Mihin tämä maailma on oikein menossa?

Lontoon vuosittaiset BETT-opetusteknologiamessut olivat jälleen väärällään tekniikkaa, asiantuntijoita ja myyntimiehiä. Näin ollen koko valtava Excel-keskus suorastaan kuhisi erilaisia mielipiteitä opetuksen tulevaisuudesta.

Tietotekniikan oppimista tukevaan voimaan uskottiin käytännössä yksimielisesti. BETTissä esillä olleessa tuote- ja palveluvalikoimassa jokaiselle ikäryhmälle ja taitotasolle näytti olevan tarjolla jotakin teknistä apua. Kriittisempi yrmikkö jopa toteaisi, ettei kaikki teknisesti mahdollinen ole aina oppimisen kannalta järkevää. Tietotekniikka kuitenkin kiistattomasti mahdollistaa uusia tapoja oppilaiden oppia ja opettajien opettaa. Tämä joustavuus tuottaa varmasti yksilöllisempää, mielekkäämpää ja tuloksellisempaa oppimista.

BETT-messut 2015

Suurin yleisö tavoitettiin messujen isoimmalla esityspaikalla, BETT-areenalla. Siellä yritykset, opettajat ja visionäärit jakoivat näkemyksiään siitä, millaista oppimisen pitäisi olla. Muutaman esityksen kuunneltuani trendeistä voisi pinnalle nostaa ainakin käytännönläheisyyden ja henkilökohtaisuuden. Puhujat tuntuivat siis korostavan eriyttämisen merkitystä ja perinteisen oppiainejaon uusimista. Eräs esiintyjä ehdotti opetettaviksi taidoiksi mm. sosiaalisuutta sekä myönteistä ajattelua. Itse en oikein innostu tulevaisuuskuvasta, jossa maaniset yläkoululaiset smalltalkkaavat siitä, miten mahdottomia kertolaskut ja yhdyssanat ovat. Sanokaa vain vanhanaikaiseksi.

Reaaliaikaisesta etäopetuksesta kiinnostuneena henkilönä jäi erityisesti mieleen se, ettei mitään jäänyt mieleen. Paikalla oli vain muutama luentotallenteisiin liittyvä laite- ja ohjelmamaakari ja jopa videoneuvottelukameroita oli tarjolla. Verkkovälitteisestä etäopetuksesta ei käytännössä puhuttu mitään, Microsoft tosin kertoi oppilaiden käyttäneen Lynciä yrittäjyysprojektissaan. Mutta selvästi maailmalla etäopetus ymmärretään oppimisalustalla käytäväksi verkkokurssiksi pienemmässä tai suuremmassa, – jopa maailmanlaajuisessa – mittakaavassa. Se, mitä Turun peruskoulujen etäopetuksessa tehdään, olisi Suomen rajojen ulkopuolella aika vierasta. Olemmekohan siis edelläkävijä vai marginaali-ilmiö? Opetuksen ja tekniikan paritanssin tulevia askelkuvioita voi vain arvailla.

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Mihin tämä maailma on oikein menossa?

Pedagogian ja tekniikan sulava liitto

Macbookit oppilaiden käytössä Työkaluna iPad BETT-messuille matkannut kolmihenkinen TOP-keskuksen iskujoukkomme oli mukana Applen järjestämällä kouluvierailulla Flitch Green Academyyn hieman Lontoon ulkopuolella. Koulu on saavuttanut keskimääräistä parempia oppimistuloksia ja kiittää niistä paljolti tietotekniikan järkevää opetuskäyttöä. Kaikissa luokissa, joihin tutustuimme, oli tuntien aika osalla oppilaista käytössä kynä ja paperi, osalla puolestaan iPadit tai Macbookit. Laitteiden käyttö näytti olevan kaikilla oppilailla verraten sujuvaa, myös neljävuotiaiden ryhmässä – koulun oppilaiden ikähaarukka kun on englantilaisittain 4-11 vuotta.

Laitteiden käyttöä pienryhmissä varjosti suomalaisesta näkökulmasta ryhmittelyperusteet: opettaja oli ainakin osalla tunneista jakanut heikommat oppilaat (”less able”) kynäilemään ja askartelemaan, kun nohevammat oppilaat käsittelivät teknisiä laitteita. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti toimittu joka tunti, ja erityisesti päivittäisen Challenge-hetken aikana oppilaat saivat itse valita tehtävän sekä siihen liittyvät työvälineet.

Flitch Green Academy oli kaiken kaikkiaan mainio esimerkki pedagogian ja tekniikan yhdistämisestä. Koulussa painotettiin nimenomaan tietotekniikan mielekästä opetuskäyttöä ja esimerkiksi iPadeillä käytettiin vain pientä määrää valikoituja appseja. Oppilaat oppivat kouluvuosien mittaan käyttämään monipuolisesti erilaisia laitteita ja samalla myös ilmaisemaan itseään eri tavoin. Puolen päivän mittainen vierailumme oli yksi antoisimpia kokemuksia Lontoon BETT-matkallamme.

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Pedagogian ja tekniikan sulava liitto

#Error404: The Explosions-based Computing Show

Messujen näyttävimmästä annista vastasi varmasti Fran Scottin Bett-areenaesitys.

Fran-Scotw1
Esityksessään hyvinkin eläväinen Fran (neurotieteilijä / TV tuottaja-esiintyjä / pyrotekniikan harrastaja) esitti yhden ikimuistettavan tavan kertoa kohdeyleisölleen (tarkoitettu 4-10 vuotiaille) mikä on tietokone ja miten sitä ohjelmoidaan.

Fran-Scotw2Noin puolen tunnin interaktiivisessa esityksessä tietokoneena toimi Raspberry Pi, syöttölaitteeksi valitsimme huutoäänestyksellä banaanin (päärynän sijaan) ja tulostuslaitteina toimivat yhdessä määrittelemässämme järjestyksessä erilaiset räjähtävät vetypallot sekä pallomeripallot.

Fran-Scotw3Sen verran vauhdikkaasta ja ammattitaitoisesta showsta oli kyse, että asia selkisi hienosti ja aikamoni ohikulkija valahti kalmankalpeaksi räjähdysten jyskyttäessä areenaa ja pallomeripallojen lennessä kohti taivaita.

Raspberry Pi-osastoja messuilta löytyi useampiakin keskittyen aina alakoulusta lukion loppuun asti. Pi:llähän voi edullisesti mm. tuottaa musiikkia, koodata (esim Python, Scratch, …), ohjata robottikäsiä, jne. Asiasta kiinnostuneet laittakaapa Googleen vaikkapa hakusanoiksi Fuze, Raspberry Pi tai vaikkapa cpc.co.uk

Jos haluat saada oikean astronautin suorittamaan kokeellisen Raspberry Pi-tuotoksen niin sinulla on aikaa osallistua kilpailuun 3.4.2015 (alakoulu ja lukion ideavaihe).

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa #Error404: The Explosions-based Computing Show

Arkkitehtuurin suunnittelua 3D:nä – digitaaalisesti ja itse rakentaen

Niin yläkoulun kuin lukionkin kuvataiteessa olen välillä törmännyt tunnille ja huomannut opiskelijoiden ahkerasti työstävän kolmiulotteisia malleja joko omasta huoneestaan tai vaikkapa itse suunnittelemistaan taloista. Tapoja tehdä tämä on monia ja vaikken kuvataiteilija itse olekaan niin ainakin kynää ja paperia, liimaa, kartonkia ja pahvia sekä legoja on tunneilla näkynyt.

Messuilla sisäinen lego-puoliskoni koki Ahaa-elämyksen ohittaessani Arckitin-osaston. Arckitin rakennussarjat on tarkoitettu arkkitehtisuunnittelun avuksi. Palikoita (seiniä, läpinäkyviä seiniä, kulmia, lattioita, kattoja, portaita jne) myydään 60, 120 ja 240 neliön taloille sopivina setteinä sekä irtona. Tämän lisäksi sarjoihin kuuluu erilaisia pintamateriaaleja kuvaavia arkkeja.

Palikat tuntuivat liittyvän toisiinsa aika nopeasti ja ne on siis uudelleen käytettävissä. Legoista koko jutun erottaa palikoiden avulla tehtyjen talomallien realistisuus (palikat on suunniteltu arkkitehtien toimesta rakennuksia varten).

Mikä itseäni ehkä eniten asiassa innosti oli paketin mukana tuleva Arckit Digital-ohjelmisto, joka hyödyntää SketchUp 3D Warehouse-ohjelmistoa. Suomeksi sanottuna ajatusmalli on siis ensin suunnitella digitaalisesti 3D-tuotos (samanlaisilla palikoilla kuin oikeasti on käytössä) ja sitten rakentaa tuotos oikeasti palikoista. Tai miksei sitten toisinpäin, jolloin pintojen värittäminen lienee helpompaa ja tuootoksen saa oikeasti kotiinsakin.

Sarjoja saa tilattua Suomeenkin valmistajan kotisivuilta (99-339 euron hintaan -sisältäen postikulut).

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Arkkitehtuurin suunnittelua 3D:nä – digitaaalisesti ja itse rakentaen

Opetuskerta yhdellä sormella?

Bett-tapahtuman lukuisista näytteilleasettajista yksi erottautui joukosta esittelemällä tuotteen, jolla voi hallita uudella tavalla projektorin kautta tapahtuvia esityksiä. Kyseessä on älysormi, jonka avulla voi hallita projektorin kautta nähtävää esitystä. Tuote tekee pinnasta, johon kuva heijastetaan vuorovaikutteisen. Heijastuspintana voi olla esim. valkokangas, valkoinen seinä tai pöytä. Uutta tässä tuotteessa on etätoiminto eli heijastuspintaan ei tarvitse koskea. Lisäksi liikeohjaus antaa 3-ulotteisuuden tuntua esitykseen. Syvyysvaikutelman lisäksi sormi toimii normaalina hiirenä, lasersoittimina ja se ottaa vastaan äänikomentoja.

Varsinainen laite kiinnitetään etusormeen.

Laite kiinnitetään etusormeen.

Tuote herätti paljon kiinnostusta vierailijoissa ja vierailimme osastolla vielä toisenakin päivänä, jotta olisimme saaneet hieman tarkempia teknisiä tietoja laitteesta. Varsinaisia ”speksejä” emme kuitenkaan onnistuneet saamaan. Jätimme yhteystiedot ja jäämme odottamaan Birdin tarkempia teknisiä faktoja.

Bird_osastoa

Birdin esittely keräsi paljon kiinnostuneita vierailjoita

Tuotteen esittelyvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=Wzsa0zYH-tQ&feature=youtu.be

Toteutukseen tarvitaan näkemämme perusteella:
– Projektori(mallilla ja merkillä ei ole merkitystä)
– Heijastuspinta(valkokangas, seinä, pöytä)
– Bird paketti(sormilaite, latauslaite, bluetooth sensori projektorin lähellä)
– Tietokone, johon asennetaan tuotteen ohjelmisto
– Hinta noin 250 USD
– Valmistusmaa:Israel

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Opetuskerta yhdellä sormella?

Osaamisen kehittämistä vertaisoppien – istuuko Suomeen?

Suomessa käytetään jonkin verran oppituntien tallennusjärjestelmiä, erityisesti toisella asteella ja korkea-asteella. Esimerkiksi Turussa Kerttulin urheilulukiossa tallennejärjestelmällä tarjotaan urheilun vuoksi oppitunneilta pois olleille opiskelijoille mahdollisuus päästä osalliseksi oppitunnin tapahtumista. Myös monella paikkakunnalla toimiva DIAK käyttää luentojen tallennus- ja välitysjärjestelmää ratkaisemaan hajautettuun organisaatioon liittyvää problematiikkaa.

IRIS Connect on brittiyritys, jonka tarjoama laitteisto ja ohjelmisto liikkuu hieman samoilla vesillä, mutta käyttötarkoitus on lopulta varsin erilainen. Välineet mahdollistavat oppituntien välittämisen suorana tai niiden tallentamisen, mutta kohderyhmänä eivät ole opiskelijat, vaan toiset opettajat tai opettajien (täydennys)kouluttajat. Tällainen tapa kehittää osaamista seuraamalla kollegan opetusta ja kommentoimalla sitä on varsin harvinaista Suomessa, puhumattakaan että arvioija olisi joku ulkopuolinen – opettajaksi opiskelevien opintoja lukuunottamatta. Kenties metodilla kuitenkin olisi annettavaa myös täkäläiseen täydennyskoulutuskulttuuriin. Oleellista lienee, että osapuolet ymmärtävät arvioinnin luonteen ja päämäärän oikein, puolin ja toisin. IRIS Connectin välineillä opettajapari tai -ryhmä voi olla maantieteellisesti hyvinkin laajalta alueelta.

blog-iris2Järjestelmän ideana on, että se välittää alustaan kahta rinnakkaiskuvaa, toisessa näkyvät oppijat ja toinen kamera on kohdistettu opettajaan. Selainpohjaisella alustalla voidaan opetusta kommentoida aikaleimatuilla merkinnöillä. Suorissa lähetyksissä on jopa mahdollista antaa reaaliaikaisesti palautetta korvanapin kautta, mutta kuulemma tätä useimmat arastelevat ja melko harva ominaisuutta käyttää. Tunnin pitänyt opettaja voi tämän jälkeen katsoa tallenteen ja nähdä, mitä vertaisarvioija on oppitunnin eri käänteissä havainnoinut kommentoinut ja voi itse vaikka vastata palautteeseen.

blog-irisKuvan etualalla oleva sinimusta kameralaite (Mobile LiveView Camera) sijoitetaan luokkaan ja se pystyy välittämään suoraakin kuvaa ja ääntä kahdesta mikrofonista palvelimen kautta. Kevyempi ja edullisempi vaihtoehto näkyy taka-alalla (Discovery Kit) ja se hyödyntää tavallisia iPad Mini -laitteita. Toinen laitteista on master ja toinen slave/orja. Kiinteässä telineessä oleva iPad asetetaan kuvaamaan oppilaita luokan edestä. Toinen sijoitetaan taaempaa tai keskeltä kuvaamaan opettaja. Sen moottoroitu alusta kääntyy ja seuraa opettajaa, missä hän milloinkin liikkuu. Tämä toteutuu opettajan kaulassa olevan infrapunalähettimen avulla. Kahden pädin videot ladataan automaattisesti alustaan, jossa ne näkyvät rinnakkain, ajan suhteen synkronoituna.

IRIS Connectilla on laaja käyttäjäkunta kotimaassaan, missä tällainen vertaisarviointi on arkipäivää, mutta tuote on käytössä myös 12 muussa maassa. Suomessakin ensimmäinen avaus on jo tehty Jyväskylässä.

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Osaamisen kehittämistä vertaisoppien – istuuko Suomeen?

Suomi BETTissä

Vaikka BETTiin tänä vuonna osallistuu suomalaisia opetusalan toimijoita ennakkoarvioiden mukaan jopa 700 henkilöä, suomalaiset opetusteknologiayritykset ovat varsin vähän esillä. Onnistuimme bongaamaan vain kaksi kotimaisen yrityksen ständiä.

blog-petrasplanetPetra’s Planet Edu oli mukana viime vuoden tapaan suurella ja näyttävällä osastolla. Made in Finland oli myyntivaltti, jota pidettiin selvästi esillä.  Petran planeetan opetusversio on kovaa vauhtia matkalla maailmalle, jonne tuotteen markkina jo painottuukin. Haarakonttorikin löytyy Suomen lisäksi jo Englannista ja Kanadasta. Alakoululaisille suunnattu oppimisalusta on lapsen maailman näköinen ja mm. oma hahmo on nykyaikaan sopivasti tuunattavissa.

blog-graphogameToinen kotimainen, GraphoGame, ei niin sanotusti heti soittanut kelloja, kunnes kävi ilmi, että kyseessä on meillä esi- ja alkuopetuksessa erittäin laajasti käytetty Ekapeli, jota oli paikan päällä esittelemässä pääkehittäjä Jyväskylän yliopisto. Peliin on jo kehitetty eri kieliversioita ja pelin vahva menestys ja tutkimusperustaisuus on hyvä myyntivaltti maailmalla.

Kolmanneksi voisi väljästi laskea Young Digital Planetin, joka on vahvasti puolalainen toimija, mutta osa Sanoma-konsernia.

Näiden lisäksi mukana muilla osastoilla oli luonnollisesti tuttuja kasvoja kotimaasta, sillä monella monikansallisella opetusteknologian tuottajalla on vakiintuneet kumppaninsa Suomessa ja he olivat mukana vastaanottamassa vierailijoita kaukaa kotoa.

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomi BETTissä