Tälle sivulle on koottu Tie tulevaisuuteen -hankkeeseen osallistuneiden opinto-ohjaajien kuvauksia Tunnista ja oivalla vahvuudet – työkalun piloteista. Työkalua on pilotoitu syksyllä 2023 ykkös- kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijoiden kanssa oppitunneilla ja pienryhmissä sekä yhdistäen oppituntityöskentelyä myöhemmin tapahtuvaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Myös jälkiohjauksessa on kokeiltu työkalun käyttämistä. Kuvauksiin sisältyy vinkkejä muihin teemaan liittyviin, opinto-ohjaajien käyttämiin materiaaleihin lähteineen ja malleja opiskelijoille jaetuista ohjeista ja tehtävistä.
-
kakkosvuoden OP1-opintojakson oppituNti
Paikka: Kerttulin lukio Turussa, yleislukion lisäksi urheilu- ja ICT-linjat.
Opiskelijoita noin 660, 3 opinto-ohjaajaa.
Pilotoinnin kuvaus
Pilotti toteutettiin lukion toisen vuoden opiskelijaryhmälle (n= 31) OP1-opintojaksolla periodissa 2, lokakuussa 2023. Näitä testituloksia hyödynnetään myös jatko-opintokeskusteluissa periodissa 4.
Tavoitteena oli toteuttaa testi ohjatusti isolle ryhmälle oppitunnin aikana (75 min.) niin, että jokainen opiskelija saa uusia oivalluksia ja näkökulmia omiin koulutus- ja uravalintapohdintoihinsa. Tämä edellytti myös taustateorian (Reiss, S. 2013) avaamista opiskelijoille. Oppituntiin liittyvä diamateriaali löytyy täältä.
Opiskelijoille myös mallinnettiin tarkoin testin tekeminen käymällä läpi seuraavat vaiheet: tallennus omalle koneelle, kysymykset ja vastausvaihtoehdot, vahvuuksien kuvaukset, tuloksen tallentaminen omalle koneelle ja lähettäminen Moodlen palautuslaatikkoon.
Opiskelijoiden kanssa käytiin läpi tulkintaohjeistus ja purku joko pareittain tai pienryhmissä sekä vahvuuksien sanoittaminen käytännön esimerkkien kautta. Lisäksi annettiin mahdollisuus pohtia omaa tulostaan myös yksin.
Pienryhmille annettiin tehtäväksi koota saatujen tulosten johtopäätökset uravalinnan näkökulmasta. Liitteenä tehtävämoniste.
Opiskelijoilta koottiin lisäksi palaute, jota opinto-ohjaaja voi hyödyntää myös ao. ryhmän profiloinnissa. Liitteenä saatu opiskelijapalaute.
Kokemukset pilotista
Suunnitelma toimi hyvin, kaikki asiat ehdittiin käsitellä yhden opetuskerran aikana (75 min.) ja oppitunnin rakenne tuki opiskelijoiden orientaatiota sekä työskentelyä niin yksin kuin pienryhmissäkin. Ideaalia olisi käyttää aikaa orientaatioon, toteutukseen ja ryhmäpurkuun tuplasti eli esim. 2 x 75 min. oppitunnit. Osalle opiskelijoita tuloksen tulkintaan jäi epäselvyyksiä (vrt. opiskelijapalaute).
-
Lukion alkuvaiheen itsetuntemusteemainen oppitunti OP1 -opintojaksolla
Paikka: Puolalanmäen lukio, n. 500 opiskelijan yleislukio + musiikkilukio. Kaksi opinto-ohjaajaa.
Pilotoinnin kuvaus
Pilotti toteutettiin ensimmäisellä periodilla ykkösvuoden opiskelijoiden itsetuntemusteemaisella OP1-oppitunnilla. Oppitunnin pituus oli 75 minuuttia.
Tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus tarkastella itsetuntemusta heille etukäteen vieraalla työvälineellä, jotta he saisivat sen avulla uusia tapoja sanoittaa omia vahvuuksiaan. Tämä lähestymistavan valinta liittyi siihen, että opiskelijat ovat antaneet käytetyistä työtavoista palautetta, että he eivät jaksa enää miettiä vahvuuksiaan lauseentäydennyksinä tai kuvakortteja käyttämällä. Ajatuksena oli lisäksi, että pilottiin suunniteltujen tehtävien tekeminen voisi antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskustella vertaisten kanssa tuloksista.
Oppitunnin alussa käsiteltiin lyhyesti motivaatioteoriaa (Reiss, S., 2013) ja tämän teorian mukaisia vahvuuksia ja motivaatiotekijöitä. Tavoite oli, että opiskelijat ymmärtävät olevansa esim. motivaatioiltaan erilaisia, jolloin heille sopivat erilaiset opiskelutavat ja -tottumukset. Pyrkimyksenä oli lisäksi, että opiskelija ymmärtää ihmisillä olevan erilaisia perustarpeita, joiden tunnistaminen ja sanoittaminen auttaa häntä ymmärtämään itseään oppijana ja ehkä käyttämään tätä tietoa hyväkseen miettiessään itselleen sopivia opiskelutapoja jo lukioaikana.
Tämän jälkeen esiteltiin Tunnista ja oivalla vahvuutesi testi, jonka tulosten avulla opiskelijan on mahdollista hahmottaa omia vahvuuksiaan ja motivaatiotekijöitään uudella tavalla. Opiskelijoille oli tehty opintojaksolla käytössä olevaan Studeon OP1- oppimateriaaliin valmiiksi opettajan oma tehtävä. ’Tehtävän ensimmäisen vaiheen ohjeistus oli tehty materiaalin lukuun Itsetuntemus seuraavasti:
Lataa omalle koneellesi Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testi ja tee testi. Tutustu tuloskuvioihin ja ota kuvakaappaus siitä tuloskuvasta, joka on sinusta helpommin tulkittava. Liitä kuva vastauskenttään.
Opiskelijat tallensivat tehtävät ja tuloskaaviot omille koneilleen, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata esimerkiksi ohjauskeskusteluissa tai vaikkapa OP2-opintojaksolla. Tehtävän toisen vaiheen ohjeistus oli tehty samaan Itsetuntemus -lukuun edellä olevan tehtävän alatehtäväksi:
Tutustu Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testin tuloksiisi. Näet taulukon alareunassa välilehden ”tulosten tulkinta”. Lue sieltä, mitä eri vahvuudet tarkoittavat.
Taulukossa on kuvattu jokaisen vahvuuden matalan intensiteetin sekä korkean intensiteetin ääripää. Jos tuloksesi on jonkun vahvuuden kohdalla keskellä (ei korkealla eikä matalalla), voi kyseinen piirre näkyä sinussa tilanteen mukaan kumman tahansa ääripään suuntaisesti.
Mieti nyt tuloksiasi ja lukio-opintojasi. Miten voit ottaa omat vahvuutesi huomioon lukioaikanasi?Miten ne vaikuttavat opiskelutapoihisi, sosiaalisiin suhteisiisi ja ehkä jopa tulevaisuudensuunnitelmiisi?
Näiden tehtäväosioiden tekemisen jälkeen opiskelijoita ohjattiin keskustelemaan omista tuloksistaan (haluamallaan yksityiskohtien määrällä) kaverin kanssa tai pienessä ryhmässä.
Kokemukset pilotista
Tekninen käyttö oli helppoa. Tuloskaavion sai näppärästi liitettyä Studeon tehtävään. Studeon oppimateriaalin opettajan tehtävä oli kätevä tapa käsitellä aihetta niin, että siitä sai tulokset talteen.
Pilotin tavoitteet saavutettiin hyvin. Itsetuntemusteemaa oli kiva käsitellä uusien ykkösten kanssa näin. Oppitunti ei ollut liian opettajajohtoinen ja siinä oli toiminnallisuutta ja keskustelevuutta. Opiskelijat jakoivat ja vertailivat tuloksiaan sekä pohtivat tulosten merkitystä innokkaasti.
Vahvuuksista keskusteltiin monien kanssa tunnin aikana myös hetki ”henkilökohtaisesti”, sillä jotain epäselväksi jäänyttä tuloskohtaa oli selitettävä. Opiskelijoiden kanssa voi palata tuloksiin myös jatko-opintokeskusteluissa.
Aikaa oli kuitenkin niukasti. Tähän voisi varata ainakin kaksi oppituntia, sillä yksi 75 minuutin oppitunti ei riitä suunniteltuun tehtävään ja siihen liittyvään taustoitukseen. Myös opiskelijoiden tulosten läpikäyminen yleisellä tasolla ja vahvuuksien täsmällisempi avaaminen vaatii enemmän aikaa. Tulee myös pohtia missä vaiheessa opintoja työskentely on opiskelijalle hyödyllisintä
-
Future camp -työskentely ja vahvuuksien tunnistaminen
Paikka: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, yli 700 opiskelijaa, yleislukion lisäksi luonnontiede- ja merilinja, 2 päätoimista opinto-ohjaajaa ja yksi aineenopettaja, jolla oppianeensa opetuksen lisäksi myös opinto-ohjausta.
Pilotoinnin kuvaus
Pilotti toteutettiin abeille 2. periodilla. Yleislinjan opiskelijoille se oli osa OP2 -opintojaksoa ja erityislinjan opiskelijoille osa OP1-opintojaksoa. Opiskelijoiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää tämän lisäksi myöhemmin henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa.
Future Campin ideana on pohtia pienryhmissä tulevaisuutta. Leirin kantavina ideoina ovat omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”sanallistaminen” sekä tulevaisuuden työelämätaidot. Lisätietoa Future Camp -työskentelyyn löytyy Tieteellinen tausta ja lähteet -sivulta.
Pilottia suunnitteli kolme opinto-ohjaajaa, joista kukin mietti oman toimintapisteensä toteutuksen yhteisen alkuideoinnin pohjalta. Future Camp on jo useamman vuoden ajan sisältynyt lukiossamme abivuoden opintojaksoihin, joten pilotoinnissa hyödynnettiin näiden aiempien toteutusten kokemuksia ja otettiin uutena elementtinä mukaan oppitunnilla tehdyn Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testin tulokset.
Future Camp järjestettiin lukion juhlasalin näyttämötilassa, joka sisustettiin värivaloilla sekä camphenkisesti räsymatoilla. Taustalle valittiin rauhallista musiikkia. Ryhmä istui lattialla piirissä. Myös opinto-ohjaajat olivat piirissä mukana.
Aloitimme esittelyllä ja kukin mukana ollut kertoi nimensä perään jonkun asian missä on hyvä. Opiskelijat eivät tunteneet kaikki toisiaan. Esittelykierroksen jälkeen opiskelijat saivat lomakkeen (Hyvärinen et al. 2021, 12-13) , joka löytyy Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirjasta. Opiskelijat kirjoittivat toimintapisteellä vahvuusaiheisten lauseiden täydennyksiä. Kun he olivat saaneet tehtävän valmiiksi, tämän toimintapisteen suunnitellut opinto-ohjaaja pyysi kutakin abia vuorollaan kertomaan jonkun lauseensa ääneen ja samalla kertomaan tunnista- ja oivalla vahvuutesi -testin tuloksistaan ts. olivatko ne linjassa tämän tehtävän kanssa. Osa muisti hyvin testin tulosten päälinjoja, mutta osa oli jo unohtanut mitä testistä oli käynyt ilmi. Lisäksi aikataulusyistä henkilökohtaisia tapaamisia, joissa opiskelijoiden tuloksia olisi käsitelty, ei tässä vaiheessa ollut vielä ollut.
Toisessa osuudessa opiskelijat lähtivät miettimään sitä, mitä elementtejä he haluaisivat sisältyvän heidän tulevaisuuden työhönsä. Aihetta pohjustettiin tutustumalla netistä löytyvään materiaaliin esim. blogikirjoituksiin ja tutkimustuloksiin työelämästä ja arvojen kohtaamisesta. Abit kirjasivat heille tulostettuun ympyrään eli nk. pizzapohjaan kymmenen itselle tärkeää asiaa. Näistä karsittiin vielä viisi merkityksellisintä, jotka käytiin yhdessä läpi keskustellen.
Kolmas Future campin osio keskittyi työelämään. Piirin keskelle jaettiin työpaikkailmoituksia, joista kukin opiskelija valitsi yhden. Opiskelijoille jaettiin myös tehtävälomake, jossa oli heidän tuli valita jokin mielenkiintoinen työpaikkailmoitus ja etsiä niistä vastauksia kysymyksiin, jotka käsittelivät laajasti työtä tarjoavan yrityksen tai työpaikan toiminta-ajatusta, arvoja, kokoa, työntekijälle tarjottavaa tehtävää ja häneltä vaadittua osaamista ja työntekijöiden määrää ym. Lopuksi kukin esitteli valitsemansa työpaikkailmoituksen ja ryhmässä käytiin keskustelua ko. työtehtävän osaamisvaatimuksista. Myös ilmoituksissa käytettyyn kieleen kiinnitettiin yhdessä huomiota.
Pilotin kokonaiskesto oli noin 70 minuuttia. Tässä pilottitoteutuksessa oli yksi pienryhmä ja paikalla oli kolme opinto-ohjaajaa. Future Camp voidaan toteuttaa esim. 3-6 opiskelijan ryhmässä, jossa kukin pienryhmä kiertää kaikilla toimintapisteillä ja työskentelee niihin suunniteltujen tehtävien parissa n. 20 minuuttia.
Kokemukset pilotista
Ryhmä oli tällä kerralla hyvin pieni ja Future Camp olisi varmasti ollut opiskelijalle antoisampi jos osallistujia olisi ollut enemmän. Toisaalta pieni ryhmä loi turvallisen ilmapiirin ja antoi kaikille osallistujille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Opiskelijoilta tuli positiivista palautetta työskentelytavasta, he kokivat mielekkäänä sen, että heidän omat asiansa olivat keskiössä.
Future Camp -toteutus voisi vaihtoehtoisesti edetä siten, että opinto-ohjaaja pohjustaisi ensin Steven Reissin teoriaan (Reiss, S. 2013) pohjautuen työkalun ja työskentelyn vahvuusajattelua, jonka jälkeen opiskelijat tekevät Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testin. Vahvuuksien ympärille muodostetaan keskusteluryhmiä siten, että kussakin ryhmässä käydään läpi esim. kolme vahvuutta. Ryhmien olisi hyvä olla aika pieniä esim. kolmesta viiteen opiskelijaa.
Pohdintakysymyksiä näissä ryhmissä voisivat olla esim. Miten kyseinen vahvuus/perustarve näkyy sinussa tai eri ammateissa? Ryhmät voivat kirjata keskustelunsa tuotoksia esim. padletiin. Lopuksi voisi pitää yhteisen koonnin ja muut ryhmät voisivat täydentää toistensa tuotoksia. Eri vahvuuksien havainnollistamisessa voi käyttää esim. lyhyitä ammattivideoita, joissa ko. vahvuuksia tulee ilmi. Opinto-ohjaaja etsii valmiiksi lyhyitä videopätkiä.
-
Tunnista ja oivalla vahvuutesi jälkiohjauksessa
Paikka: Halikon lukio Salossa, yleislukio, opiskelijoita noin 170, yksi opinto-ohjaaja
Pilotoinnin kuvaus
Jälkiohjaukseen lukiossa hakeutuu lukuvuoden aikana noin viisi opiskelijaa ja ohjaus kestää yleensä 1–2 tuntia. Tällä kertaa ohjausta pyytänyt nuori on ottanut opinto-ohjaajaan yhteyden sähköpostilla. Hän on pohtinut välivuoden aikana erilaisia koulutusalavaihtoehtoja, mutta haluaa keskustella niistä vielä opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaajan ehdotuksesta käytetään Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testiä, jonka opiskelija tekee ennen tapaamista. Nuorelle on lähetetty ohjeet siitä, miten opiskelija tekee testin ja tallentaa tuloksen ja tämän jälkeen sovitaan ohjausaika.
Aikaa säästetään ja ohjauksessa päästään heti vuorovaikutteiseen keskusteluun nuoren kanssa silloin kun opiskelijan tulokset ovat käytettävissä tapaamisessa. Ohjaaja voi tulostaa tuloskaavion, joka tässä pilotissa oli pallokaavio, jotta siihen voi tehdä merkintöjä keskustelun yhteydessä.
Ohjattavalta kysytään esimerkkejä siitä, miten vahvuudet näkyvät hänen elämässään. Nuori voi siirtää pallojen paikkaa tuloskaaviossa, jos keskustelussa huomataan niiden sijaitsevan liian alhaalla tai ylhäällä. Keskustelun tavoitteena on, että sen avulla nuori oppii tunnistamaan vahvuuksiaan ja oivaltaa, millaisissa koulutuksissa ja ammateissa esiinnousseita vahvuuksia voi hyödyntää.
Vahvuuskeskustelun jälkeen keskustellaan nuoren arvoista (Ståhlberg ja Herlevi, 2017). Materiaalina käytetään listaa erilaisista substantiiveista, adjektiiveista ja verbeistä, joista nuori valitsee itselleen tärkeät ja mieluisat sanat.
Nuoren odotuksia ja toiveita tulevalta työltä kartoitetaan työn ominaisuuksien pyramidilla (Ståhlberg ja Herlevi, 2017). Nuori saa tutkittavakseen listan, joka sisältää erilaisia työn ominaisuuksia. Ensin valitaan listasta kaikki mieluisalta tuntuvat ominaisuudet ja lopuksi kymmenen tärkeintä ominaisuutta. Valitut ominaisuudet sijoitetaan pyramidiin, niin että mieluisin ominaisuus on ylimpänä.
Nuoren koulutusalatoiveita peilataan arvoihin, vahvuuksiin sekä työssä tärkeäksi koettuihin ominaisuuksiin. Tarkoituksena on, että nuori tunnistaa koulutuksia/ammatteja, joissa hänen arvonsa, vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa voisivat parhaiten toteutua.
Nuorelle kerrotaan sivustoista, joista hän voi etsiä lisätietoja keskustelussa valikoituneista koulutuksista. Esimerkiksi koulutusten opinto-oppaat, työmarkkinatori.fi ja töissä.fi
Kesto: 1.5–2 tuntia
Kokemukset pilotista
Jälkiohjaus aloitettiin Tunnista ja oivalla vahvuutesi -testin tuloksien tarkastelulla. Tuloksista keskusteleminen oli helppoa ja nuori osasi kertoa esimerkkejä vahvuuksien ilmenemisestä. Testin tulos oli nuoren mielestä totuudenmukainen, mutta keskustelun aikana hän halusi siirtää kolmea palloa ylemmäksi. Vahvuuksien tunnistamisen jälkeen nuori oli motivoitunut miettimään omia arvojaan sekä tulevaan alaan ja ammattiin liittyviä toiveita. Jälkiohjauksessa nuori sai selkeyttä uratoiveilleen ja luottamusta siihen, että valittu koulutusala sopii hänelle.
-
Tunnista ja oivalla vahvuutesi testin käyttäminen pienryhmässä
Paikka: Turun klassillinen lukio, n. 700 opiskelijaa, kolme opinto-ohjaajaa
Pilotoinnin kuvaus
Opiskelijoiden on joskus vaikeaa tehdä päätös tulevasta jatko-opintopaikasta. Toisinaan tilanne on se, että vaihtoehtoja on monta ja toisinaan se, ettei niitä vielä ole lainkaan, on vain jonkinlainen hatara ajatus kiinnostavasta alasta. Tavoitteena olikin tarjota pienryhmä niille, jotka eivät vielä tiedä, mitä lukion jälkeen tekevät. Pienryhmämahdollisuutta tarjottiin abeille. Ryhmään tuli viisi opiskelijaa. Tavoitteena oli tässä pienryhmässä kokeilla sitä toimiiko Tunnista ja oivalla vahvuutesi -työkalu ja voiko sen avulla saada jonkinlaisen päätöksen aikaan. Ideana oli myös saada opiskelijat keskustelemaan tulevaisuudesta muiden opiskelijoiden kanssa hyödyntämällä testin tuloksia.
Pilotin suunnittelu alkoi toisen periodin alussa. Ryhmän aikataulutus tuotti ongelmia, joten lopulta tapasimme kolme kertaa. Ensin oli ryhmätapaaminen, jossa tutustuttiin ja kerrottiin Tunnista ja oivalla vahvuutesti -työkalun kehittelystä ja taustaideasta. Tämän jälkeen opiskelijat tekivät testin, tallensivat sen ja jakoivat minulle. Seuraavaksi oli henkilökohtainen palautekeskustelu jokaisen kanssa (noin tunti/opiskelija) ja lopuksi vielä pienryhmässä opiskelijat esittelivät omia tuloksiaan toisilleen, etsivät yhtäläisyyksiä ja ehdottivat toisilleen eri tulevaisuuden vaihtoehtoja tulosten pohjalta. Ihan lopuksi keräsin vielä palautteen.
Aikaa meni ennen ryhmän alkua ryhmän suunnitteluun ja testin taustateoriaan perehtymiseen tai sen mieleen palauttamiseen noin kolme tuntia. Jokaisen opiskelijan tuloksen kävin tarkkaan läpi ennen tapaamista, tähän meni noin puoli tuntia/tulos. Tämä käytäntö oli mielestäni hyvä, sillä saatoimme palautekeskustelussa keskittyä opiskelijoiden tulkintoihin omasta tuloksestaan.
Ryhmän ensimmäisen tapaamisen aluksi sovimme, että jokainen on valmis keskustelemaan omista tuloksistaan muden kanssa. Sovimme myös, että ryhmässä käydyt keskustelut olivat luottamuksellisia ja ettei niistä puhuta ryhmään kuulumattomille.
Oheismateriaalina ryhmän työskentelyn suunnittelussa käytin Leena Ståhlbergin (2019) kirjoittamaa Pienryhmäohjaajan opasta.
Ohjeistuksen otin suoraan Näin pääset alkuun -sivulta, josta löytyy jaettava linkki opiskelijoille. LibreOfficen taulukko-ohjelman kanssa oli pientä haastetta, mutta loppujen lopuksi saimme kaikille kuitenkin testituloksen näkyviin Excelissä. Ohjeisiin on sittemmin lisätty huomautus tallentamisesta excel-muodossa. Nuoret jakoivat tuloksensa minulle linkkinä.
Kokemukset pilotoinnista
Opinto-ohjaajan näkökulmasta testi toimi pienryhmässä todella hyvin. Suurinta iloa tuotti henkilökohtainen keskustelu tuloksista opiskelijan kanssa, sillä niissä päästiin todella syvälle tulevaisuuspohdinnoissa. Suunnitelma siis toimi hyvin ja ryhmä saavutti sille asetetut tavoitteet. Opiskelijoiden palaute ryhmästä ja testistä erityisesti oli kannustavaa. Jokainen oli sitä mieltä, että tuloksien käsittely oli auttanut heitä valinnassa eteenpäin. Kahden mielestä ansio oli siinä, että sen avulla pystyi paremmin rajaamaan tiettyjä aloja hyvällä omallatunnolla pois. Testin ”avainta” kehuttiin selkeäksi ja lisäetuna mainittiin se, että sen avulla saa sanoitettua omia vahvuuksiaan hyvin.