Toiminnallisia harjoitteita fonologisen tietoisuuden kehittämiseksi

Henriikka Jussila, ”Vaikeeta ja kivaa leikkiä” – Toiminnalliset harjoitteet lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukena. Tampereen yliopisto 2015.

1. Vaihda paikkaa (kirjain-äänne-vastaavuus ja alku- ja loppuäänteen tunnistaminen)

Oppilaat istuvat piirissä ja saavat kirjainkortteja eteensä. Kirjainten ei tarvitse olla samoja kaikilla. Jokaista kirjainta on oltava useammalla kuin yhdellä oppilaalla. Kirjaimia vastaavat äänteet käydään läpi ennen aloittamista.

Opettaja sanoo äänteen ja ne oppilaat, joiden edessä on vastaava kirjainkortti, vaihtavat paikkaa. Muutaman kierroksen jälkeen opettaja sanoo kokonaisen sanan, ja alkuäänteen mukaan vaihdetaan paikkaa.

Harjoitetta voidaan käyttää myös loppuäänteen tunnistamiseen. Voidaan myös leikkiä niin, että sanan sanoja on joku oppilaista Hedelmäsalaatti-leikin mukaan. Tällöin paikkoja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä.

Tarvittavat materiaalit: Istuinalustat (tuolit piirissä) ja kirjainkortit.

2. Kirjainmatkustus (kirjain-äänne-vastaavuus ja alku- ja loppuäänteen tunnistaminen sekä vokaalin pituuden tunnistaminen)

Luokkaan sijoitetaan kirjaimia tai kirjainyhdistelmiä. Oppilaiden taitotasosta riippuen kirjaimet voivat olla isoja tai pieniä. Kirjainlappujen tulee näkyä helposti.

Opettaja kysyy, mikä on ensimmäinen tavu esim. sanassa uusi. Oppilaat matkustavat oikean kirjaimen tai kirjainyhdistelmän luo. Sovitaan, kuka tuo lapun taululle. Lappuja voidaan käyttää esim. sanojen kirjoittamiseen taululle harjoitteen lopuksi.

Harjoittelua voidaan toteuttaa myös pareittain, jolloin se on aktivoivampi. Voidaan liikkua hyppien, ryömien tms. ja leikki voidaan toteuttaa myös liikuntasalissa.

Tarvittavat materiaalit: kirjainlaput ja sanalista esim. uusi (1. tavu), aasi (1.tavu), usea (1. tavu), asia (1.tavu), Eetu (1.tavu), esine (1.tavu) jne.

3. Joen ylitys (kirjain-äänne-vastaavuus, alku- ja loppuäänteen tunnistaminen, vokaaline pituuden tunnistaminen ja äänteiden yhdistely)

Lattiaan merkitään ranta ja sen vastaranta, joiden välillä on kivinä kirjainlappuja. Mukana voi olla useita samoja kirjaimia, mutta myös vaikeampia kirjaimia. Vähintään yhden jalan on mahduttava lapulle.

Opettaja sanoo sanan, jonka mukaan oppilaat yrittävät löytää oikeat kirjaimet päästäkseen vastarannalle. Jokainen saa selvittää sanan omalla vuorollaan. Vain sanan mukaisiin kirjaimiin saa astua. Sanat voivat olla myös nimiä, joilloin mukana tulee olla isoja kirjaimia.

Oppilaille voidaan jokaiselle sanoa oma sana oman taitotason mukaisesti.

Tarvittavat materiaalit: kirjainlaput, joiden kiinnitykseen sinitarra tai teippi, sanalista ja rantojen merkit.

4. Tavuhyppely (tavumäärän laskeminen, ensimmäisen tavun tunnistaminen)

Oppilaat ovat peili-leikin kaltaisessa muodostelmassa. Peilinä oleva oppilas seisoo kasvot toisiin päin ja hänellä on kuvakortteja.

Seinän luona oleva oppilas sanoo kuvaa vastaavan sanan ja muiden oppilaiden tulee taputtaa ja laskea yhdessä tavut. Sen jälkeen tunnistetaan ensimmäinen tavu. Oppilaat hyppäävät tavumäärän mukaisesti kohti peiliä. Ensimmäisenä seinän luo päässyt, saa sanoa seuraavan sanan.

Tarvittavat materiaalit: kuvakortit esim. Papunetistä.

5. Selkäkirjaimet (kirjain-äänne-vastaavuus, tavumäärän laskeminen, äänteiden yhdistely)

Tuoleja tai istuinalustoja jonoon oppilasmäärän mukaisesti. Harjoitellaan piirtämään open johdolla kirjaimia ilmaan.

Opettaja näyttää jonon viimeiselle oppilaalle kirjaimen, joka piirtää sen edellä istuvan selkään.Viesti kulkee näin eteenpäin kohti jonon ensimmäistä, joka sanoo kirjaimen ääneen. Kirjain kirjoitetaan taululle. Ensimmäinen siirtyy viimeiseksi jonossa ja opettaja näyttää seuraavan kirjaimen. Kirjoitetuista kirjaimista muodostuu lopulta sana, joka luetaan yhdessä. Opettaja voi pyytää kirjaimen kirjoittajaa laittamaan tavuviivan aina tavun  jälkeen.

Tarvittavat materiaalit: tuolit tai istuinalustat, taulu, kirjainkortit.

6. Alkutavupelit (kirjain-äännevastaavuus, alkuäänteen tunnistaminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely)

Kaksi pelivariaatiota, muistipeli ja korttirivi (voit keksiä näille omat nimitykset)

Molemmissa peleissä tunnistetaan ensin kaikki kuvakortit. Muistipelissä kortit sekoitetaan ja jaetaan osallistujille kuva- ja tavupuoli alaspäin (kuvakorit omalle puolelle ja tavukortit omalleen). Korttirivissä kuvat jaetaan oppilaiden kesken ja ne järjestetään riviin oppilaan eteen. Alkutavukortit ovat pinossa pelaajien keskellä.

Muistipelissä oppilas nostaa kuvakortin ja tavukortin ja lukee tavun ääneen. Jos alkutavu sopii hänen kuvaansa, saa oppilas pitää parin.

Korttirivissä jokainen nostaa tavupinosta päällimmäisen kortin ja katsoo sopiiko se omiin kortteihin. Jos sopii, saa kortin laittaa oman kuvakortin päälle.

Tarvittavat materiaalit: kuva- ja alkutavukortit. Opiskeltavat sanat voivat olla juuri käsitellystä aapisen kappaleesta tai muutoin käsitellystä teemasta (LPP-menetelmä).

7. Ongintapeli (kirjain-äännevastaavuus, alkuäänteen tunnistaminen, tavumäärän laskeminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely ja äänteiden erottelu)

Äänteiden yhdistely: Istutaan piirissä, jokainen saa ongen. Kalat sijoitetaan piirin keskelle kirjainpuoli näkyviin. Kalojen alle voidaan laittaa sininen kartonki kuvaamaan vettä.

Äänteiden yhdistely: opettaja sanoo jokaiselle oppilaalle äänteen vuorotellen. Oppilas onkii äännettä vastaavan kirjaimen ja laittaa kaikkien nähtäville. Ongitut kirjaimet luetaan yhdessä. Seuraavan oppilaan onkima kirjain laitetaan edellisen perään ja muodotuva sana luetaan, kun uusia kirjaimia ongitaan. Lopuksi sana luetaan yhdessä.

Vokaalin pituuden tunnistaminen ja äänteiden erottelu: Oppilaat ovat pareina. Opettaja sanoo parille kahden äänteen tavun. Pari pohtii, mitä kirjaimia pitää onkia. Molemmat onkivat yhden. Kirjaimista muodostetaan tavu, jonka perään esim. pyyhekumi tavuviivaksi. Toinen pari onkii seuraavan tavun kirjaimet ja muodostunut sana luetaan ja taputetaan yhdessä.

Tavumäärän laskeminen: Muodostunut sana kirjoitetaan ja tavut ympyröidään ja lasketaan.

Alkuäänteen tunnistaminen: Opettaja sanoo jokaiselle oppilaalle taitotasoon sopivan sanan, jonka alkuäännettä vastaavia kirjaimia oppilas onkii.

Loppuäänteen tunnistaminen: Oppilas onkii loppuäännettä vastaavan kirjaimen.

Tarvittavat materiaalit: Onkia ja kaloja (esim. oksia ja magneettipaloin varustettuja laminoituja kaloja, tai ongessa lanka, jossa kiinni taulumagneetti ja kaloissa paperiliitin).

8. Robottiääni ja ihmissana (kirjain-äännevastaavuus, ensimmäisen tavun tunnistaminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely, äänteiden erottelu ja äänteen ja tavun poistaminen sanasta)

Robottiäänileikki: Oppilaat seisovat rivissä ja jokaisella on oma kirjainlappu, jota ei näytetä toisille.

Ihmissanaleikki: Oppilaat ovat aluksi piirissä ja jokaisella on oma kirjainlappu esim. maalarinteipillä kiinni paidassa -> kaikkien tulee nähdä toistensa kirjaimet.

Robottiääni – toteutus: Kaikki sanovat vuorollaan omaa kirjaintaan vastaavan äänteen, yritetään tunnistaa, mikä sana näistä äänteistä muodostuu. Harjoitteessa kiinnitetään huomiota suun asentoon ja kielen paikkaan äännettäessä.

Ihmissana: Jokainen sanoo omaa kirjaintaan vastaavan äänteen. Opettaja sanoo ensimmäisen tavun ja oppilaat miettivät, ketkä oppilaat kuuluvat tavuun, eli keillä on tavua vastaavat kirjaimet paidassaan. Kyseiset oppilaat menevät oikeaan järjestykseen. Opettaja sanoo toisen tavun ja se muodostetaan kuten ensimmäinen. Tämän  jälkeen opettaja kysyy, mikä on ensimmäinen tavu ja mikä on toinen tavu. Taputetaan koko sana ja kuunnellaan samalla, mikä sana tavuista muodostuu.

Äänteen ja tavun poistaminen sanasta: Opettaja sanoo tavun ja ne oppilaat, jotka kuuluvat kyseiseen tavuun, menevät kyykkyyn. Mietitään, mitä sanasta jää jäljelle. Poistetaan myös yksittäistä äännettä vastaava kirjain ja mietitään, mitä sanasta silloin jää jäljelle.

Huom. tavurajaa voidaan kuvata esim. tuolilla oppilastavujen välissä.

Tarvittavat materiaalit: Kirjainlappuja ja maalarinteippiä.