Tunnista ja oivalla vahvuutesi -työkalu on suunniteltu henkilökohtaisen ohjauskeskustelun välineeksi lukioon tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuuden, toimijuuden ja osallisuuden kehittymistä. Oppituntityöskentely ja pienryhmäohjaus voi tukea ja täydentää henkilökohtaista ohjausta. Ohjauskeskustelu omia vahvuuksia pohtien kehittää opiskelijan kykyä kuvata ja sanoittaa vahvuuksiaan.
Käytännön ideoita oppitunneille ja ohjaukseen -sivulla on esimerkkejä siitä, miten aiheen äärellä voi työskennellä oppitunneilla esim. pareittain ja pienryhmissä ja minkälaisia resursseja oppitunti- ja ryhmätyöskentelyn suunnittelu vaatii.
Valmistautuminen ohjauskeskusteluun
Perehdy ennen tapaamista opiskelijan tuloksiin. Löydät tästä taulukosta vahvuuksien kuvaukset.
Lisäksi Tieteellinen tausta ja lähteet -sivulla on kuvattu teoreettiset lähtökohdat ja käytetyt lähteet, joista saa lisätietoa aiheesta. Tulosten tarkastelun ja tulkitsemisen voi aloittaa esim. ääripäihin sijoittuvista vahvuuksista tai motiivien luonnehdinnoista, jotka pohjautuvat Steven Reissin motivaatioteoriaan (Reiss, S. 2013) sekä em. teorian perustarpeita työympäristöihin soveltavaan oppaaseen, jonka ovat kirjoittaneet Päivi Mayor ja Marjo Risku (Mayor, P. ja Risku, M., 2022).
-
- Voi tutkia montako vahvuutta on ääripäissä, mitkä vahvuudet sijoittuvat ääripäihin, kumpaan päähän ne sijoittuvat?
- Voi tarkastella moniko vahvuuksista on nk. neutraalilla alueella.
- Tämän jälkeen voi pohtia vahvuuskuvauksien pohjalta minkälainen kokonaiskuva ohjattavasta syntyy?Onko kokonaiskuva harmoninen vai ristiriitainen?
- Tämän tarkastelun pohjalta voi koota kysymyksiä, joita ottaa ohjauskeskustelussa esille?
Ohjauskeskustelun kulku
Tapaamiseen on hyvä varata aikaa 45-60 minuuttia. Tuloksesta voi keskustella myös useammalla tapaamiskerralla sekä tarpeen mukaan eri lukiovuosina. Hajautetussa keskustelumallissa voi opiskelijalle antaa myös kotitehtäviä jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyen.
Ohjauskeskustelussa käsitellään kaikkien vahvuuksien luonnehdinnat yhdessä ohjattavan kanssa. Keskustelun voi aloittaa esim. ääripäissä olevista vahvuuksista. Voi myös pyytää ohjattavaa nimeämään itselleen tärkeimmät vahvuudet sekä kertomaan miksi hän nimesi juuri ne. Ohjattavalta voi pyytää esimerkkejä siitä, miten vahvuuden luonnehdinnat ilmenevät hänen toiminnassaan tai eivät sovellu häneen.
Ohjaajan on hyvä miettiä omiakin esimerkkejä molempiin ääripäihin. Ohjattavaa voi auttaa esimerkkien löytämisessä miettimällä valmiiksi tarkentavia kysymyksiä eri vahvuuksien ilmenemisestä harrastuksissa, vapaa-ajalla tai koulutyöskentelyssä ellei työelämäkokemusta ole.
Neutraalille alueelle sijoittuvia vahvuuksia kannattaa tarkastella siten, että käydään läpi ääripäissä kuvattuja ominaisuuksia käytännön esimerkein. Vahvuuden ominaisuuksista osa voi olla vastakkaisissa ääripäissä tai oikeasti neutraalilla alueella eli vaihdella tilanteiden mukaan.
Ohjauskeskustelun päättäminen
Ohjattava voi muuttaa tulostaan. Keskustellessa on hyvä todeta ääneen päätös tuloksesta, jota ohjattava pitää oikeana. Paperia käytettäessä voi ohjattava itse vaihtaa tuloskaaviossa pallon paikkaa tai sakaran ulottuvuutta. Tällä tavoin vahvistuu ohjattavalla kokemus siitä, että hän on ratkaisija omassa asiassaan.
Ohjattava saattaa kuitenkin jäädä miettimään asioita, jotka keskustelussa nousivat esille, joten hänelle on tärkeä kertoa, että hän voi tulla uudelleen keskustelemaan.