Avoin paikkatieto (Open GIS data) tarkoittaa paikkatietoa, joka on kansalaisten vapaasti käytettävissä ilmaiseksi.
Avoimia paikkatietoaineistoja voidaan käyttää myös kaupalliseen tarkoitukseen, eikä niiden hankkimiseen ja käyttämiseen vaadita lupia, vaan aineistot voi ladata palveluntarjoajilta suoraan esimerkiksi omalle koneelle.
Avoimien aineistojen käyttö edellyttää yleensä ainoastaan lisenssin noudattamista. Yleisesti useat avoimien paikkatietoaineistojen palveluntarjoajat ovat lisensoineet aineistonsa Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Lisenssin edellyttää, että lisenssiantajan ja aineiston nimi mainitaan aineiston lähteessä. Esimerkiksi Maanmittauslaitos on lisensoinut avoimet aineistonsa näin. Myös useat muut suomalaiset avoimien paikkatietoaineistojen palveluntarjoajien aineistot toimivat kyseisen lisenssin alla. Näitä ovat esimerkiksi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK).
Avoimia paikkatietoaineistoja käytetään paljon erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa erilaisissa paikkatietoanalyyseissä, karttapohjina sekä alueiden tarkasteluun. Useilla aineistojen tarjoajilla on palveluissaan myös erillinen karttapalvelu, jossa voit katsella ja ladata aineistoja ja tehdä pienimuotoisia analyysejä. Muun muassa SYKE tarjoaa useita erilaisia aineistoja sisältäviä ja eri tarkoituksiin suunniteltuja kartta- ja latauspalveluita. Esimerkiksi SYKE:n Vesikarttapalvelussa voit tarkastella pinta- ja pohjavesien tilaa ja paikkatietoaineistojen latauspalvelu Lapiossa voit ladata avoimia aineistoja esimerkiksi vesistöistä, maankäytöstä ja suojelualueista.
Paljon hyödynnettyjä erityisesti asiantuntijatyössä ovat erilaiset paikkatiedon rajapintapalvelut, joissa käyttäjä voi paikkatieto-ohjelmistossaan ottaa yhteyden rajapintapalvelun tarjoajan palvelimeen ja hyödyntää näin paikkatietoaineistoja lataamatta niitä omalle koneelleen. Maanmittauslaitos (MML) tarjoaa useita avoimia aineistoja rajapintojen kautta hyödynnettäviksi.
Viime aikoina suosioon ovat nousseet mapathonit, joissa kansalaiset pääsevät vaikuttamaan alueidensa kehittämiseen ohjatuissa kartoitustapahtumissa. Mapathonien tyyppisillä ns. pehmo-GIS-menetelmillä nuoret voivat myös päästä vaikuttamaan asuinalueidensa kehittämiseen ja näin heidän näkökulmansa tulee myös päättäjien tietoisuuteen.
Koulut ovat myös hyödyntäneet paljon niin avoimia paikkatietoaineistoja kuin erilaisia paikkatietopalveluita. Vihdin lukio toteutti osallistavan paikkatietoprojektin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Työllä kartoitettiin pyöräparkkien määrää Nummelan alueelta ja työ toteutettiin Vihdin kunnalle. Työllä kerättiin arvokasta tietoa pyöräparkkien käyttäjien, nuorison sekä kunnan työntekijöiden näkökulmista.