Mikä on karttapalvelu?

Karttapalvelu on paikkoihin liittyvää tietoa välittävä palvelu verkossa. Karttapalveluiden tiedoista voidaan tehdä erilaisia karttoja.

Kartta on aina yleistys sitä kuvaavasta ympäristöstä. Erityisesti paperikartasta on karsittu ympäristöön liittyvää yksityiskohtaista tietoa, jotta se on riittävän selkeä lukea. Sähköisten karttapalveluiden etu verrattuna paperikarttoihin on se, että niiden sisältämästä suuresta tietomäärästä voidaan valikoida tarvittava osa esitettäväksi.

Karttapalveluihin on kehitetty monia erilaisia työkaluja, joiden avulla voidaan mm.

Karttapalvelut eroavat paljon käyttöominaisuuksiensa mukaan. Erilaisilla käyttäjäryhmillä painottuvat erilaiset käyttötarpeet. Palvelut voivat toimia esimerkiksi

• onlinella tai offlinella eli verkkoyhteyden kanssa vai ilman sitä
• mobiilisti tai desktopissa, eli liikkuessasi eri paikoissa tai työpöydän ääressä pöytäkoneella tai kannettavalla tietokoneella
• yhteistoiminnallisena tai yksilökartoituksena

Lisäksi karttapalvelut eroavat:

• kartta-aineistojen määrässä ja laadussa
• sen suhteen, millaista aineistoa omiin karttoihin voi liittää. Voiko niihin yhdistää esimerkiksi kuvia, videoita, ääntä ja missä formaateissa.
• sen suhteen, mitkä ovat esitysten jakamismahdollisuudet. Voiko itse tehtyjä karttaesityksiä jakaa, ja jos voi niin miten ja kenelle.

 

Eri käyttäjäryhmille suunnatut karttapalvelut

Miksi tarvitaan niin paljon erilaisia karttapalveluita? Onhan olemassa helppokäyttöinen Google Maps. Miksei se riitä?

Google on kansainvälinen yritys, jonka tavoitteet ovat kaupalliset. Sen toimintaa määrittää yrityksen kotimaan Yhdysvaltojen lainsäädäntö. Google Maps ei tuota suomalaisia kartta-aineistoja riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi suomalaisissa kunnissa sijaitsevien tontttien rajatietoja ei löydy Google Mapsista. Se on yleiskarttapalvelu, mutta on paljon toiminnallisuuksia, joita sillä ei voi toteuttaa. Ajatellaan esimerkiksi yksinkertaisten paikkatietoanalyysien tekemistä, joka ei onnistu Google Mapsilla, mutta kylläkin esimerkiksi suomalaisella Paikkatietoikkunalla. Google Mapsiin laaditun kartan omistusoikeus on yhtiöllä, eikä yksittäinen käyttäjä välttämättä tiedä, mihin hänen karttapalveluun tallentamansa tiedot lopulta päätyvät.

Karttapalveluita tehdään monille eri käyttäjäryhmille. Lisäksi eri karttojen tuottajilla on omat tavoitteensa, joiden mukaan he palveluita tuottavat.

Esimerkiksi Maanmittauslaitos Suomen valtion organisaationa palvelee suomalaisia tuottamalla tarkkaa ja ajanmukaista paikkatietoa Suomesta. Millään muulla taholla ei ole tällaista velvoitetta.

Eri käyttäjäryhmistä esimerkkeinä ovat eri alojen ammattilaiset, harrastajaryhmät, liikenteessä liikkuvat ja opiskelijat, joista jokainen ryhmä hyötyy juuri heille kehitetystä karttapalvelusta.

Esimerkkejä eri käyttäjäryhmille suunnatuista karttapalveluista.

• Ammattilaisille mm. kaavoittajille, maankäytönsuunnittelijoille ja luontoharrastajille suunnattu Maankamara.fi -palvelu. Sieltä käyttäjä löytää muun muassa maa- ja kallioperäkarttoja sekä korkeusmalleja. Työkaluina on piirtotyökalut, kirjanmerkki ja mahdollisuus tulostaa kartta eri muodoissa.
• Kaikille avoimessa ja maksuttomassa Karttapaikassa voi katsoa Maanmittauslaitoksen maastokarttoja, ilmakuvia ja taustakarttoja. Karttapaikan työkaluilla voi hakea karttoja koko Suomesta mm. paikannimillä ja koordinaateilla. Lisätä pistekohteita kartalle ja mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja. Tarkemmissa mittakaavoissa kartoille saa näkyviin myös kiinteistöjaotuksen.
• Veneilijöille ja retkeilijöille suunnattu Mappe.fi on osittain maksuton palvelu. Se tarjoaa viimeisimmät versiot maasto- ja retkikartoista, tarkat ilmakuvat koko Suomen alueelta ja retkireittejä. Työkaluna on paikannus.

Ketkä karttoja tuottavat

Organisaatioiden tuottamat kartat

Suomesta karttoja tuottavat useat kansalliset ja kansainväliset tahot. Amerikkalaislähtöinen, monikansallinen Internetiin liittyviin palveluihin keskittynyt teknologiayritys Google tuottaa Google Maps-karttapalvelua. Sen kartat ovat paljon käytettyjä helppokäyttöisyytensä ja maailmanlaajuisen kattavuutensa ansiosta.

Bing Kartat on Microsoftin tuottama karttapalvelu, joka toimii osana Bing-hakukonetta. HERE on eräiden saksalaisten autonvalmistajien tuottama ilmainen karttapalvelu. Se tarjoaa katseltavaksi mm. maasto-, satelliitti- ja 3D-karttoja.

Suomessa suurin karttojen ja paikkatietoaineistojen tuottaja on valtion omistama Maanmittauslaitos, joka tuottaa kansalaisille ja organisaatioille maan käyttöön ja hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa. Maanmittauslaitoksen tuottamia kartta- ja paikkatietoaineistoja hyödyntävät niin kansalaiset kuin julkiset ja yksityiset organisaatiot.

Maanmittauslaitoksen tuottamat aineistot ovat myös monien eri tahojen kartta- tai paikkatietopalveluiden pohjana. Esimerkiksi oppimiskäyttöön kehitetyn PaikkaOpin kartta-aineisto tulee Maanmittauslaitokselta ja SYKEN (Suomen ympäristökeskuksen) eri ympäristöteemoihin keskittyvät kartat ja palvelut on tehty Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistojen päälle.

Suuria suomalaisia paikkatietoaineistojen tuottajia ovat sellaiset kansalliset organisaatiot kuten Suomen ympäristökeskus SYKE, joka valtion asiantuntijaorganisaationa tuottaa yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta tarpeellista tietoa ympäristöstä.

Pienempiä karttojen tuottajia on paljon. Kunnat tuottavat omien kuntalaistensa, yritysten ja yhdistysten kannalta tarpeellista paikkatietoaineistoa. Myös yritykset tuottavat omia kartta-aineistojaan.

Yksityishenkilöiden tuottamat kartat

Open Street Map on ”karttojen Wikipedia”. Se on tavallisten ihmisten luoma maailmankartta. Sitä toteutetaan joukkoistamalla, joten kuka tahansa voi osallistua sen tuottamiseen. Palvelun käyttäminen on ilmaista avoimen lisenssin ansiosta.

Nykyisin kuka tahansa pystyy tekemään joko kartan tai pienimuotoisen karttapalvelun. Kun merkitset Google My Mapsiin retkikohteita, olet tehnyt oman kartan. PaikkaOpissa ryhmät voivat tehdä yhteisiä karttaesityksiä. Kaikille avoimessa Maanmittauslaitoksen tarjoamassa palvelussa Paikkatietoikkunassa voit tehdä omalle verkkosivullesi upotetun ”minikarttapalvelun”, johon voit valita työkaluja ja kartan esitystapaa. Kouluilla maksuttomassa ArcGIS Onlinessa on myös mahdollisuus tehdä erilaisia omia karttapalveluita.

Kartta-aineistojen käyttöönottotavat

Sähköisen kartan käyttäjälle ei aina välttämättä ole selvää, missä kartta-aineisto fyysisesti on, kun se näkyy hänen laitteessaan. Tämän ymmärtäminen on merkityksellistä silloin kun verkkoyhteys katkeaa tai kun täytyy etsiä uusia karttoja. Käyttöönottotavat eroavat toisistaan sen suhteen, missä kartta-aineistoa käytetään; aineistontuottajan palvelimella vai omalla koneella. Käyttöönottovaihtoehtoja on kolme:

• kartat aineistontuottajan palvelimella
• rajapintakarttapalvelu
• latauspalvelut

 

Kartat aineistontuottajan palvelimella

Aineistontuottajan palvelimella pyörivä karttapalvelu on käyttäjän kannalta helpoin käyttää. Palvelu toimii joko nettiselaimella tai mobiilisovelluksella. Käyttäjä ei tarvitse tätä varten omaa paikkatieto-ohjelmaa (GIS-ohjelmaa). Käyttäjä saa paikkatietoaineistot vain katseltavaksi karttapalvelun kautta.

Tällaisessa karttapalvelussa on yleensä karttanäkymäikkuna ja muutamia perustoimintoja, kuten esimerkiksi karttatasojen valinta, zoomaus ja etäännyttäminen ja kartalla siirtyminen.

Käyttäjä voi tallentaa kartalle omia kohteita ja jakaa karttanäkymiä, mutta hän ei yleensä saa ladattua tuottamaansa karttaa ulos palvelusta, tai se tapahtuu hyvin rajatuin ehdoin.

Esimerkkejä karttapalveluista, joissa tieto aineistontuottajan palvelimella:

Kansallinen paikkatietoportaali Paikkatietoikkuna sisältää noin 60 suomalaisen paikkatietoaineistojen tuottajan noin 1600 karttatasoa eri paikkatietoaineistoista. Paikkatietoikkunaan käyttäjä voi tuoda myös omia paikkatietoaineistoja ja esittää niitä muiden karttatasojen kanssa. Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi luoda teemakarttoja esim. Paikkatietoikkunasta saatavista Tilastokeskuksen kunnittaisista tilastoista.

Paikkatietoikkuna: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Maanmittauslaitoksen Karttapaikka: www.karttapaikka.fi

Google Maps:  www.google.fi/maps

OpenStreetMap:  https://www.openstreetmap.org

 

Rajapintakarttapalvelu

Monet paikkatietoaineistojen tuottajat, kuten kunnat ja organisaatiot tarjoavat kartta-aineistoja rajapintapalveluiden kautta. Tällöin käyttäjä voi hakea rajapinnan kautta kartat käyttöönsä itselleen tuttuun paikkatieto-ohjelmaan työstettäväksi tai vain katsottavaksi.

Käyttäjä tarvitsee siis käyttöönsä paikkatieto-ohjelman, johon hän hakee kartta-aineiston rajapinnan kautta joltain. Paikkatietoaineistojen käyttö karttapalvelun rajapintayhteydellä edellyttää, että

1. käyttäjällä on koneelleen ladattuna jokin paikkatieto-ohjelma (GIS-ohjelma), esimerkiksi QGIS, tai verkossa toimiva ArcGis Online ja
2. käyttäjän paikkatieto-ohjelma sisältää toiminnon, jolla rajapintaan voi kytkeytyä

Rajapinta on ohjelmointiliitäntä, joka sallii useiden sovellusten kommunikoida toistensa kanssa. Rajapinnasta tai ohjelmointirajapinnasta käytetään toisinaan lyhennettä API. Se on lyhenne sanoista Application Programming Interface.

Rajapintoja on eri tyyppisiä. Paikkatietoaineiston tuottajan verkkosivuilta löytyy luettelo siitä mitä paikkatietoaineistoja on saatavilla rajapintayhteydellä ja näiden rajapintojen URL-osoitteet sekä minkä tyyppinen rajapinta on.

 

Eri paikkatietoaineistojen tuottajilla on vaihtelevaa käytäntöä rajapintojen käyttöehdoissa. Joihinkin rajapintoihin kytkeytymiseen riittää pelkkä rajapinnan URL-osoite. Joidenkin rajapintojen käyttö voi edellyttää että käyttäjä tekee sopimuksen rajapinnan tarjoajan kanssa.

Rajapinnan käyttösopimus voi olla ilmainen tai maksullinen mutta käyttösopimuksellinen rajapinta edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa jolla käyttäjä voi kytkeytyä rajapintaan ja käyttäjätunnuksen ja salasanan saa kun tekee sopimuksen rajapinnan tarjoajan kanssa.

Rajapintojen kautta saatavien paikkatietoaineistojen käyttöön liittyvät ehdot on luettavissa rajapintojen tarjoajien verkkosivuilla.

Lue lisää rajapinnoista.

 

Esimerkki rajapintapalvelusta:

Maanmittauslaitoksen Paikkatietoalusta on palvelukokonaisuus, joka edistää paikkatietojen tehokäyttöä tarjoamalla yhdestä paikasta eri tahojen tuottamaa paikkatietoa rajapintojen kautta. Se myös yhtenäistää eri muodoissa tuotettua paikkatietoa ja varmistaa sen laatua.

 

Latauspalvelu

Paikkatietoaineistojen tuottajat tarjoavat kartta-aineistoja käyttäjien ladattaviksi tiedostoina latauspalveluista. Lataaminen tarkoittaa sitä, että paikkatietoaineistoja siirretään fyysisesti tiedostoina aineistontuottajan latauspalvelusta käyttäjän omalle tietokoneelle, jossa sirä käytetään jollain paikkatieto-ohjelmalla, esimerkiksi QGISillä.

Latauspalvelussa on luettelo saatavilla olevista paikkatietoaineistoista sekä tieto siitä, missä tiedostoformaateissa aineisto on ladattavissa.

Käyttäjä valitsee latauspalvelusta haluamansa paikkatietoaineiston. Tiedosto/tiedostot latautuvat tämän jälkeen käyttäjän tietokoneelle, tai latauspalvelu lähettää käyttäjän sähköpostiin linkin, josta käyttäjä saa ladattua haluamansa paikkatietoaineistot. Latauspalvelussa voi olla myös karttatoiminto, jolla käyttäjä voi valita miltä alueelta haluaa ladata aineistoja.

Aineistot voivat olla ladattavissa:

• koko Suomen aineisto yhdessä tiedostossa tai
• aineisto on jaettu karttalehtikohtaisiin tiedostoihin tai
• aluejakotyyppisiin tiedostoihin esim. kunnittain

Latauspalveluista paikkatietoaineistot ovat ladattavissa erilaisissa tiedostoformaateissa. Yleisimpiä paikkatietoaineistojen tiedostoformaatteja ovat:

• Rasteritiedostoformaatteja: Geotiff (tif), png, jpg
• Vektoritiedostoformaatteja: Esri Shape (shp), MapInfo (mif), gml

Esimerkkejä latauspalveluista:

SYKEn latauspalvelu:

https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot

Maanmittauslaitoksen latauspalvelu:

https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu