Sähköisen kartan käyttäjälle ei aina välttämättä ole selvää, missä kartta-aineisto fyysisesti on, kun se näkyy hänen laitteellaan. Tämän ymmärtäminen on merkityksellistä silloin kun verkkoyhteys katkeaa tai kun täytyy etsiä uusia karttoja. Käyttövaihtoehtoja on kolme:
- kartat aineistontuottajan palvelimella
- rajapintakarttapalvelu
- latauspalvelut
Kartat aineistontuottajan palvelimella
Aineistontuottajan palvelimella pyörivä karttapalvelu on käyttäjän kannalta helpoin käyttää. Palvelu toimii joko nettiselaimella tai mobiilisovelluksella. Käyttäjä ei tarvitse tätä varten omaa paikkatieto-ohjelmaa (GIS-ohjelmaa). Käyttäjä saa paikkatietoaineistot vain katseltavaksi karttapalvelun kautta.
Tällaisessa karttapalvelussa on yleensä karttanäkymäikkuna ja muutamia perustoimintoja, kuten esimerkiksi karttatasojen valinta, zoomaus ja etäännyttäminen ja kartalla siirtyminen.
Käyttäjä voi tallentaa kartalle omia kohteita ja jakaa karttanäkymiä, mutta hän ei yleensä saa ladattua tuottamaansa karttaa ulos palvelusta, tai se tapahtuu hyvin rajatuin ehdoin.
Esimerkkejä karttapalveluista, joissa tieto aineistontuottajan palvelimella:
Kansallinen paikkatietoportaali Paikkatietoikkuna sisältää noin 60 suomalaisen paikkatietoaineistojen tuottajan noin 1600 karttatasoa eri paikkatietoaineistoista. Paikkatietoikkunaan käyttäjä voi tuoda myös omia paikkatietoaineistoja ja esittää niitä muiden karttatasojen kanssa. Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi luoda teemakarttoja esim. Paikkatietoikkunasta saatavista Tilastokeskuksen kunnittaisista tilastoista.
Paikkatietoikkuna: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Maanmittauslaitoksen Karttapaikka: www.karttapaikka.fi
Google Maps: www.google.fi/maps
OpenStreetMap: https://www.openstreetmap.org
Rajapintakarttapalvelu
Monet paikkatietoaineistojen tuottajat, kuten kunnat ja organisaatiot tarjoavat kartta-aineistoja rajapintapalveluiden kautta. Tällöin käyttäjä voi hakea rajapinnan kautta kartat käyttöönsä itselleen tuttuun paikkatieto-ohjelmaan työstettäväksi tai vain katsottavaksi.
Käyttäjä tarvitsee siis käyttöönsä paikkatieto-ohjelman, johon hän hakee kartta-aineiston rajapinnan kautta joltain. Paikkatietoaineistojen käyttö karttapalvelun rajapintayhteydellä edellyttää, että
- käyttäjällä on koneelleen ladattuna jokin paikkatieto-ohjelma (GIS-ohjelma), esimerkiksi QGIS, tai verkossa toimiva ArcGis Online ja
- käyttäjän paikkatieto-ohjelma sisältää toiminnon, jolla rajapintaan voi kytkeytyä
Rajapinta on ohjelmointiliitäntä, joka sallii useiden sovellusten kommunikoida toistensa kanssa. Rajapinnasta tai ohjelmointirajapinnasta käytetään toisinaan lyhennettä API. Se on lyhenne sanoista Application Programming Interface.
Rajapintoja on eri tyyppisiä. Paikkatietoaineiston tuottajan verkkosivuilta löytyy luettelo siitä mitä paikkatietoaineistoja on saatavilla rajapintayhteydellä ja näiden rajapintojen URL-osoitteet sekä minkä tyyppinen rajapinta on.
Eri paikkatietoaineistojen tuottajilla on vaihtelevaa käytäntöä rajapintojen käyttöehdoissa. Joihinkin rajapintoihin kytkeytymiseen riittää pelkkä rajapinnan URL-osoite. Joidenkin rajapintojen käyttö voi edellyttää että käyttäjä tekee sopimuksen rajapinnan tarjoajan kanssa.
Rajapinnan käyttösopimus voi olla ilmainen tai maksullinen mutta käyttösopimuksellinen rajapinta edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa jolla käyttäjä voi kytkeytyä rajapintaan ja käyttäjätunnuksen ja salasanan saa kun tekee sopimuksen rajapinnan tarjoajan kanssa.
Rajapintojen kautta saatavien paikkatietoaineistojen käyttöön liittyvät ehdot on luettavissa rajapintojen tarjoajien verkkosivuilla.
Esimerkki rajapintapalvelusta:
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoalusta on palvelukokonaisuus, joka edistää paikkatietojen tehokäyttöä tarjoamalla yhdestä paikasta eri tahojen tuottamaa paikkatietoa rajapintojen kautta. Se myös yhtenäistää eri muodoissa tuotettua paikkatietoa ja varmistaa sen laatua.
Latauspalvelu
Paikkatietoaineistojen tuottajat tarjoavat kartta-aineistoja käyttäjien ladattaviksi tiedostoina latauspalveluista. Lataaminen tarkoittaa sitä, että paikkatietoaineistoja siirretään fyysisesti tiedostoina aineistontuottajan latauspalvelusta käyttäjän omalle tietokoneelle, jossa sirä käytetään jollain paikkatieto-ohjelmalla, esimerkiksi QGISillä.
Latauspalvelussa on luettelo saatavilla olevista paikkatietoaineistoista sekä tieto siitä, missä tiedostoformaateissa aineisto on ladattavissa.
Käyttäjä valitsee latauspalvelusta haluamansa paikkatietoaineiston. Tiedosto/tiedostot latautuvat tämän jälkeen käyttäjän tietokoneelle, tai latauspalvelu lähettää käyttäjän sähköpostiin linkin, josta käyttäjä saa ladattua haluamansa paikkatietoaineistot. Latauspalvelussa voi olla myös karttatoiminto, jolla käyttäjä voi valita miltä alueelta haluaa ladata aineistoja.
Aineistot voivat olla ladattavissa:
- koko Suomen aineisto yhdessä tiedostossa tai
- aineisto on jaettu karttalehtikohtaisiin tiedostoihin tai
- aluejakotyyppisiin tiedostoihin esim. kunnittain
Latauspalveluista paikkatietoaineistot ovat ladattavissa erilaisissa tiedostoformaateissa. Yleisimpiä paikkatietoaineistojen tiedostoformaatteja ovat:
- Rasteritiedostoformaatteja: Geotiff (tif), png, jpg
- Vektoritiedostoformaatteja: Esri Shape (shp), MapInfo (mif), gml
Esimerkkejä latauspalveluista:
SYKEn latauspalvelu:
https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot
Maanmittauslaitoksen latauspalvelu:
https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu