Miksi kulttuurikasvatussuunnitelma?
Pikkuväen taidepolku tuo Turun kaupungin kulttuuripalvelut osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perustoimintaa. Pikkuväen taidepolku on toteutettu yhteistyössä Turun kaupungin kulttuurin palvelukokonaisuuden, lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden, sekä kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden kanssa. Se tukee Turun kaupungin esiopetussuunnitelman (2023) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) arvomaailmaa mahdollistaen lasten (kulttuuristen) oikeuksien toteutumisen, sekä kulttuurikokemusten yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen saatavuuden turkulaisille lapsille.
YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus kuvaa jo johdannossaan kulttuurin merkitystä lapsen suojelussa ja tasapainoisessa kehityksessä. Sopimuksen 31 artiklassa valtion edellytetään turvaavan lapsen oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Tärkeää on yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. (lastenkulttuuri.fi, viitattu 16.8.2023.) Juuri tähän tasa-arvoiseen mahdollisuuteen osallistua kulttuuri- ja taidetoimintaan halutaan tällä Pikkuväen taidepolulla vaikuttaa. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle turkulaiselle esiopetusikäiselle lapselle vähintään kaksi vierailua taide- ja kulttuuripalveluiden pariin.
Kulttuurikokemukset itsessään tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja niiden vaikutukset ulottuvat läpi elinkaaren. Hyvinvointivaikutukset ilmenevät jokaisen henkilökohtaisessa taide- ja kulttuurisuhteessa, jota tämän kulttuurikasvatussuunnitelman avulla ollaan yhdessä rakentamassa. (Taikusydän.fi, viitattu 16.8.2023.)
Kulttuuripalveluiden pariin jalkautuminen tukee myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2022 mainittua oppimiskäsitystä, jossa nähdään lapsi aktiivisena toimijana ja oppijana vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja lähiympäristöjen kanssa. Laadukas ja monipuolinen pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja lasten hyvinvoinnin tukeminen vaikuttavat laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen. (Vasu 2022, 13.)
Taide- ja kulttuuritoiminta voi auttaa kehittämään lasten resilienssiä (kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä selviytyä ja palautua vastoinkäymisistä ja kuormittavista tilanteista). Taidetoiminta voi tarjota lapselle tärkeitä osallisuuden kokemuksia sekä jaettuja onnistumisen kokemuksia, jotka lisäävät lapsen luottamusta sekä itseensä että muihin. (Taikusydän.fi, viitattu 20.8.2023.)
Taidetoiminnassa erityistä on se, että vuorovaikutus ja itseilmaisu on mahdollista myös muutoin kuin sanallisesti. Taide- ja kulttuuritoiminta ruokkii myös lasten mielikuvitusta, joka taas mahdollistaa muun muassa empatiakyvyn kehitymistä. (Taikusydän.fi, viitattu 20.8.2023.)
