Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvointia

Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja osana oppilaan hyvinvointia ja oppimista. Pitkittyvät poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä ja vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti ja ottamalla ne puheeksi varhain, voidaan tarvittaessa tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä sekä torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita.

Poissaoloja tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja oppimisen valossa: oppilas on poissa kouluyhteisöstä, kaverisuhteista ja yhdessäolosta, ei ainoastaan oppimisesta. Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot.

Joskus oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tai poissaoloihin liittyvässä varhaisessa yhteydenotossa syntyy vaikutelma, että oppilaan tilannetta olisi hyvä pohtia yhteisesti keskustellen. Tällöin opettaja kokoaa yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan tilanteen kannalta keskeisiksi ajatellut toimijat oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Mukana tapaamisessa voivat olla esim. terveydenhoitaja ja kuraattori.

Jokainen koulupäivä on tärkeä oppilaan osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta. Oppivelvollisuus on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ja huoltajilla on merkittävä rooli koulunkäynnin tukemisessa. Mikäli lapsen tai nuoren koulunkäynti mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä kouluhenkilöstöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Varhainen puheeksi ottaminen ylläpitää yhteyttä kodin ja koulun välillä

Turun kaupungin peruskouluissa on käytössä alueellinen poissaolomalli, joka on luotu osana OKM:n Sitouttava kouluyhteisön kehittämishanketta. Poissaolomalli pitää sisällään poissaolorajat, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja OKM:n ohjaukseen sekä alueelliseen kehittämistyöhön. Seurattavat poissaolorajat ovat Turussa 50 h,100 h ja 150 h poissaolotuntia.

Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja, tuntimerkintöjä ja oppimisen edistymistä osana hyvinvoinnin seurantaa.  Turussa ja sen ympäristökunnissa on käytössä poissaoloseurannan apuvälineenä automaattinen poissaolokooste Wilmassa, joka antaa reaaliaikaista tietoa oppilaan poissaolotunneista.

Poissaolomäärien tunti- ja prosenttirajat ovat suuntaa-antavia. Jokaisen oppilaan tilanne on aina arvioitava kokonaisuutena. Suunnitelmallisella poissaolojen seurannalla ja puheeksi ottamisella varmistetaan yhteisen tilannearvion tekeminen oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen.

Poissaolokoosteen saatuaan opettaja keskustelee oppilaan kanssa ikätasoon sopivalla tavalla ja on yhteydessä huoltajaan. Opettajan yhteydenoton tarkoituksena on kuulla, miltä oppilaan koulunkäynti näyttää huoltajan näkökulmasta. Syytä huoleen ei siis välttämättä ole, vaan kyse on varhaisesta puheeksi ottamisesta ja yhteisestä tilannearvion tekemisestä oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen. Myös huoltaja voi olla yhteydessä opettajaan koosteen saatuaan.

Huolta herättäviin ja luvattomiin poissaoloihin puututaan viipymättä. Myös selvittämättömistä poissaoloista on huolehdittava yhteistyössä kodin ja koulun välillä.

Kuvio, jossa eriteltynä Turun koulujen poissaolomallin vaiheet.

1. Ennaltaehkäisevä toiminta

  • Sujuva yhteistyö kodin ja koulun välillä.
  • Huoltaja seuraa oppilaan poissaoloja, tuntimerkintöjä ja oppimisen edistymistä.
  • Opettaja seuraa oppilaan kokonaistilannetta (WILMA: myöhästymiset, muut merkinnät, yleiset ja kohdennetut oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimet, suoritukset ja niiden kehityssuunta).

2. Varhainen puuttuminen

  • Heti, kun huoli oppilaan poissaoloista herää kotona tai koulussa, opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa poissaolojen syistä.
  • Opettaja seuraa oppilaan kokonaistilannetta (WILMA: myöhästymiset, muut merkinnät, yleiset ja kohdennetut oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimet, suoritukset ja niiden kehityssuunta).

3. Poissaoloja 50 h

  • Wilma-viestinä poissaolokooste luokanopettajalle / luokanohjaajalle ja huoltajalle.
  • Opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa poissaolojen syistä.
  • Oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista tuetaan tarpeen mukaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

4. Poissaoloja 80 h

  • Wilma-viestinä poissaolokooste luokanopettajalla / luokanohjaajalle.
  • Opettajan tilannearvio: (WILMA: myöhästymiset, muut merkinnät, yleiset ja kohdennetut oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimet, suoritukset ja niiden kehityssuunta).
  • Oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista tuetaan tarpeen mukaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

5. Poissaoloja 100 h

  • Wilma-viestinä poissaolokooste luokanopettajalle / luokanohjaajalle ja huoltajalle.
  • Opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa poissaolojen syistä.
  • Selvitetään poissaolojen vaikutus opiskeluun ja mahdollisen lisätuen tarve.
  • Oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista tuetaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa ja kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä MAR > Wilmaan muistio tapaamisesta > Sovitut vastuut ja seuranta.

6. Poissaoloja 150 h

  • Wilma-viestinä poissaolokooste luokanopettajalle / luokanohjaajalle.
  • Opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa poissaolojen syistä.
  • Selvitetään poissaolojen vaikutus opiskeluun ja mahdollisen lisätuen tarve.
  • Oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista tuetaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa ja kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä MAR > Wilmaan muistio tapaamisesta > Sovitut vastuut ja seuranta.
  • Tarvittaessa vahvan tuen näkökulma > Oppilaalle ja huoltajalle haetaan tukea ja apua perhe- ja sosiaalipalveluista.
  • Perhe- ja sosiaalipalveluiden konsultointi palvelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi.

Koululäsnäolon vahvistaminen

Toimiva perusarki on oppilaan hyvinvoinnin perusta ja koostuu eri asioista, kuten oppilaan säännöllisestä arkirytmistä, psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä toimivat ihmissuhteista.

Kouluarjen myönteiset kohtaamiset ja ryhmään kuulumisen tunne vahvistavat oppilaan koululäsnäoloa ja ennalta ehkäisevät poissaoloja. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on oppilasta suojaava tekijä.

Kouluarjessa läsnäoloa vahvistavat turvallinen ilmapiiri, pedagogiset ja sosiaalisia suhteita kannattelevat ratkaisut, jota tukevat oppilaan osallisuutta, laadukas koulunkäynnin yleinen tuki ja oppimisen esteiden purkaminen sekä hyvinvoinnin säännöllinen seuranta tietoon perustuen (esim. poissaolot, Wilma-merkinnät, oppimisen edistyminen).