Työelämään tutustuminen

Monelle nuorelle TET-jakso on ensikosketus työelämään, joten se ohjaa heidän ajatteluaan työelämää kohtaan. Oppilaiden mielestä perusopetuksen aikaiset työelämäkokemukset vaikuttavat   koulutus ja uravalintaan (ks.  Lapsiasiain valtuutettu 2019; Niemi 2016; Nuorisobarometri 2019; Valtioneuvoston julkaisu 2022).

Työelämään tutustuminen on perusopetuksen opetussuunnitelmaan merkittyä toimintaa ja ohjaustehtävä kuuluu jokaiselle opettajalle.  Keskeisiä oppilaan työelämään tutustumisen muotoja ovat TET-jaksot ja yritysvierailut. Tässä kerrotaan myös ope-TET -jaksosta.

Työelämään tutustuminen on ensi sijassa opetuksen järjestäjän vastuulle rajautuvaa toimintaa ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämää yhteistyötä (ks. ePerusteet). Hyvä työelämään tutustuminen on yhteiskehittämisen tulos.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilas laajentaa työelämätuntemustaan vaiheittain. Ensin tutustutaan luokan tai koulun sisäisiin tehtäviin ja oppilaan lähipiirin ammatteihin. Tämän jälkeen tutustutaan lähiympäristön ammatteihin ja lähiseudun yrityksiin. Oppilas tutustuu eri elinkeinoihin ja ammattialoihin sekä harjoittelee työn hakemista. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen sekä hankkii työelämätietoa. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. (Ks. ePerusteet).

Yritysvierailu

Yritysvierailun tavoitteena on tarjota oppilaalle  kokemus työelämästä ja lisätä oppilaan työelämätuntemusta. Vierailun jälkeen oppilaille tulisi olla käsitys toimialasta ja työtehtävistä yrityksessä. Vierailu voidaan toteuttaa myös verkon välityksellä. 

Hyvä yritysesittely koulussa

Hyvä yritysvierailu on yhteissuunnittelun tulos, jossa opettajan kokemus perusopetusikäisten ohjaamisesta yhdistyy tietoon yrityksen toiminnasta. Ennen yritysvierailua opettajan tulisi keskustella yrityksen edustajan kanssa vierailun tavoitteesta ja sisällöstä.

Hyvä esittelijä tuntee yrityksen kokonaisuutena. Esittelijän tulee huomioida kuulijakunnan ikä ja vähäinen työelämätuntemus.  Sanat ja ilmiöt tulisi avata ja puhe tulisi suunnitella niin, että yrityksen toiminta liitetään perusopetusikäisen maailmaan  ja nuoren omaan urasuunnitteluun.  Esitys kannattaa rakentaa kielitietoisesti ja selkokielisesti.

Esittelijän oma työhistoria ja uratarina kiinnostavat oppilaita. Peruskouluikäinen oppilas saa helpoiten kuvan yrityksestä ja toimialasta virikemateriaalin avulla. Esim. kuvat tai lyhyet videot yrityksestä, toimitiloista, työstä  ja tuotteista helpottavat oppilasta hahmottamaan yrityksen toimintaa. 

Vierailun aikana kannattaa esitellä yrityksen keskeiset ammatit, työtehtävät ja osaaminen, jotka ovat tärkeitä yrityksen toimialan näkökulmasta. Oppilaille on tärkeää korostaa peruskoulussa opeteltavien taitojen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä. Esitys voi sisältää oppilaita osallistavaa toiminnallisuutta. 

Oppilaiden tulisi perehtyä yritykseen ennen vierailua. Heidän tulisi selvittää,  missä yritys sijaitsee ja tutustua sen toimialaan esimerkiksi yrityksen www-sivujen kautta.  Oppilaiden tulisi pohtia ennakkoon myös kysymyksiä, joita yritysvierailun aikana voi esittää. 

Kun oppilaat vierailevat yrityksessä

Vierailu kiinnostavassa yrityksessä on jo oppimistapahtuma. Yritys itsessään on jo uusi oppimisympäristö ja siksi esittely kannattaa toteuttaa esittelykierroksena, jonka aikana on mahdollisuus aistia työn tekemistä yrityksessä. Olisi hyvä, jos oppilaille  olisi mahdollisuus nähdä työympäristöjä sekä kuulla osaamisesta ja erilaisista ammateista, joita lopputuotteen tekemiseen tarvitaan. Tavoitteena on nähdä, kuulla, kokea ja jopa tehdä itse.

Onnistuneen yritysvierailun lähtökohtana on sekä yrityksen että vierailijoiden huolellinen valmistautuminen vierailuun. Opettajan tai oppilaanohjaajan tulisi  perehtyä koulutusalakohtaisesti koulun lähellä oleviin yrityksiin ja selvittää mahdollisuutta vierailla yrityksessä. Kun vierailu on varmistunut, oppitunnilla tutustutaan yritykseen. Aktiivinen ja hyvin käyttäytyvä oppilasryhmä edesauttaa tulevien vierailujen järjestämistä kyseiseen yritykseen. Vierailun jälkeen oppilaan kanssa on syytä keskustella siitä,  mitä ajatuksia vierailu herätti.

Nettiyritysvierailu

Nettiyritysvierailussa korostuu yhteissuunnittelun merkitys. Oikeat kokemukset työympäristöstö voi korvata kuvilla ja videoklipeillä. Nettiyritysvierailu voidaan toteuttaa myös haastattelemalla. Tällöin kysymykset suunnitellaan yhdessä ja haastattelija auttaa vierasta pysymään aikataulussa ja kohdentamaan puhetta perusopetuikäiselle.

Nettiyritysvierailunkin  tavoitteena on oppilaiden kokemuksien lisääminen työelämästä  ja selkeyttää perusopetuksessa opettavien asioiden merkitystä työelämän taitojen kannalta. Peruskoululaiselle on hyödyllistä tietää, miksi englantia, ruotsia, äidinkieltä, matematiikka ja hyviä tapoja kannattaa opetella yrityksen näkökulmasta.

Esitettävissä sisällöissä tulisi keskittyä kaikkein olennaisimpaan, avata käytettyjä sanoja ja käsitteitä, ja näin lihottaa sisältöä.  Nettiyritysvierailu kannattaa pitää lyhyenä (20 -30 min) ja rakentaa se yhden ammatin ympärille. Rakentaisin esityksen seuraavasti:

    • esittely (koulutus, tehtävät ja tarvittava osaaminen), 
    • yleisesittely työtehtävästä ja yrityksestä,
    • yleisesittely toimialasta ja osaamisen kysynnästä,
    • kuvaus työpäivästä,
    • virikekuvia tuotteista ym., 
    • oppilaiden kysymyksiin vastaaminen (n. 5 min).

TET-jakso

TET-jaksolla on suuri yksilöllinen mutta myös yhteiskunnallinen merkitys. Tämän takia koulun, yrityksen ja kodin aktiivinen osallistuminen ohjaustyöhön on tärkeää.  TET-viikko parhaimmillaan on koulun ja yrityksen yhdessä rakentama kokonaisuus. 

TET-Jakso on perusopetus opetussuunnitelman perusteiden rajaamaa koulun toimintaa, joka toimeenpannaan TET-paikalla.  Tämän takia perusopetuksen järjestäjän edustajan tulisi osallistua  aktiivisesti TET-jakson suunnitteluun ja seurantaan.  

TET-jaksot on osa oppilaan uraohjausprosessia. Yrityksellä on mahdollisuus lisätä nuoren tietoa yrityksestä, alasta ja alalla tarvittavasta osaamisesta. TET- jakson aikana oppilaan  tulisi perehtyä toimialaan ja saada innostavia työelämäkokemuksia. TET-jaksolla yläkoululainen harjoittelee mm. työpaikan hakemista ja työpaikalle sopivaa käyttäytymistä. Oppilaalle tulisi järjestää mahdollisuus keskustella TET-kokemuksista ja arvioida hankkimaansa tietoa ja kokemuksia. 

Yritys vastaa TET-jakson toteutuksesta yrityksessä ja oppilaan ohjeistamisesta. Oppilas ei ole työsuhteessa työnantajaan. TET-jaksosta työpaikalla vastaa nimetty vastuuhenkilö ja koululla pääsääntöisesti oppilaanohjaaja. Koulutyöhön liittyvät vakuutukset ovat voimassa TET-jakson ajan. 

TET-paikkaverkosto

TET-jakson aikana on tarkoitus, että oppilas tutustuu oman ura- ja koulutusalakiinnostuksensa mukaiseen toimialaan. Tätä tavoitteen toteuttamisen tueksi tulisi koota TET-verkosto, jossa oppilas voi etsiä ja löytää mielenkiintonsa mukaisia TET-paikkoja.

TET-paikkaverkosto on ensi sijassa oppilaanohjaajien rakentama ja koordinoima verkosto. TET-jakso on ensi sijassa opetuksen järjestäjän vastuulle rajautuvaa toimintaa ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämää yhteistyötä. TET-paikkaverkosto on oppilaan kehitysiän ja tarpeen mukainen kuvaus lähialueen elinkeinoelämästä.

TET-paikkaverkosto on  oppilaille jaettu verkosto ja oppilaiden omatoimisuuden mahdollistama digitaalinen oppimisympäristö.  Tämä digitaalisen oppimisympäristön tulisi mahdollistaa oman mielenkiinnon mukaisten TET-paikkojen etsimisen ja tiedon hyödyntämisen  (koulutusala-, ammattiala- ja oppiainemielenkiinto). Sivuston tulisi tukea sitä, että oppilas voi hyödyntää työelämäkokemuksiaan oma toiminnan suuntaamisessa ja urapohdinnassa.

Joihinki aloihin voi olla vaikeaa päästä tutustumaan.  Amis-TET on tässä tapauksessa ratkaisu pulmaan. Oppilaan TET-viikko voi sisältää ammatillisiin tutkintoihin tutustumisen lisäksi työelämäjaksot. Tässä tapauksessa työturvallisuudesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka kanssa TET-sopimus on laadittu. Tässä esimerkit kone – ja tuotantotekniikan alalta ja rakennusalalta  ja pintakäsittelyalalta. 

TET-polku yrityksessä 

Yrityksessä tapahtuvaa ohjausta voidaan kuvata mielikuvalla TET-polku. TET-polku tarkoittaa TET-paikalla ennalta sovittua käytäntöä, jolla toteutetaan peruskoululaisten työelämään tutustuminen.

TET-jakso on työelämään tutustumista, joten mielekkäiden työtehtävien ohella on tärkeää, että oppilaalla on mahdollisuus perehtyä yrityksen edustamaan toimialaan. On toivottavaa, että yritys jakaisi työviikon tutustumispisteisiin ja sopisi vastuunjaosta ja ohjauksen järjestämisestä tutustumispisteissä. 

TET-viikon vaiheita TET-paikalla ovat 

    • oppilaan vastaanottaminen ja opastaminen, 
    • eri TET-paikan tehtäviin tutustuttaminen, 
    • TET -tehtävien käsittely ja arviointilomakkeen täyttäminen. 

Oppilaiden  TET-jaksoihin valmistautuessa, yrityksen kannattaa selvittää seuraavat asiat: Kuka on TET-paikan TET-yhteyshenkilö?  Keneen oppilaat voivat ottaa yhteyttä TET-asioissa? Miten TET-jakso toteutetaan (ks. TET-polkusuunnitelma)?  Mitä yritys haluaa TET-jaksolaisille viestiä ? Miten oppilaat saavat mahdollisimman kattavan kuvan yrityksen toiminnasta?  Mitä työvaiheita oppilaat voivat tehdä itsenäisesti?  Mitä työsuojelullisia rajoituksia on olemassa? Ketkä toimivat  TET-ohjaajina oppilaan TET-viikon aikan.  Miten TET-jaksolaisia ohjataan (työhön ohjeistaminen, seuranta ja valvonta)? 

TET-ohjaus koulussa

TET -jakso on kokonaisuus, jonka osia ovat TET-hakemuksen laatiminen, TET-paikan hakeminen, TET -sopimuksen laatiminen, TET -harjoittelu, kokemuksen arviointi ja raportointi. Koulussa oppilaanohjaaja käy läpi TET-harjoittelun asiakirjat, ohjeistaa TET-paikan hakemisen ja antaa käyttäytymisohjeet TET -viikon ajalle, vierailee TET -paikoilla ja käsittelee TET-tehtävän ja -raportin. Huoltaja hyväksyy omalta osaltaan oppilaan hankkiman TET-paikan ja osallistuu TET-jakson käytännön toteutuksen organisointiin (koulumatkat ja ruokailu). 

TET-jaksoa voidaan hyödyntää eri oppiaineissa. Esimerkiksi TET-hakemuksia ja raportteja voidaan laatia äidinkielentunneilla. Opettajat voivat antaa oman oppiaineensa näkökulmasta TET-tehtäviä, jotka puretaan jakson jälkeen. Eri oppiaineiden opettajat voivat osallistua TET -kokemuksen jakamisen toteuttamiseen. TET-jaksosta voidaan tehdä toimialoja ja yrityksiä esittelevä näyttely, nettilehti, videodokumentti, seinälehti, kouluradio-ohjelma, oppilaskuntalehti jne. 

Opettajat, jotka ovat vapautuneet opetustehtävästä TET-jakson takia, voivat vierailla TET-paikoilla. Ohessa muutama esimerkki kysymyksistä, joita oppilaalta voi kysyä vierailun aikana: Missä eri työtehtävissä olet ollut? Mitä tietoja, taitoja ja kykyjä yrityksen eri tehtävissä tarvitaan? Mitä peruskoulussa hankituista taidoista voit hyödyntää yrityksestä? Miten minun oppiaineeni näkyy yrityksen toiminnassa? Mitä ammatteja tai työtehtäviä yrityksessä on? Millaista koulutusta tehtäviin edellytetään? Mitkä ovat alan työllisyysnäkymät? 

Oppilasta tulee auttaa keräämään tietoa TET-viikon aikana ja havainnoimaan  hänen urapohdintaansa ohjaavia asioita. TET-todistus voi muistuttaa olemassa olevia työtodistusmalleja. TET-todistuksessa arviointialueet tulisi  johtaa opetussuunnitelman perusteiden  käyttäytymisen ja työskentelyn arviointiohjeista (esim. TET-todistuksesta). 

TET-jakso tulisi toteuttaa niin, että oppilas voi hyödyntää TET-kokemusta koulutus- ja ammatinvalintojensa perustana. Havainnoinnin lisäksi oppilaan tulisi järjestää mahdollisuus  kysellä toimialasta TET-paikan edustajalta (esimerkki TET-raportista). TET-jakson purku perustuu edellä mainittuihin TET-tehtäviin. Ohjaajan tehtävä on osallistua kokemusten tulkintaa ja merkityksen antoon.  TET-jakso on yksi mahdollisuus tehostaa oppilaanohjausta. TET-ohjausta voi tehostaa tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta TET-paikan hakuun. Tämän lisäksi voi tarjota  apua TET-paikalle ja pyrkiä myötävaikuttamaan siihen, että oppilaan TET-jakso olisi mahdollisimman onnistunut. 

Oppilaanohjaaja voi omalta osalta pyrkiä varmistamaan sen, että TET-viikko olisi rakenteeltaan selkeä ja monipuolinen (ks. TET-polutus).  Joidenkin oppilaiden kohdalla on syytä sopia tavallista tarkemmin siitä, jos oppilas on poissa TET-paikalta ja  siitä, miten toimitaan, jos oppilaan kanssa tulee ongelmia. Yhteistyö ei kuitenkaan saisi näyttäytyä oppilaan hankaluuksien ennakointina. TET-jakson kokemuksien purkuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Oppilaan TET-polku 

TET-jakso on kokonaisuus, joka alkaa koulutusalamielenkiinnon tunnistamisesta ja päättyy kokemuksen arviointiin ja raportointiin. Riippumatta siitä vastaako TET-viikko oppilaan odotuksiasi on tärkeää, että TET-jakson aikana opetellaan TET-paikan hakemisesta ja opitaan työelämästä ja yrityksen edustamasta toimialasta mahdollisimman paljon. TET-harjoittelu etenee pääpiirteittäin seuraavasti.  

    • Koulutusalamielenkiinnon pohdiskelu  
    • TET-paikan hakeminen ja yritykseen tutustuminen 
    • TET-hakemuksen laatiminen  
    • Työelämään sopivien käyttäytymisääntöihin perehtyminen 
    • Yhteydenotto yritykseen joko sähköpostitse tai puhelimella. 
    • Käynti TET-paikalla ja  TET-sopimuksen laatiminen 
    • TET-viikon arviointi ja raportointi

Etä-TET

Aina ei TET työpaikalla ja lähijaksona onnistu ja siksi kannattaa suunnitella etä-TET jakso oppilaalle. Se voisi koostua vaikka seuraavista teemoista:

Päivä 1:  Ammatialamielenkiinnon kartoitu
Päivä 2: Arvot ja vahvuudet
Päivä 3: Työvoiman kysyntä ja muutos
Päivä 4:  Koulutus ja ammattialat
Päivä 5: Työnhaku ja työsopimus

Tässä yksi esimerkki etä-TET -ohjelmasta:

Etä-TET 2022


Etä-TET, projekti

TET ja oppilaanohjauksen tehostaminen

TET-jakso voi käyttää oppilaanohjauksen tehostamiseen (ks. Perusopetuslaki 11 a §).  Sekä Lapsiasiain valtuutetun (2019) että Valtioneuvoston julkaisun (2022) mukaan  TET-
jakson vaikuttavuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä. TETTI-hankkeen raportin mukaan perhetausta ja alueellisuus vaikuttaa siihen, miten nuoren TET-jakso toteutuu.

Riippumatta siitä, onko TET-jaksoja 1 tai useampi lukuvuodessa, mahdollisuutta tulee avata
koulun opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa. Opetukseen
osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja
oppilaanohjausta (Perustusopetuslaki 30 §).Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman ja tuntijaon (Valtioneuvoston asetus) mukaista opetusta ja ohjausta säädetyn vuosittaisen ja viikoittaisen tuntimäärän mukaan (Perusopetusasetus 3-4 §). Se, miten tämä toimeenpannaan kuvatata kunnan ja koulun opetussuunnitelmassa sekä lukuvuosisuunnitelmassa, jotta oppilaan koulutyötä turvaavat vakuutukset ovat voimassa.

Jos yksittäisen oppilaan TET-jaksojen määrä poikkeaa muiden oppilaiden opetuksen
järjestämisestä, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa ”on mainittava
opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä
niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet” (ks. ePerusteet).

Ope-TET

Ope-TET on koulun opettajakunnan  ja yrityksen yhteistyömuoto. Ope-TET voi olla muutaman päivän tutustumisjakso, jonka aikana opettaja tutustuu opettajan oman oppiaineensa mukaisiin ammatteihin.  Ope-TET jakson aikana yritys voi antaa opettajalle monipuolisen ja mahdollisimman laajan kuvan työpaikan toiminnoista. 

Opettaja voi saada virikkeitä opetustyöhönsä ja yritys saa tietoa tämän päivän peruskoulutuksesta ja koulumaailmasta. Ope-TET antaa opettajalle mahdollisuuden liittää oppiaine ja työelämän tarpeet yhteen sekä mahdollistaa yhteistyökuvioiden syntymisen paikallisten työnantajien kanssa. Ope-TET rinnastuu normaaliin koulutyöpäivään, ruokailun, työmatkan ja vakuutusjärjestelyjen osalta. 

Ope-TET vaiheittain:

    • Ope-TET jaksosta sopiminen rehtorin ja toimipaikan kanssa.
    • Jakson tavoitteista, aikataulusta ja ohjelmasta keskusteleminen toimipaikan edustajan kanssa.
    • Työpaikan käytänteiden ja ohjeiden läpikäyminen TET-jakson alussa.
    • Mahdollisesta koulu-yritysyhteistyöstä sopiminen.