Turun kielivirta järjesti Opetushallistuksen, Espoon kaksikielisen opetuksen tukemisen ja Tampereen Kieliä kehiin-hankkeen kanssa seminaarin Kohti monikielistä kielikasvatusta kaksikielisen opetuksen kehittämisseminaari 10.2.2017 Hakaniemessä. Seminaarin materiaalit ja ohjelman löydät POLKKA-sivustolta. POLKKA on kansainvälisyyssivusto, jossa esitellään hyviä käytäntöjä ja materiaalia peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymiseen eli kannattaa selailla muitakin materiaaleja ja kurkistaa asiantuntijavideoita. Muiden kaksikielisen opetuksen kehittämishankkeiden esittelyjä pääset lukemaan täällä.
Seminaari koostui Anneli Rautiaisen, Annamari Kajaston, Kati Costianderin, Katri Kuukan ja meille turkulaisille tutun Kristiina Skinnarin puheenvuoroista sekä työpajatyöskentelystä. Kaikkea läpileikkaavana teemana kulki monikielisyyden ja kielitietoisuuden huomioimisen tärkeys osana opetusta. Kieliluokkaopetuksessa tämä toteutuu tavallaan huomaamatta, mutta vaatii silti asian äärelle pysähtymistä, pohtimista ja opettajan ohjaamista, jotta opetus on kielitietoista.
Työpajatyöskentelyissä esille nousi erityisesti toive kansallisesta kaksikielisen opetuksen verkostosta ja mahdollisuudesta jakaa, kehittää ja suunnittella opetusta laajemmin yhdessä. Tähän toiveeseen seminaarissa esille heitetty kaksari -verkosto vastannee pian.
Seminaarin päätteeksi opetusneuvokset Paula Mattila muistuttivat tulevista tapahtumista:
- Kielilkylpyopetuksen laajentamisen valtionavustukset hakuun huhti-toukokuussa
- Satakielipäivä
- Oppimisen arvioinnin konferenssi 10.-11.4.2017 Helsinki (meillä turkulaisilla kaksikielisen opetuksen ihmisillä tuolloin jälkimmäisenä päivänä muuta ohjelmaa…)
- Kupion KV-kevättreffit 20.4.2017
- Euroopan neuvoston Multilingual classroom -työpaja Helsingin venäläis-suomalaisessa koulussa 8.-9.5.2017
- IX KV-syyspäivät Finlandia talolla 9.-10.2017
Koska tältä reissulta ei ole sopivia kuvia tänne kuvittamaan tekstiä, lisään pari mielenkiinstoista blogia tähän alle.
Mukavaa hiihtolomaa kaikille!









Jouluisessa työpajassa tehtiin vaahtokarkkimassasta lumiukkoja. Ensin niille muotoiltiin sokerimassasta hattu, porkkananenä ja tarvittavat koristeet. Sen jälkeen valmiista vaahtokarkkimassasta muotoiltiin lumiukolle pallovartalo, jonka osat keihästettiin puuvartaaseen. Lumiukon jokainen sai koristella haluamallaan tavalla ja lopuksi se pakattiin lahjapakkaukseen.
Jos haluat itsekin kokeilla vaahtokarkkilumiukon valmistusta, tässä Grangerin resepti muotoiluun sopivan sitkeän ja tahmean vaahtokarkkimassan valmistukseen:
Anu Halvari ja Pia Kola-Torvinen määrittelivät kielitaidon
Päivän lopuksi Katri Kuukka esitteli puheenvuorossaan siitä, miten monikielisiä luokkamme ovat ja S2-oppilaiden tarvetta erilaisiin apuvälineisiin sekä monipuoliseen tukeen erityisesti vieraan kielen tunneilla. Uutta OPSia Kuukka avasi kielitietoisuuden näkökulmasta ja muistutti, että sen myötä jokainen opettaja on kielenopettaja, ei vain kieltenopettajat vaan kaikkien aineiden opettajat. Tässä paradigman muutoksessa voivat kielenopettajat toimia tukena ja apuna omissa työyhteisöissään.
CLIL käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Kaikki seminaariin osallistuvat koulut olivat CLIL kouluja, vaikka vieraan kielen osuus eri kouluissa vaihteli 25-100%. Eli koulut tarjoavat suihkutusta, painotusta, immersiota ja täysin kansainvälisistä opetusta. On harmi ettei Euroopan, saati sitten Suomen kokoisessa maassa saada selkiytettyä erityyppisten ja -laajuisten CLIL-opetusmuotojen kirjoa.
Seminaariohjelmassa oli luentojen lisäksi työpajoja. Työpajojen jälkeen keskusteltiin päivien annista. Osa toimintatavoista oli hyvinkin tuttuja, uusista käytännön harjoituksista ja omaa työtä helpottavia vinkkejä arvostettiin. Turkulaiset konkariopettajat kokivat tyytyväisyyden tunnetta, teemme samoja asioita ja käytänteet ovat jo pidemmällä. Tuoreemmille CLIL opettajille moni asia oli varmasti uutta.
Illallispöydässä keskusteltiin ja todettiin yhteinen verkostoituminen oman kunnan koulun opettajien kanssa tärkeäksi. Jopa samasta koulusta saapuneet opettajat eivät ehdi arjessa juttelemaan kunnolla.

Toiminnallisissa harjoituksissa tärkeimmäksi huomioksi ousi kuitenkin se, että oppilas oppii parhaiten itsetekemällä. Sen sijaan, että opettaja keksii hikihatussa hauskoja leikkejä tunneille, voisivatkin oppilaat päästää tähän hommaan ihan itse. Jämäpaperit voi käyttää hyödyksi oppilaiden toiminnallisuuteen teettämällä oppilailla palapelejä, muistipelejä, sanalappuja tai lausesuikaleita, jotka leikataan paloiksi. Helppoa ja opettajan ei tarvitse itse tehdä ja leikellä mitään!