Valmistautuessani BETT-reissuun 2019 päätin peilata odotuksiani kokemuksiin, joita sain osallistuessani kesäkuussa 2018 ensimmäistä kertaa ISTE-tapahtumaan Yhdysvalloissa. Tapahtumapaikka vaihtuu vuosittain, mutta tällä kertaa paikkana oli Chicago.
ISTE ja BETT ovat ilmansuuntiensa suurimmat opetusteknologia-alan tapahtumat, joilla on paljon yhteistä, mutta myös eroja. Ehkä suurin ero on siinä, että ISTE on pohjimmiltaan suuri konferenssi, jonka kainalossa on myös BETT-mittaluokan näyttelyhalli. Eurooppalaisesta näkökulmasta ajatellen kyse on tavallaan Online Educa Berlin + BETT yhdessä.
ISTE on mukavan monipuolinen siinä mielessä, että esille pääsevät niin suuret ja pienet firmat kuin aivan yksittäiset koululuokat ja oppilaat. Osallistujistakin suurin osa vaikutti olevan tavallisia opettajia ja muita kentän toimijoita, eikä hurahtaneita ”teknohörhöjä”. Toisaalta tapahtuma on aivan valtavan laaja erityyppisten aktiviteettiensa vuoksi ja sen vuoksi vaikeasti tiivistettävissä, mutta jos yritän lyhyeen blogitekstiin kiteyttää, mitä jäi päällimmäisenä mieleen kymmenien yksittäisten loistavien ideoiden ”yläpuolelle”, päädyn tällaiseen listaan:
1. STE(A)M ja maker-kulttuuri
Huomattavan suuri osa esityksistä ja varsinkin messuhallin osastoista perustui tavalla tai toisella STEM-ajatteluun (Science, Technlogy, Engineering, Maths). Ja USA:ssa tosiaankin ainakin toistaiseksi vallalla on STEM ilman A:ta. Euroopassa ja varsinkin Iso-Britanniassa on viime vuosina totuttu lisäämään yhdistelmään A eli ”Arts” = STEAM. Turun sivistystoimialallakin on käynnistynyt koko oppimispolkua koskeva STEAM-kärkihanke.
Kokeilevaan ja tutkivaan työskentelytapaan ohjaaava oppiminen näkyi kaikkialla, ei pelkästään 3D-tulostimia, laserleikkureita tms. myyvien osastoilla. Teknologian käyttömahdollisuuksia lähestyttiin STEM-näkökulmasta myös esim. Microsoftin isolla osastolla, jossa laitteiden isojen screenien sijaan pääosassa olivat pitkät nikkarointipöydät kuumaliimoineen ja muine välineineen, joiden ääressä oli mahdollisuus askarrella esim. hai tai paperinen kaikuluotaava vene.
Omalla esittelyalueellaan esiintyi päivittäin useita kouluja, joiden oppilaat esittelivät tekemiään STEM-projekteja. Kuvassa roskakori, jossa Arduinolla tehty laskuri laskee sinne heitetyt roskat.
2. Robotiikka ja elektroniikka ohjelmoinnin konkretisoijana
Aiheena liittyy edelliseen, mutta sen silmiinpistävyyden vuoksi nostan omaksi kohdakseen. Viesti oli, että ohjelmointi on motivoivaa ja tavoitteelista, kun koodilla komennetaan jotain laitetta – robottia, mikropiiriä tms. Tähän on helppo yhtyä.
Meikäläisittäinkin tuttujen tuotteiden kuten VEX IQ, Lego Mindstorms, Sphero yms. lisäksi paikalla oli kymmenissä laskettavia kaukoidästä saapuneita ja ainakin itselleni täysin tuntemattomia yrityksiä, jotka myivät omia robotiikkasarjojaan, erilaisia rakennussarjoja, mikrokontrollereita yms. Selväksi tuli se, että valinnanvaraa ja vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän kuin mitä Suomen vinkkelistä ajattelisikaan. Kuten matkakaverini totesi, epävarmempaa on se, mikä näistä tuotteista jää eloon ja mikä vähin äänin poistuu markkinoilta vuoden-parin kuluessa. Siinä mielessä vakiintuneilla tuotemerkeillä on etulyöntiasema.
3. Vuoden kuuma juttu: AR/MR/VR ja 360-kuvat
Opetusteknologia-alan luonteeseen kuuluu, että jokin aihe on joka vuonna se ”hypetetettävä” juttu, jonka odotetaan olevan seuraava suuri mullistus oppimisessa ja jonka tiimoilta innovoidaan kovaa vauhtia erilaisia sovelluksia – kaikkea innostavan ja hämmentävän väliltä. Erityisesti opettajien pitämistä esityksistä välittyi se, että yhdysvaltalaiskouluissa nyt kokeillaan paljon eri asioita tällä saralla: 360-kameralla otettuihin kuviin lisätään objekteja erilaisilla sovelluksilla. Käytetään mobiililaitteen kameraa asioiden havainnollistamiseen lisätyn todellisuuden kanssa. Tai lyödään VR-silmikot ja sukelletaan syvemmälle.
Mainituksi useampaan otteeseen tulivat mm. ohjelmistot kuten CoSpaces Edu, Roundme ja Google Tour Creator. Härpäkkeistä esillä oli useampaankin otteeseen MergeCube, joka on vaahtomuovinen kuutio, jonka pintoihin saa sovelluksilla kytkettyä lisätyn todellisuuden objekteja. (Turkulaisope, voit lainata halutessasi TOP-keskuksesta testiin.) Kotimaisista toimijoista esillä oli tilapäisständillä 3D Bear ja toisaalla HundrED.
Nähtäväksi jää, kuinka samoilla linjoilla BETT-valtavirrassa vuoden 2019 tapahtumassa uidaan. Uskoisin, että pohjimmiltaan samoilla linjoilla – ovathan monet teknologiajätit globaaleja toimijoita – mutta lähestymistavassa teknologiaan saattaa olla eroja. Jo se, että meikäläisittäin STEAMissa on myös se A, laajentaa näkökulmaa huomattavasti. BETTin etuna ISTEen nähden on eittämättä se, että lähes kaikki, mitä siellä esitellään on saatavissa tavalla tai toisella myös Suomeen. Ja jos ei ole, paikalla oleville kotimaisille toimijoille on helppo vinkata, mitä kannattaisi ottaa myyntiin Suomessa.
Tapaamisiin BETTin käytävillä!
Keskukseen oli rakennettu asiakasvieraita varten sarja erilaisia huoneita, joihin tutustumisen lomassa keskustelimme siitä, miten nykyaikainen tietotekniikka mahdolllistaa aika- ja paikkariippumattoman työskentelyn erilaisille ammattiryhmille.
Opettajan omaan luokkaan oli rakennettu erilaisia toimintapisteitä, joissa oli hyödynnetty iPadeja monipuolisesti.
