VUC Sydissä on menty puheista tekoihin

TOP-keskuksen lähetystöllä oli tilaisuus vierailla laajemman suomalaisryhmän mukana Tanskan Haderslevissä sijaitsevassa VUC Syd -oppilaitoksen koulutalossa 22.9.2016. Vuonna 2013 valmistunut yksikkö on kiinnostanut jo 5000 vierailijaa, eikä ihme. Kohde on hieno esimerkki siitä, kuinka uudenlainen oppimisympäristöajattelu ja luontevan kokonaisvaltainen teknologian käyttö kohtaavat.

Uudessa ja prameassa kiinteistössä silmiinpistävintä on tilojen avaruus. Lähes koko kerros on silmälle avointa tilaa – joko täysin avointa tai lasiseinin rajattua. Yhtään tavallista luokkahuonetta ei ole.

Suljetuin muoto oppimisen tilasta on nk. donitsi, johon ryhmä voi kerääntyä leirinuotiomaisesti näyttökuution ympärille keskustelemaan.

vucsyd20160922_072133218_ios

Ulkoauditorion katossa piileskelee suuri näyttö, joka voidaan kääntää alas.

Kerrokset on teemoitettu aihepiireittäin (mm. kielten kerros) ja ylimmässä kerroksessa ovat henkilöstön työtilat – sekä hiljaiset että yhteistyöhön sopivat. Pihalle veden äärelle on rakennettu komea ulkoauditorio suurine näyttöineen.

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisopiskelijoita, jotka kouluttavat itseään kohti jatko-opintoja. Osa on etäopiskelijoita, suurin osa lähiopintoja suorittavia. Välimuotoa eli ns. monimuoto-opetusta ei käytännössä toteuteta. Arviointi perustuu itsearviointia sisältäviin arviointikeskusteluihin.

vucsyd20160922_091824686_ios

Opetustilojen esitysnäytöt ovat tasa-arvoisesti opettajien ja opiskelijoiden käytössä.

Kaikilla lähiopintoja suorittavilla on käytössään iPad, opetustilojen esitystekniikka perustuu pelkästään Apple TV:hen, oppimateriaalien alusta on iBooks ja kurssien kotipesänä iTunes U. Opettajat käyttävät myös Macbookeja. Opiskelijoillekin jaettiin aluksi Macbookit, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen siirryttiin mobiilimmaksi koetuiksi iPadeihin. Applen ekosysteemi on otettu laajasti ja suunnitelmallisesti käyttöön kaikessa toiminnassa.

Kiinteistön viereen rakentuu ja pian valmistuu uusi Flow Factory -rakennus, jossa ryhdytään toteuttamaan täysin uudenlaista lukio-opetusta. Toiminnalliset painotukset ovat projektioppimisessa ja teknologian hyödyntämisessä. Ns. tavallisia oppitunteja ei pidetä ollenkaan. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita, jotka saavat vähintään yhtä hyvät päättöarvosanat kuin verrokkiryhmänsä, mutta sen lisäksi ovat luovia ja osaavat hyödyntää teknologiaa ”digitaalisten ninjojen” tavoin.

vucsyd20160922_144244

Kansallisen uudistuksen myötä opettajien työaika Tanskassa on 37 tuntia viikossa ja se vietetään koululla. Mielenkiintoinen osa VUC Sydin toimintaa on myös talon oma digitaalinen oppimateriaalituotanto. Mutta se on ihan oman blogikirjoituksensa aihe se (tulossa).

Tallennettu kategorioihin Muut tapahtumat | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa VUC Sydissä on menty puheista tekoihin

Vierailu Chesterfieldin alakouluun

Tallennettu kategorioihin BETT, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Vierailu Chesterfieldin alakouluun

”Tekemisen kulttuurin” nousu?

BETT-messuilla ei voinut välttyä C-kirjaimella alkavien (sikäli tärkeiden) sanojen tulvalta: creativity, critical thinking, communication ja tietenkin collaboration. Näiden jo kenties vakiintuneiden termien joukkoon Microsoftin edupuolen VP Anthony Salciton esityksessä nousivat käsitteet computational thinking ja (the rise of a new) culture of making. Ensimmäinen kytkeytyy erityisesti ohjelmointiin. Jälkimmäinen on puolestaan mielestäni laajempi yhteinen ja suhteellisen osuva nimittäjä monille messuilla esitellyille tuotteille – niin kemian ja fysiikan opetuksen datankeruuvälineille, liiketunnistuspeleille kuin ohjelmointityökaluille.

IMG_6117-crop

Salciton mukaan laajemman kultuurisen muutoksen myötä keskiöön nousee oppimisen immersiivisyys ja inklusiiviset oppismiskokemukset, jotka lähtevät lasten omasta kokemuspiiristä. Tästä esimerkkinä (luonnollisesti) Microsofti juuri ostama Minecraft, jonka maailmassa toimiessa henkilökohtaiselle lähestymistavalle on lukematon määrä mahdollisuuksia.

Esityksessä ei sinänsä ollut mitään mullistavaa, mutta toisaalta se mielestäni summasi isohkoa osaa koko messujen annista melko hyvin – tutkiva oppiminen ja itse tekeminen olivat vahvasti läsnä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa ”Tekemisen kulttuurin” nousu?

BETT 2016 ensihavaintojen jälkeen

19_BETT_20-1-2016_Näkymää_14_Robotiikkaa_2
Robotiikkaa todella oli tarjolla joka lähtöön. Erilaisia mekaanisia logiikkaohjauksella varustettuja juttuja putkahteli vastaan vähän joka nurkan takana. Ei ollut tuollaisia minun lapsuudessani ja nuoruudessani. Mekanoilla silloin rakenneltiin ja puisilla Bilofixeilla …

39_BETT_20-1-2016_Näkymää_34_Robotiikkaa_3

Ohjelmointi tunki myös iholle monessa kohdassa ja alakoululaisillekin näytti olevan tarjontaa. Juniori-ikäisiä oli muutoinkin huomioitu. Tässä esimerkki tilttaavasta kosketusnäyttöpöydästä, jossa on suoraan tarjolla (valmistajan mielestä) tärkeimpiä juttuja.
26_BETT_20-1-2016_Näkymää_21_Junior_touch
Ja lisää junioreille suunnattua tarjontaa.
27_BETT_20-1-2016_Näkymää_22_ZU3D_lapsille
Ja sitä koodausta.
35_BETT_20-1-2016_Näkymää_30_Koodausta_lapsille_2

Ihan tärkein juttu oman työni osalta oli kuitenkin minulle demonstroidun ja sangen toimivalta vaikuttavan Moodle/OneDrive/Office 365 -palikan löytyminen. jos tämä saadaan käyttöön eli jos sen kustannukset eivät ole liian korkeat ja jos systeemi oikeasti toimii meidän ympäristössä, se ratkaisee t-o-d-e-l-l-a monta ongelmaa kertaheitolla.

Lainaan omaa feissariseinääni:
Tänään otin aikaa jutella esittelijöiden kanssa, mutta varsin valikoivasti vain itseäni eniten kiinnostavista asioista. Ja sitten löytyi se kultajyvä. Webanywhere -niminen firma tarjoaa integraatiopalikkaa Moodlen ja OneDrive/Office 365:n välille ja nimenomaan niin päin, että mennään moodlen ehdoilla. Se palikka tuo siis verkkotallennustilan repositoriona moodleen (vähän samalla tavalla kuin Edustoren ohjelmat nyt perusopetuksen moodlessa). OneNote toimii valmiina tehtäväpohjana ja sellaisen tehtävän voi lisätä kurssille suoraan moodlen omasta valikosta. Tehtävä tehdään OneNotella, mutta tulokset (ja mahdolinen arvosana) tallentuvat moodleen ihan kuten muissakin tehtävissä. Ja Office 365-tiedostoja voi lisätä suoraan valikosta ihan samalla systeemilä kuin lisätään mikä tahansa tiedosto (kurssi muokkaustilassa –> lisää aktiviteetti tai aineisto –> O365 Word). Jos tämä saadaan toimimaan niin JEEEEE! Vastahan tätä on pari vuotta etsitty …

Ei kuitenkaan unohdeta sitä tärkeintä:
29_BETT_20-1-2016_Näkymää_24_Finland_rules_1
Päätän raporttini BETT 2016 -messuilta tällä kertaa tähän. Kysellä toki saa ja broshyyreita (ynnä kartonkisia tai kuitukankaisia kasseja) on puoli matkalaukullista. Tulkaa selailemaan TOP-keskukseen jos jokin juttu kiinnostaa.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 ensihavaintojen jälkeen

Nostoja ensimmäisen päivän annista: varhaiskasvatuksen TVT-ratkaisut ja koodaus

  • BETT 2016 tarjosi entistä enemmän suoraan varhaiskasvatuksen puolelle suunnattuja tuotteita.  Erityisen paljon tarjontaa oli koodauksen ja/tai loogisen ajattelun taitoja harjoittavien robottien ja rakennussarjojen suhteen. Mielenkiintoinen tuote oli myös kiinalaisfirman ”Interactive Touch Table”, joka on käytännössä kestäviin kuoriiin sijoitettu iso Android-tabletti, johon on mahdollista asentaa omia sovelluksia.

IMG_6100

  • Lisäksi esillä oli muutamiakin liiketunnistukseen perustuvia oppimispelejä ja muita ratkaisuja, joissa kuva projoisoitiin lattiaan (mm. WizeFloor).  Kovin edullisia tai erityisen käytännölisiä nämä tuotteet eivät aina olleet, mutta toki tarjonnan kasvu on sinänsä positiivinen asia. Fyysistä aktiivisuutta tukevia ratkaisuja nähdäään varmaan lisää jatkossakin.
  • Kuten Jarkko ansiokkaasti totesi, Raspberry Pi oli erityisen paljon esillä. Laitteelle oli tulossa mm. kuoret, näppäimistö ja näyttö noin sadan euron hintaan. Lisäksi erilaisia oppaita ja lisähärpäkkeitä oli vähintääkin riittävästi.
  • Myös BBC micro:bit oli todella mielenkiintoinen: The BBC has unveiled the BBC micro:bit, a pocket-sized codeable computer with motion detection, a built-in compass and Bluetooth technology, which is to be given free to every child in year 7 or equivalent across the UK. Mikropiirin ympärille oli kehitetty mm. kiinnostavia appseja ja erilaisia rakennussarjoja. Valitettavasti en ehtinyt vielä tutustumaan tuotteeseen paremmin eikä esim. saatavudesta ole tietoa.
  • Microsoft hakee entistä vahvempaa jalansijaa opetuspuolella: tapahtumassa julkaistiin Minecraft Education Edition. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan peliä kehitetään ja miten uusi versio suhteutuu nykyiseen MinecraftEDU-versioon. Kaiken kaikkiaan koodaus oli jopa viime vuotta enemmän esillä. Muun muassa erilaisia kerhoja ja robotiikkasarjoja oli tarjolla todella paljon.

IMG_6131

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Nostoja ensimmäisen päivän annista: varhaiskasvatuksen TVT-ratkaisut ja koodaus

BETT 2016 päällimmäisiä havaintoja

Eniten silmille hypänneet aiheet olivat:

  1. 3D -tulostimet
  2. tablettitietokoneiden hallinta-, kuljetus- ja latausjärjestelmät
  3. ohjelmointi
  4. robotit

7_BETT_20-1-2016_Näkymää_2_robotteja_1
Tässä yksi lukuisista robottiasemista.

Ohjelmistoja oli tietenkin lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin opetuksellisiin tarkoituksiin. Kun esitteli itsensä Suomesta olevaksi opettajaksi ja tiedusteli josko jotakin minulle sopivaa löytyisi, loppui keskustelu yleensä lyhyeen. Ymmärrettävää sinällään.

10_BETT_20-1-2016_Näkymää_5_Raspberry_1
Raspberry Pi oli erittäin vahvasti esillä koodausalustana ja muutoinkin.

11_BETT_20-1-2016_Näkymää_6_3D_1
3D tulostusta työnnettiin liki silmille monestakin looshista.

18_BETT_20-1-2016_Näkymää_13_tablettivarusteita_1
Tablettivarusteita oli tarjolla useilla kauppiailla. Minulla huomio kiinnittyi kiinalaisten suureen osuuteen myyjien joukossa. Sieltä suunnalta on tulossa rautatavaraa moneen tarkoitukseen.

Ensimmäisen päivän jälkeen yleiseksi havainnoksi jäi tarjonnan lähes tukahduttava laajuus ja kipeät jalat. BETT -messuilta löytyy noin yleisellä tasolla kaikille kaikkea. Suomalaiselle ohjelmistopuolella ei juuri ole lokalisointeja tarjolla. Toisaalta lukuisten pienten ohjelmatuotteiden lisäksi oli myös monia kokonaisjärjestelmäksi tarkoitettuja ohjelmistokokonaisuuksia. Niissä oli tehtävienhallinta ja oppilashallinta yhdistetty toisiinsa. Eivät kuitenkaan olleet päällimmäiseksi jääneen vaikutelman mukaan integroitavissa johonkin jo olemassa olevaan sähköiseen oppimisympäristöön, vaan ne oli tarkoitettu itsenäisesti toimiviksi järjestelmiksi.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 päällimmäisiä havaintoja

BETT 2016 -ensitunnelmat

Aloitan messuraportoinnin viime vuoden tapaan lyhyellä koonnilla.

Seuraavat aiheet näyttävät edelleen olevan pinnalla:

– koodaus
– robotit
– kosketustaulut ja muu esitystekniikka
– laajat infraratkaisut, oppimisalustat ja oppilashallintojärjestelmät, valvonta- ja turvallisuusratkaisut
– erilaiset pilvipalvelut
– tablettien lataus- ja säilytysjärjestelmät

Paljon on myös uuttakin:

– MDM/EMM-ratkaisut, joissa edupuoli on otettu huomioon
– varhaiskasvatuksen puolella entistä enemmän tarjontaa, mm. koodaukseen liittyen
– erilaisia rakennus- ja laboratoriosarjoja huomattava määrä
– Arduinon tapaiset mikropiiripohjaiset ohjelmointialustat
– Monille edellä mainituista yhteisenä nimittäjänä oppilaan omaan kokemuspiiriin linkittyvä tekeminen

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2016 -ensitunnelmat

Pinnalla nyt: Surface Hub

Microsoft-vierailun yhteydessä kävimme mm. rakennuksessa, jossa kehitetään Microsoft-brändin laitteita eli ”rautaa”.

blog-surface01Esittelyn kohteena oli erityisesti uusi (ei vielä myynnissä Suomessa) Surface Hub -laite, joka on sisäänrakennetun PC-tietokoneen sisältävä 84-tuumainen kosketusnäyttölaite. Tähän kuvaukseen sopivia laitteita on ollut markkinoilla muitakin, mutta Surface Hub on kuitenkin omanlaisensa tuote.

Merkittävin ero omasta mielestäni aikaisemmin ”hypistelemiini” suuriin kosketusnäyttölaitteisiin oli se, että kosketustuntuma oli erinomaisen tarkka ja nopea – aivan yhtä tarkka ja nopea, kuin mihin tablettien kanssa on tottunut. Selitys piileekin siinä, että suuren näytön kosketuksentunnistus on toteutettu samanlaisella kapasitiviisella tekniikalla kuin vaikkapa Surface-tabletissa (tai iPadissa). Suurten LCD/LED-näyttöjen kosketuksentunnistus on toistaiseksi normaalisti toiminut näytön reunaan upotettuihin optisiin antureihin tai kameroihin perustuen, eikä tunnistus tällöin tapahdu kuvan pinnalla.

Piirtotarkkuus oli niin hyvä, että tämä oli mielestäni ensimmäinen laite, jolla  harakanvarpaiden sijaan pystyisin piirtämään yhtä siistejä kirjaimia kuin perinteisellä liitutaululla. Tällaista ominaisuutta arvostaisivat varmasti mm. esi- ja alkuopettajat. Tosin on todettava, että tämän kosketusteknologian hienous valitettavasti näkyy myös laitteen hintalapussa, joka tullee olemaan lähemmäs 20 000 euroa. 55-tuumaisen pikkuveljen saanee alle 7000 eurolla.

Mutta oli laitteessa muitakin erityistä mainittavaa kuin huomion napannut kosketustarkkuus. Laite on tarkoitettu yhteiskäyttöön kokous- tai luokkahuoneessa. Laitteeseen ei tarvitse kirjautua sisään normaalin Windows 10 -laitteen tavoin, vaan se on heti käytössä. Myös etäkokouskäyttöä on mietitty. Sisäänrakennetut laajakulmakamerat (2 kpl, HD) toimivat siten, että älykäs algoritmi pyrkii tunnistamaan, kuka puhuu ja valitsee kahden kameran kuvasta lennossa sen, joka sillä hetkellä näyttää henkilön kasvot paremmin. Myös mikrofoneissa on puhujaan kohdistavaa ja toisaalta ylimääräisiä ääniä vaimentavaa älyteknologiaa ja niiden kantama on suhteellisen pitkä. Ei siis välttämättä tarvita erillisiä kokousmikrofoneja tilaan. Sanomattakin lienee selvää, että myös Skype for Business on integroitu sujuvasti kokonaisuuteen. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös etäopetukseen!

blog-surface02

Esitysohjelmistossa oli tyypilliset valkotauluohjelman ominaisuudet ja mm. Edge-selaimesta voi suoraan napata kaappauksia valkotauluohjelmaan. Connect-sovelluksella voi siirtää aineistoja esimerkiksi toisen osallistujan (=oppilaan) koneesta suoraan esitykseen ja myös etähallita konetta kosketusnäytöltä käsin – langattomasti tietysti. Vaikka aineisto tulee Hubiin toiselta koneelta (jonne se myös jää), sen päälle voi tehdä merkintöjä jne.

blog-surface03

Entä pedagogiikka? Tiivistetysti voisi todeta, että pramean laitteen opetuksellista antia sitoo sama lainalaisuus kuin aikaisempiakin luokkahuoneen kosketustauluja ja -näyttöjä. Osaavissa ja innostuneissa käsissä laitteesta saa paljon irti ja myös yhteistoiminnallisuuskin toteutuu. Toisaalta, ilman aitoa motivaatiota ja asennetta tulee helposti tehtyä hukkainvestointi – arvokas tai edullisempikin kosketusnäyttölaite kannattaa hankkia vain, jos kosketukseta ja muista ominaisuuksista saadaan – tai pitäisikö sanoa otetaan – lisäarvoa ja syntyy pelkkää projektoria ja frontaaliopetusta monipuolisempaa sisällön työstämistä.

Tallennettu kategorioihin npdl | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Pinnalla nyt: Surface Hub

Vierailuraportti: Microsoft Campus

Deep Learning Lab -matkan yhteydessä Suomen ryhmä pääsi perjantaina 16.10. vierailulle Microsoftin pääkonttorille, joka sijaitsee Seattlen lähistöllä Redmondissa. Pääkonttori on aika laimea sana, sillä alue koostuu yli 120 rakennuksesta ja kampukseksi kutsuttu alue on oma kaupunkinsa kaupungin sisällä, sisäisine bussikuljetuksineen ym.

blog-ms-palkki

Saimme päivän aikana huipputason asiantuntijoiden briiffejä siitä, miten Microsoft näkee oppimisen muutoksen globaalisti, millaista yhteiskunnallista työtä yritys tekee ja millaisia välineitä tämän muutoksen tueksi on jo olemassa.

Alustusten mukaan seuraavan 5-10 vuoden aikana syntyy merkittävä kuilu tarpeen ja oikeanlaista osaamista omaavien IT-ammattilaisten välillä. Teknisiä taitoja tarvitsevat muutkin kuin IT-ammattilaiset. Tällä hetkellä yli puolessa ammateista (USA:ssa) tarvitaan teknologiataitoja ja tämän osuuden arvioidaan nousevan 77%:iin vuosikymmenen loppuun mennessä.

blog-ms05

Learning is now our imperative -Satya Nadella, Microsoft CEO

Oppimisen analytiikalla ja erilaisten tietolähteiden yhdistämisellä on mahdollista saada uudenlaista tietoa oppijoista sekä koulun prosesseista ja niiden tehokkuudesta. On myös olemassa työkaluja, jolla voidaan laskea TVT-investointien rahallinen tuotto, esimerkiksi opetusteknologiahankkeiden yhteydessä.

Luokkahuonetyökaluista esillä oli mm. OneNote, jonka Class Notebook –ominaisuuden avulla on helppo luoda luokan yhteisiä digivihkoja, joissa on sekä yksityisiä että yhteisiä osia. Staff Notebook on sovelluksen versio, joka on tarkoitettu henkilökunnan yhteiseksi työvälineeksi. Molemmat löytyvät nyt Office 365 for Education -palvelusta ja varsinkin ensiksi mainittu on mm. Turussa nopeasti noussut suosituksi oppimisen työkaluksi.

Huomionarvoinen tuttavuus oli opettajia verkostoiva sivusto education.microsoft.com, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös opetushenkilöstön sähköiseen täydennyskoulutukseen ja itseopiskeluun. Väline on maksutta käytössä. Korvan taakse jäi myös se, että kotvan aikaa saatavilla olleeseen, niinikään maksuttomaan, Office Mix -palveluun pitää tutustua paremmin.

Pääsimme myös tutustumaan kuumaan laiteuutuuteen, 84-tuumaiseen Surface Hub -laitteeseen, josta kerron erillisessä artikkelissa lähipäivinä.

Tallennettu kategorioihin npdl | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Vierailuraportti: Microsoft Campus

Deep Learning Lab 2015

Kansainvälisen New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) -verkoston vuoden 2015 Deep Learning Lab pidettiin Seattlessa 13.-15.10.2015. Työpajapäiviin osallistui yli 150 syväoppimisesta innostunutta pedagogia 11 maasta. Mukana oli paitsi jo mukana olevien maiden edustajia, myös NPDL-ohjelmaan liittymistä harkitsevia maita ja alueita. Suomen moniammatillinen ryhmä koostui kuuden kaupungin ja Opetushallituksen edustajista. Kaksi ensimmäistä päivää oli suuremmalle yleisölle, kolmas päivä oli jo mukana olevien klustereiden workshop-päivä, jossa oli varattu aikaa myös maakohtaiselle työstölle.

npdl-seattle-otsikkokuvaPäivät keskittyivät tällä kertaa erityisesti mukana jo pidempään olleiden klustereiden kokemusten ja hyväksi todettujen käytänteiden jakamiseen ja niiden pohjalta keskustelemiseen: Kuinka muutosta johdetaan? Kuinka opettajien ja oppijoiden osaamista kehitetään kohti syväoppimisen taitoja? Kuinka näin suuri muutos toteutetaan hallitusti? Hyviä esimerkkejä NPDL-ajattelun jalkauttamisesta kouluihin kuultiin muun muassa Australiasta (Tasmaniasta), Uudesta Seelannista ja Kanadasta. Myös Suomen klusterilla oli oma esityksensä, otsikolla ”NPDL – A catalyst and connector for Finland”.

Itseoikeutettuna keynote-puhujana oli NPDL-ohjelman johtohahmo Michael Fullan, joka korosti johtamisen tärkeyttä ja kunkin pajapäivän päätteeksi kokosi päivän teemat hienosti yhteen. Monista hyvistä tiivistyksistä mieleen jäi mm. oppilaan oppimista tukevat avaintekijät: My learning, my belonging, my aspirations.

NPDL:n viisi keskeistä ajatusta.

NPDL:n viisi keskeistä ajatusta.

Mielenkiintoinen keynote-puheenvuoro etäyhteydellä kuultiin myös OECD:n koulutusosaston johtajalta Andreas Schleicheriltä. Hän käsitteli OECD:n keräämää laajaa tutkimusaineistoa ja tiivisti, että opettajilla on melko hyvä käsitys, mihin suuntaan omaa opetusta pitäisi kehittää, mutta aineisto osoittaa myös, että todellisuudessa opetus ei ole vielä juurikaan muuttunut. Hänen mukaansa kehittymistä edistää parhaiten opettajien välinen yhteistyö ja se, että opettajat seuraavat toistensa työskentelyä ja oppivat toisiltaan. Mielenkiintoinen oli myös tutkimusaineistosta noussut havainto, että sosiaaliset ja emotionaaliset taidot ennustavat oppijan menestystä yhtä paljon kuin kognitiiviset taidot. Tämän vuoksi mm. sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen kehittäminen koulussa on tärkeää tiedollisten taitojen ohella. Tähän haasteeseen vastaa mm. NPDL, erityisesti oppijan kuuden ydintaidon kehittämisen kautta.

Yksi monista Deep Learning Labissä esitetyistä inspiroivista videoista, case-esimerkki Australiasta:

Suomen ryhmällä oli erityistä ohjelmaa vielä perjantaina 16.10., mutta siitä lisää toisessa blogikirjoituksessa tuota pikaa.

Tallennettu kategorioihin npdl, Yleinen | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Deep Learning Lab 2015