille on nyt käytössään siihen logo ja ilme. 

Kirjoittaja: Anna Kepanen, KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia 

 

Kirjoittaja käytti tekoälytyökalua (ChatGPT) blogitekstin jäsentelyyn ja sisällön muotoiluun. Kirjoittaja on tarkistanut ja muokannut sisältöä ja on vastuussa blogitekstin sisällöstä. 

Lähteet:

Joutsenvirta, M. & Salonen A.O. 2020: Sivistys vaurautena

OpenAI 2023. ChatGPT (Default 3.5, suuri kielimalli) https://chat.openai.com/chat Viitattu 31.8.2023