BETT 2020: Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

Ensimmäistä kertaa

Top-tutorina tuli ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä mukaan näihin kansainvälisiin Lontoon BETT-opetusteknologianmessuihin pitämään osaltani yllä osaamista ja kilpailukykyämme. Juuri tällä hetkellä on menossa Educan-messut Suomessa, joissa käymisen laittaisin itse yhdeksi lukuvuoden pakollisista koulutuksista. Jokaisella opettajalla tulisi olla mahdollisuus osallistuaja  saada uusia ideoita omaan työhönsä vuosittain.

Hyvinvointi

Tämän blogikirjoitukseni otsikkot voisivat olla BETT-opetusteknogiamessuilta, mutta ne ovatkin Turun  opetuksen tämän vuoden strategisia keihäänkärkiä. Osaaminen ja kilpailukyky lienee itseestäänselvyyksiä että sisätyvät BETTiin, mutta niin oli tänä vuonna myös  hyvinvointi, ihan omana isona osastona.

Google ja moni muu iso puhuja mainitsee monesti että pitää olla visio. Itse kyselen monesti itseltäni ja tutoroitaviltani lyhyesti Miksi, miksi me nyt tätä teknologiaa käytetään?  Messuilla tuli vastaan myös tuttuja meille koulutettuja juttuja kuten SAMR-malli, jossa kukin ottaa oman tasoisia askeleita eteenpäin teknologiaa hyödyntäen. Joku malli eli visio on hyvä olla taustalla, vastaamaan kysymykseen Miksi? Uusi ja opeteltava asia saattaa kuitenkin tuntua vain kuormitusta lisäävänä, mutta voiko teknologia tuoda myös hyvinvointia ja keventää työtämme opetusalalla?

Miten vähentää työn kuormaa?

Hyvinvoitia koitin messuilla pitää hieman silmällä messuilla kiertäessä ja varsin suosittua se siellä olikin, moni luento oli täpö täynnä. Yhteen sentään mahtui:

Lyhyesti tiivistteynä Amanda Jacksonin tutkimustuloksista muutamia keinoja vähentää teknologiaan liittyvää kuormaa:

• Koululla ON visio joka haluaan saavuttaa
• Henkilökunnalle annetaan aikaa uuden teknologian oppimiseen ja hyödyntämiseen
• Työskentely suunniteltu ja se on aikataulutettu
• Online-kalenterit
• Viestinnän pelisäännöt on syytä sopia organisaatiossa.
  • Jos kuormitat toisia postillasi viikonloppuisin, kerro heille ainakin se että et odota heiltä vastausta heti, vaikka itse mahdollisesti tykkäät työskennellä viikonloppuisin.
  • Sähköpostin sijaan hoida asia keskustelemalla, nopeampi ja tehokkaampi. Mieti huolella ketä postisi koskee ja ketä ei.
• Tekemällä vähämmän teetkin enemmän, rajaa työsi ja vapaa-aikasi
• Valmistele yhteiset palaverit huolella, jotta muiden aika ei kulu hukkaan
• Suunnittele yhdessä ja jaa materia kollegoillesi jolloin alustalla (Teams/GSuite)
• Mieti mitä dataa keräät ja miksi.
  • Jos joudut käsittelemään samaa dataa kahdesti, jotain on pielessä.
  • Datan visualisointi
• Annatko aina vain korjaavaa palautetta oppilaalle, eikö oppilaan työ ole ikinä riittävän hyvä. Positiivinen pedagogiikka!
• Nopeat ja helpot palautteet säästävät opetajan aikaa ja ovat myös tehokkaampia oppilaille
  • Sähköiset ympäristöt antavat riittävän palautteen samantien oppilaalle, jopa ilman opettajan työpanosta (Forms, ViLLE, Kahoot tms.)
• Hyödynnä to-do listoja yksin tai yhdessä

Monesta näistä varmaan Suomessakin tietoisia, mutta onko välttämättä sovittu yhteisiä pelisääntöjä, jotta hyvinvointi lisääntyisi ja voisimme töissä paremmin.

Omia ajatuksia

Eiköhän kohta Teamsin tehtävät siirry automaattisesti Wilmaan asti, jotta niitä ei tarvitse kahdesti käsitellä.
Miten paljon automaattinen pagiaationtarkasta Turnitin vähentäisi opettajan työn kuormaan oppilaiden tuotoksia läpi käydessä ja samalla edistäis oppimista, myös jo perusasteella.
ViLLEä avuksi myös moneen muuhun oppiaineeseen kuin matematiikka, antamaan automaattista palautetta. Monta sieltä jo löytykin muiden tekemiä, vapaasti käytettävänä.
Yrityksillä on kieltoja lähettää työposteja klo 18 jälkeen. Kuinka monella koululla?

Teemu Takio