Oppilaitokset organisaatioina ovat täynnä asiantuntijoita. Yhdessä tuotettu tieto on usein monipuolisempaa kuin itsenäisessä työskentelyssä tuotettu tieto. Tässä päällimmäiset syyt siihen, miksi Kainuun ammattiopistossa (KAO) on käytetty organisaation ja osaamisen kehittämisessä yhteistoiminnallisia menetelmiä. Uusien työryhmien ja tiimien työskentelyn tukena sekä tiimin jäsenten tehtävänkuvien selkeyttämisessä yhteistoiminnallisuus on todettu toimivana ja luontevana menetelmänä. Myös erilaisissa muutostilanteissa sekä uusien toimintamallien luomisessa ovat yhteistoiminnalliset menetelmät olleet käytössä.
Avaintekijöinä yhteistoiminnallisessa työskentelyssä on ryhmäprosessi, kollektiivinen ajattelu ja dialogin periaatteet. Dialogissa pyrkimyksenä on tuottaa ymmärrystä muiden näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille. Yksilön vastuu omasta ja koko työryhmän tai tiimin tekemisestä korostuu. Kun toimitaan yhteistoiminnallisesti, mukana oleviin henkilöihin luotetaan. Tämän myötä koko prosessiin täytyy luottaa, vaikka prosessin aikana epävarmuus lopputuloksesta saattaa hiipiä esiin.
Mitä yhteistoiminnallinen kehittäminen on KAO:n tapauksessa tarkoittanut?
KAO:lla yhteistoiminnallisia työpajoja ja muita kehittämisprosesseja ovat olleet ohjaamassa KAO:n omat työntekijät. Fasilitointiosaamista on hankittu useista eri koulutuksista ja kokemuksen kautta. Osa fasilitointeja tekevistä henkilöistä on käynyt tiimimestari-valmennuksen. Esimerkiksi KAO:n pedagogiset suunnittelijat toimivat fasilitaattoreina. Käsiteltävään teemaan liittyen hyödynnetään siis KAO:n omia asiantuntijoita. Yhteistoiminnallisessa kehittämisessä ei hyödynnetä asiantuntijoiden osaamista massaluennoitsijoina, vaan nimenomaan hyödynnetään ryhmätilanteiden ohjaamisosaamista ja organisointiosaamista.
Yhteistoiminnallisessa kehittämisessä tilanteet suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja kehittämiselle laaditaan tarkka aikataulu. Fasilitaattorit valmistautuvat etukäteen niin, että itse kehittämistilanteissa jokainen osallistuja osallistuu aktiivisesti ja tasapuolisesti. Työskentelytilanteisiin virittäydytään aina kysymyksellä, johon jokainen osallistuja vuorollaan vastaa ja joka johdattelee aiheeseen. Fasilitoijat ovat tarkkaan kuulolla tilanteissa: milloin puututaan, milloin keskustelua pitää ohjata takaisin teemaan tai tiettyyn suuntaan, milloin tarvitaan tukea, milloin avustetaan. Tilanteet myös suljetaan kysymyksellä, johon jokainen vastaa. Usein tilanteet sulkeva kysymys ja vastaukset siihen sitouttavat asiaan ja jatkotoimenpiteisiin.
Fasilitoitua yhteistoiminnallista kehittämistä on hyödynnetty mm. KAO:n kestävän kehityksen tiimin työskentelyssä, Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnon osan yhteiskehittämisessä, KAO:n sisäisessä henkilökohtaistamisen valmennuksessa, KAO:n YTO-tiimin työskentelyn kehittämisessä sekä KAO:n kestävän kehityksen käsikirjan päivittämisessä.
Kirjoittajat:
Maija Vuorinen ja Katri Kuvaja
Kainuun ammattiopiston pedagogiset suunnittelijat