Kehittäminen

Ohjauksen kehittämistyössä opettajakunta on keskeisin voimavara. Osallistamalla opettajakunta kehittämistyöhön edesautetaan opettajien sitoutumista kehittämistulokseen ja juurrutetaan uusi toimintamalli osaksi koulun toimintakulttuuria. Koordinaattorilla on keskeinen rooli koulun ja ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien yhteistyötahojen muodostamassa rajapinnassa. Koordinaattorin tehtävä on ruokia kehittämistoiminnanaikaista vuoropuhelua ja yhteistoimintaa interventioilla. Kehittämistyön ohjauksen tulee olla toimintaympäristölähtöistä.

Toimintatutkimukselliselle kehittämistyölle on opettajakuntaa valtauttavaa ja olemassa olevia toimintatapojen kyseenalaistavaa. Ohjauksen kehittämistyötä tarkastellaan osana laajempaa toimintakokonaisuutta. Kehittämistyö on koulutuksen, yhteistoiminnan ja arvioinnin muodostama kokonaisuus, joka tuottaa oppimista

Ohjauksen kehittämistyölle on tyypillistä syklisyys. Ohjauksen kehittämistoiminta on kuin avomerellä liikkumista. Vaikka tavoite siintää taivaanrannassa, ei silti matkan varrella tulevia haasteita voi täysin ennakoida. Lähtötilanteen ja voimavarojen arviointi sekä tehtävään sitoutuminen ovat kehittämistyössä onnistumisen edellytyksiä. Työssä voi vain edetä pitkäjänteisesti tavoitetta kohden ja ratkaista vastaan tulevia ongelmia vaiheittain. Pitää luottaa siihen, että edellinen sykli tuottaa seuraavan syklin sisällön. Matka, prosessi, on vähintään yhtä tärkeä kuin kehittämistulos ja uusi toimintamalli.

Sivustossa esitetty aineisto perustuu Petri Niemen lisensiaatintutkimukseen ja vuodesta 2003 alkaneen ohjauksen kehittämistoiminnan tuloksiin. Ks. artikkeli lisensiaatintutkimuksesta.

Sisällysluettelo

Ohjauksen kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa
Kehittämishankkeen vaiheet
Ohjauksen kehittämistyö
Toimintaympäristölähtöisyys
Kehittämistyön ohjaus
Ohjauksen arviointi
Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa -arviointi
Ohjaussuunnitelma
Oppilaanohjausprosessin kehittäminen
Opetussuunnitelma

Ohjauksen kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa

Kehittämishankkeen lähtökohtana voi olla havainnot koulun ohjauskäytäntöjen epätarkoituksenmukaisuudesta sekä havainnot koulun käytäntöjen ja opetussuunnitelman perusteiden välisestä ristiriidasta.

Kehittämisympäristöä lähestytään eri aikakausien tuottamien opettajien toimintavalmiuksien ja koulun toimintakulttuurin kautta. Hankkeen tavoitteena on uuden toimintamallin luominen, jonka toimintaperiaatteet tukeutuvat opetussuunnitelman perusteisiin.

Kehittämistyö tukeutuu koulun toimintakulttuurissa jo olemassa oleviin hyviin toimintatapoihin. Normit ja opetussuunnitelman perusteiden linjaukset ovat merkittävimmät argumentit kehittämistyössä opettajien kokemustiedon ja tieteen tuottaman tiedon rinnalla. Työhypoteesi määrittää tavoitteen, jota kohti pyritään opettaja-, oppilaslähtöisillä tai huoltajalähtöisillä interventiolla eli kehittämistyötä eteenpäin sysäävillä aloitteilla. Koko opettajakunnan osallistaminen kehittämistyöhön alusta saakka on sitouttaa opettajat kehittämistulokseen.

Kuvio: Ohjauksen kehittämistyö peruskoulussa

Alkuun

Kehittämishankkeen vaiheet

Kun kehittämishankkeen tavoitteena on rakentaa kouluun uusi ohjausmalli, voidaan hanke jakaa seuraavaiin vaiheisiin:

  • hankesuunnitteluvaihe,
  • yhteistoimintavaihe,
  • koulun ulkopuolisten interventioiden vaihe,
  • kokeiluvaihe ja
  • järjestelmän käyttöönottovaihe.

Hankesuunnitteluvaiheessa esitettään projektin idea, tehdään esitutkimus ja päätös projektin käynnistämisestä. Esitutkimuksessa tehdään a) lähtökohta-analyysi eli muotoillaan kuvausta nykyisestä toimintatavasta, kuvausta toiminnan kehityshistoriasta ja tehdään nykyisten ristiriitojen analyysi, b) tulevaisuuskatsaus eli aloitetaan työhypoteesin teko ja c) luodaan kehittämistyön toimintastrategia. Työhypoteesi on teoreettinen idea, jonka uskotaan olevan ratkaisu kehittämishankkeen aikana ratkaistavaan ongelmaan.

Yhteistoimintavaiheen aikana laaditaan projektin organisaatio, tarkennetaan tavoitekuvausta sekä suunnitellaan uuden järjestelmän rakennetta ja sisältöä. Työhypoteesia tarkennetaan vaiheittain hankesuunnittelu- ja yhteistoimintavaiheen aikana. Kaikki kehittämistyöhön osallistuvat tarkentavat käytännön vastineilla työhypoteesia.

Koulun ulkopuolisilla interventioilla tuetaan uutta toimintamallia. Kokeiluvaiheen aikana seurataan uuden järjestelmän toimivuutta, korjataan ja edelleen kehitetään järjestelmää ja arvioidaan uutta toimintatapaa. Käyttöönottovaiheen aikana luodaan järjestelmälle virallinen status. Vaiheiden välinen raja on liukuva.

Kuvio. Ohjauksen kehittämistyön vaiheet

Alkuun

Ohjauksen kehittämistyö

Ohjauksen kehittämistyö on

  • ongelmalähtöistä,
  • opettajien asiantuntijuuteen tukeutuvaa työtä,
  • yhteistoiminnallista,
  • osallistavaa,
  • sitouttavaa,
  • oppimisprosessi ja
  • arvioinnilla ohjattua.

Kehittämistyö on vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja liikkumista tutusta tuntemattomaan ja kohti parempaa käytäntöä Toimintatutkimuksellinen kehittämistyö on osoittautunut hyväksi tavaksi lähestyä ohjauksen kehittämishaasteita. Toimintatutkimuksellinen kehittämistyö muodostuu suunnittelu – toiminta – havainnointi – reflektointi -syklien sarjasta. Syklin läpivieminen johtaa seuraavaan kehittämisvaiheeseen. Kehittämishanke muodostuu useamman syklin sarjasta. Ohjauksen kehittämistyöstä on mahdotonta laatia tarkkaa kehittämistyösuunnitelmaa.. Siksi vaiheittainen toteutettu työhypoteesin suuntainen kehittämistyö on tarkoituksenmukaisin tapa edetä tavoitteiseen. Kehittämistyöhön osallistuvien tulisi sietää epävarmuutta ja viihtyä vanhan ja uuden syntyvän toimintamallin välissä. Heidän tulee uskoa, että toisiaan seuraavat kehittämissyklit tuottavat tuloksen.

Hankkeessa, jossa pyritään kehittämään toimintatapoja, tulisi kehittämistä tarkastella koulutuksen, yhteistoiminnan ja arvioinnin muodostamana kokonaisuutena. Koulutuksessa annetaan vuoropuhelun välineet eli käsitteet, joiden työstämistä jatketaan yhteistoiminnan aikana. Arviointi on toisaalta kehittämistyökalu ja osa syklien sarjaa, ja toisaalta sen avulla varmistetaan kehittämistuloksen vakiintuminen ja ohjauksen kohdentuminen.

Jos kehittämistulos halutaan aikaansaada yhteistyöllä ja keskustelemalla, tulee kehittämistoiminnanaikainen koulutus rakentaa kehittämistoimintaa palvelevaksi. Jotta voitaisiin tuottaa diskurtiivinen totuus, tulee osallistujien kyetä esittämään eriytyviä väitteitä ja arvioimaan muiden väitteitä niihin soveltuvilla kriteereillä, jotka ovat totuus (tieto), autentisuus (kokemus) ja oikeudellisuus (normit).

Kehittämistyön prosessiluonne ja toimintatutkimuksellisuus edellyttävät ohjauksen saatavuuden varmistamista. Toimintatutkimuksellinen kehittämistyö on valtaistavaa ja osallistavaa. Ohjauksella ja arvioinnilla varmistetaan kehittämistyön tuloksen vakiintuminen. Kehittämistyön koordinaattorille tulee osoittaa riittävät voimavarat. Koulun johdon tulee tukea kehittämistyötä koko kehittämisprosessin ajan.

Ks. artikkeli kehittamistyöstä

Alkuun

Toimintaympäristölähtöisyys

Olemassa olevien voimavarojen hyödyntäminen, tuloksellinen kehittämishankkeen toteuttaminen ja oppimisen tuottaminen edellyttävät työyhteisön voimavarojen arviointia. Tällöin arvioidaan opettajien asiantuntijuutta ja organisaation luonnetta

Arviointiväittämät, joilla arvioidaan organisaation luonnetta rajautuvat osallisuutta, yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä korostavista käsityksistä. Arvioinnin kohteena on koulutyön demokraattisuus, opettajien valtaistamisen aste, koulutyön organisoinnin strategisuus. Lisäksi kannattaa arvioida OVTES:n rajaamien voimavarojen hyödyntämistä.

Opettajan asiantuntijuuden osa-alueina voi tarkastella opettajien attribuutiota eli syyselityksiä, reflektiota ja vuoropuhelua. Näistä osa-alueista johdetutut väittämät kuvaavat, mitä haluamme, ajattelemme, miten toimimme ja mitä opimme muiden kanssa. Kehittämistoiminnan näkökulmasta kannattaa arvioida siis opettajien vuoropuhelun tuottavuutta, opettajien reflektion luonnetta sekä opettajien suhtautumista kehittämiseen.

Koulun hallintokulttuurin, opettajien asiantuntijuuden ja työyhteisön työilmapiirin arviointi tukee tuottavien työtapojen valintaa. Toisaalta lähtötilanteen arvioinnilla luodaan organisaation hallintokulttuurille ja opettajien asiantuntijuudelle mahdollisuus kehittyä työn aikana. Tieto toimintavalmiuksista määrittää kehittämistyön ohjauksen luonteen, vaikuttaa kehittämistyön organisointiin sekä yhteistoiminnan sisältöön ja muotoon.

Kuvio. Toimintaympäristölähtöisyys

Alkuun

Kehittämistyön ohjaus

Kehittämishanke toteutetaan suunnittelu – toiminta – havainnointi – reflektointi-syklin sarjana. Se on jatkuvaan harkintaan perustuva vaiheittainen prosessi, jossa edetään suunnitelman teosta toimintaan, jota havainnoidaan ja muutetaan saatujen kokemusten perusteella. Kehittämistyöhön kuuluu toiminnan jatkuva arviointi. Arvioinnin tuotoksena syntyy uusi suunnitelma siitä, miten toimintaa pitäisi jatkossa kehittää. Arvioinnin tärkein anti on tietoisuus siitä, mitä pitäisi vastaisuudessa oppia.

Kuvio. Kehittämistyön vaiheet

Toimintatutkimuksellisessa kehittämisessä interventioilla eli väliintuloilla sysätään kehitystä eteenpäin. Interventiolla tarkoitetaan väliin tulemista, välissä olemista, välittäjänä toimimista ja asioihin puuttumista. Ohjausrooli vaihtelee teknisestä asiantuntijasta kehittämisprosessin helpottajaksi ja mahdollistajaksi. Vaihtoehtoisten toimintatapojen esittely, keskustelun virittäminen, yhteisymmärryksen rakentaminen, argumenttien arviointi, monipuolisen argumentoinnin tukeminen (kokemus, tieto ja normit), yhteenvetojen tekeminen ja seuraavan kehittämissyklin suunnittelu ovat keskeisiä kehittämistoiminnan ohjaajan tehtäviä.

Alkuun

Ohjauksen arviointi

Osoitteeseen www.turku.fi/oppilaanohjaus on koottu kuvaus oppilaan- ja opinto-ohjauksen vaiheista (ohjauspolku). Kuvaus toimii lähtökohtana arviointityölle ja strategiselle ohjauksen kehittämistyölle. On tärkeää arvioida oppilaanohjauksen tuloksellisuutta keskeisillä tavoitealueilla ja saatavuutta. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen arvioinnin osa-alueiksi oppilaanohjauksen kehittämiskaudella 2003-2007 rajautuivat seuraavat osa-alueet:

Peruskoulu

  • Ensisijaisten hakutoiveiden toteutumisen määrä.
  • Oppilaiden sijoittuminen peruskoulun jälkeen koulutukseen.
  • Ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön käytännöt.
  • Säännöllisten yritys ja jatkokoulutus kontaktien määrä ja laatu.

Ammatillinen koulutus

  • Ensisijaisten hakijoiden määrä.
  • Negatiivisen keskeyttämisen määrä.
  • Ammatti-instituutin opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyn ohjauksen osion arvioinnin tulos.
  • Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin.

Alkuun

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa -arviointi

Ohjauksen tila Turun yläkouluissa toteutettiin ensimmäisen kerran Turussa keväällä 2009. Arviointivelvoite löytyy perusopetuslain 5.luvusta 12 §: Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.  Arviointi on tarkoitus toistaa keväällä 2012 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi.

Arvioinnin tavoitteena on tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä, arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista, toimia lähtötilanteen arviointina tulevalle kehittämistoiminnalle ja kartoittaa keskeisiä ohjaustyön epäkohtia. Arvioinnin sisällön määrittävät Opetussuunnitelman perusteet ja Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. Opetushallituksen vuonna 2002 toteuttaman arvioinnin pohjalta tehdyt ohjauksen itsearviointilomakkeet ja Petri Niemen lisensiaatintutkimuksessa rajautuneet ohjauksen kehittämisympäristön arvioinnin osa-alueet. Arvioinnissa on kyselylomakkeet rehtorille, oppilaanohjaajille, opettajille ja oppilaalle

Arvioinnin kohteena ovat oppilaanohjauksen saatavuus ja resurssit, oppilaanohjaus ja opetussuunnitelma, ohjaus koko koulun toimintamuotona, koulun ohjausympäristö, koulun ohjauksen kehittämisympäristö, oppilaanohjaajan täydennyskoulutustarve sekä oppilaan itsearvio opiskelutaidoista, työelämätuntemuksesta, koulutus- ja urasuunnittelutiedoista ja -taidoista. Kaikissa kyselyissä on soveltuvin osin sama rakenne, joka on seuraava:

OHJAUS JA OPETUSUUNNITELMA

Kasvun ja kehityksen ohjaaminen
Koulun ohjaussuunnitelma
Työelämään tutustuminen
Toiminta eri yhteistyötahojen kanssa
Kodin ja koulun yhteistyö

KOULUN OHJAUKSEN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ
Henkilöstö
Johtaminen ja toiminnan suunnittelu

KOULUN OHJAUSYMPÄRISTÖ
Oppilaiden välinen vuorovaikutus ja osallisuus
Kasvun ja kehityksen ohjaaminen
Ohjaustyön ohjaaminen
Kurinpito

OPPILAANOHJAUS JA OPETUSUUNNITELMAN TAVOITTEET
Oppilaanohjaustyön keskeiset sisällöt
Työelämään tutustuminen
Kasvun ja kehityksen ohjaaminen
OPPILAANOHJAAJAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARVE

OPPILAAOHJAUKSEN SAATAVUUS JA RESURSSIT
Oppilaanohjaajan työtilat
Oppilaanohjaajan työaika
Oppilaanohjauksen resurssit
Tieto- ja viestintätekniikka

Väitöskirjani aineisto perustuu tähän arviointityöhön.

Alkuun

Ohjaussuunnitelma

Kehittämistyö kohteena ovat ensisijassa peruskoulun opinto-ohjaajan työ siirtymävaiheissa. Työtä tarkastellaan opojen yhteistyön ja sen koordinoinnin näkökulmasta sekä nivelvaiheyhteistyön kehittämisen näkökulmasta. Keskeisiä sisällöllisiä kehittämisalueita ovat tet-harjoittelun ja ennaltaehkäisevän ohjauksen kehittäminen.

Yhteinen yläkoulujen ohjaussuunnitelma tukee koulukohtaista ohjauksen kehittämistoiminta. Samanaikaisesti kootaan siis yläkoulujen ohjaussuunnitelmia. Ohjaussuunnitelmat rakentuvat kunnan opetussuunnitelmassa velvoitettujen sisältöjen rinnalle. Kehittämiskaudella 2008-2010 yläkoulut määrittivät ohjauksen työnjaon, yläkouluaikaisen ohjaustyön vaiheet ja ohjaustyön vuosikellon aihealueilla tet-harjoittelu ja ennaltaehkäisevä ohjaus. Raportti löytyy täältä.

 

Kuvio. Ohjaussuunnitelma

Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa velvoitetaan koulutuksen järjestää tekemään ohjaussuunnitelma ja kuvaamaan,  miten oppilaanohjaus järjestetään. Ohjaussuunnitelmassa tulisi kuvata oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. (2014, 13.) Tässä suunnitelmassa tulisi huomioida VOP-mallissa nimetyt ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavat ulottuvuudet.

Alkuun

Oppilaanohjausprosessin kehittäminen

Ohjauksen kehittämistoiminnan lähtökohtana on holistinen ohjausmalli, jossa ohjaustyötä tarkastellaan koko koulun henkilökunnan toteuttamana työnä. Ohjaustyötä jakaantuu mallissa kolmeen tehtäväalueeseen: opiskelun ja oppimisen ohjaamiseen, työelämän ja uravalinnan ohjaukseen sekä persoonallisuuden kasvun tukemiseen.

Ohjauksen kehittämistoimintaa tarkastellaan myös VOP-mallin avulla. Mallissa ohjauksen tuloksellisuutta tarkastellaan koko opetus- ja ohjauspalveluita tuottavan organisaation yhteistyön tuloksena. Mallin mukaan ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaa koulussa toteutuva ohjaustyö, koulun opetus- ja ohjaustyön organisointi ja ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko. Eri toimijoiden välinen vuoropuhelu, hallinnon ja ohjaustyötä tekevien yhteisymmärryksen rakentaminen, opettajien valtauttaminen, hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat välttämättömiä hyvän ohjaustuloksen aikaansaamiseksi.

Oppilaanohjaajan työtä tarkastellaan päätöksentekoon (yhteishaku) valmistava ohjausprosessina. Prosessin tarkastelun lähtökohtana on CIP-teoria ja CASVE-sykli. Yläkouluun ohjaukseen sovellettuna oppilaanohjaus rakentuu seuraavista osista:

  • minä-tieto,
  • tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista,
  • tietoisuus valintatilanteesta,
  • tilanteen analyysi,
  • synteesi,
  • vaihtoehtojen priorisointi,
  • vaihtoehdon valinta ja
  • implementointi.

Kuvio. Päätöksentekoon valmistavan oppilaanohjaustyön vaiheet

Alkuun

Opetussuunnitelma

Yläkoulun opetussuunnitelmasta tulisi löytyä vastaus kunnan opetussuunnitelmassa esitettyyn velvoitteeseen:

  • Miten oppilaanohjaus jakaantuu luokkamuotoisen ohjaukseen, henkilökohtaisen ohjaukseen ja pienryhmäohjaukseen sekä työelämään tutustumiseen?
  • Millaisista teemoista ja projektinomaisista kokonaisuuksista oppilaanohjaus rakentuu?
  • Miten tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa?
  • Miten pyritään saavuttamaan opetussuunnitelman asettamat oppilaanohjaustyön tavoitteet?
  • Miten tehdään yhteistyötä ala- ja yläkoulun kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
  • Miten tehdään yhteistyötä jatkokoulutuksen kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
  • Miten tehdään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja miten työskentely jakaantuu eri oppiaineisiin?
  • Miten koulu on järjestänyt oppilaille mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen koulutus- ja ammattialatiedon hankkimiseksi?

Valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa on asetettu ohjaustyön tavoitteet ja kunnan opetussuunnitelmassa on pohdittu ohjaustyön organisointia ja työnjakoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulisi olla kuvaus siitä, miten oppilaanohjaustyö toteutetaan. Tämän kokonaisuuden arviointia ja kehittämistä tuettiin Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa -arvioinnilla.

Kehittämiskaudella 2008-2010 koottiin yläkoulukohtaisia ohjaussuunnitelmia. Suunnitelmien ensisijainen tehtävä on kuvata yläkouluaikaista ohjaustyötä prosessina, ohjaustyönjako ja lukuvuoden aikana tapahtuvaa ohjaustyötä (ohjauksen vuosikello). Näiden osa-alueiden avulla muodostetaan ohjaustyöstä kokonaisuus. Kehitettäviä ohjaustyön osa-alueita ovat TET-harjoittelu, ennaltaehkäisevä ohjaustyö ja oppilaskuntatoiminta.

Alkuun