Ensimmäisenä kiinnitin huomiota messualueen laajentumiseen. Tämä paljastui sekä hyväksi että huonoksi asiaksi. Tila on lähes tuplaantunut verrattuna vuoteen 2018, jolloin olin viimeksi paikalla. Käveltävää on siis paljon ja aikaa kannattanee varata kaksi päivää, jos haluaa saada kaiken mahdollisen irti itse messuista. Selvä parannus oli alueen lohkominen viiteen eri osaan – learning tech, teching tech, equipment & hardware, global showcase ja management solutions – mikä helpotti fokuksen suuntaamista itseä kiinnostaviin teemoihin. Tilan laajentumisen vuoksi käytävät tuntuivat varsinkin aamu- ja iltapäivällä jopa hieman väljiltä.
Alueteemojen lisäksi tapahtumaan on valittu kuusi niin sanottua avainteemaa: innovation, wellbeing, empowering teaching & learning, inclusion, social mobility & SEND, future tech & trends, skills. Monet teemojen aiheista ovat tuttuja ja tärkeitä ja ajankohtaisia meillä Suomessakin. Jonkinlaisena synteesinä teemojen sisällöistä sanoisin, että kyse on digitaalisuuden jatkuvasti muuttavan maailman ymmärtämisestä ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen hahmottamisesta, ennakoinnista ja joustavuudesta.
Muutamia yksittäisoä huomioita ensimmäisen päivän pohjalta:
*STEMSTEAM edelleen vahvasti esillä
* Robotiikka- ja ohjelmointitarjontaa edelleen paljon, mutta kenties kevyimmät viritykset hieman karsiutuneet
* Kosketusnäyttövalmistajia paljon, erityisesti kiinalaisia
* AV-tarjontaa muuten melko vähän
* Etäopetus aiempia vuosia enemmän esillä
* Wellbeing-teema kytkeytyy vahvasti digiturvataitoihin, työssä ja koulussa jaksamiseen sekä resilienssin kasvattamiseen ja näiden myötä myös osittain brittien suosimiin erilaisiin school mangement -järjestelmiin
