Talviliikuntapäivä ystävänpäiväteemalla maustettuna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkoululaiset nauttivat liikunnan riemusta Impivaaran maastossa sekä Himoksen rinteillä tiistaina. Alakoululaiset taituroivat musiikin tahdissa koulun luistinkentällä keskiviikkona. Mukana Lyseon alakoulun liikuntatapahtumassa oli Pallivahan koulun pikkuoppilaat luokilta 1-3.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikunnallista talvilomaa kaikille!

Jouluinen tervehdys

 

 

 

 

 

 

 

 

Turun Lyseon koulun henkilökunta toivottaa kaikille

Mukavaa joulua ja leppoisaa joululomaa!

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onnea uudelle vuodelle 2018!

Turun Lyseon Koulun itsenäisyysjuhla

Autojen valot kiilsivät märästä asfaltista, kun monien Turun Lyseon koulun oppilaiden vanhemmat jättivät lapsensa koulun parkkipaikoille. Kotiluokkien kautta oppilaat lähtivät kohti koristeltua juhlasalia, jossa he kättelivät päivän isäntäparia. Kun kaikki olivat päässeet juhlasaliin, oli lipun vuoro saapua. Lipusta oli vastuussa muutama yhdeksäsluokkalaista.

Kun lippu oli paikoillaan, koko koulu vieraineen lauloi juhlallisesti seisten Maamme-laulun. Rehtori Anu Tanzi-Albi palasi puheessaan kuluneeseen syyslukukauteen, minkä jälkeen sivistystoimen johtaja Timo Jalonen piti puheen suomalaisuudesta ja sen merkityksistä. Pitkähkö puhe jakoi mielipiteitä oppilaissa. Juhlan välissä saatiin nauttia oppilaiden taide-esityksistä.

Juhlasalista palattiin luokkiin, joissa oppilaat saivat äänestää luokan ehdokkaan Suomen tärkeimmäksi merkkihenkilöksi. Lyseolaisten mukaan Suomen merkittävin henkilö on Teemu Selänne.
Tämän jälkeen ohjelma jatkui salissa. Vuorossa oli tanssiaiset. Jokainen luokka-aste oli opetellut yhden tai kaksi tanssia, jotka esitettiin muulle koululle. Sali näytti juhlalliselta kauniiden mekkojen helmojen heilahdellessa. Myös opettajat olivat harjoitelleet oman tanssin, josta oppilaat olivat erityisen innoissaan. Kaikki saivat hoidettua tanssinsa kunnialla, toiset menestyksekkäämmin kuin toiset.

Tanssien jälkeen oli coctail-tilaisuus, jossa tarjoiltiin pieniä suolaisia sekä Suomi 100- mokkapaloja. Samaan aikaan juhlasalissa soi oppilaiden sekä opettajien ehdottamia suomalaisia kappaleita. Antti Tuiskun keinutaan sai koko salin opettajat mukaan lukien tanssimaan. Kahdentoista aikaan oppilasvyöry lähti ulos pakkaseen kohti viikonlopun viettoa.

Teksti: Helmi&Adelia 9c Kuvat: Veera 9c

Kokemuspäivä Turun Lyseon koulussa

Keskiviikkona 8.11. vietettiin Turun Lyseossa kokemuspäivää. Päivä on osa kolmen teemapäivän kokonaisuutta, jolla juhlistetaan 100-vuotiasta Suomea. Jokainen koulun oppilas nelosluokkalaisesta ysiluokkaiseen sai valita kaksi pajaa, toisen aamu- ja toisen iltapäivälle.

Pajavaihtoehdot olivat:

    – Muoti ja kauneus
    – Perinneruoat
    – Pompo QR-koodit
    – Mediamatka Suomen halki
    – Aikamatka Tuomiokirkkoon
    – Suomi urheilee
    – Amazing Race
    – Rumpu ja rytmi

Muoti ja kauneus

Tämä paja oli jaettu neljään pisteeseen eri luokkiin. Yhdessä luokassa oppilaat saivat suunnitella omia kansallispukuja paperille piirtämällä tai värittää valmiiksi piirrettyjä kuvia. Oppilaat saivat väritettyä monenlaisia kansallispukuja ja muutama sai suunnitelluksi hienoja omaperäisiä asuja. Toisessa luokassa sai sovittaa värikkäitä kansallispukuja ja niiden osia. Kolmannessa luokassa näytettiin ohjelmaa pukuihin liittyen ja sen jälkeen pelattiin Kahoot-peliä, jossa tietovisailtiin esitetystä ohjelmasta. Saimme nähdä, kuinka hyvin oppilaat keskittyivät ohjelmaan ja jäivätkö heille asiat mieleen.

Julia, Tiuku ja Milla 9C

Perinneruokapaja

Kotitalousluokissa tutustuttiin erilaisiin puuroihin ja niiden tekotapoihin. Valmistettiin hiutalevelliä, tattaripuuroa, väskynäsoppaa ja ohrauunipuuroa. Päivä alkoi yhdeksältä kotitalousluokkien edessä, jossa oppilaat jaettiin kahteen ryhmään. Molemmissa kotitalousluokissa oppilaat määrättiin omiin keittiöihin opettajan toimesta. Seuraavaksi pestiin kädet tuttuun tapaan ja siirryttiin itse hommiin. Yhteistyö sujui erittäin hyvin, vaikka oppilaat olivat vieraita toisilleen sekä hyvin eri-ikäisiä. Ruuan laittokin sujui ongelmitta, vaikka välillä puurot kiehuivat yli ja hiutaleet lensivät.

Puurojen valmistumista odotellessa Katja Jäntin luokassa pelattiin vihannes aiheista Kahoot-peliä, joka oli oppilaiden mielestä kiva. Valmiit tuotokset aseteltiin noutopöytään, josta jokainen oppilas haki erilaisia puuroja maisteltaviksi. Janojuomaksi oli mehua. 1B-luokassa olevien oppilaiden mielestä tattaripuuro oli suolaista eivätkä muutkaan puurot kummankaan luokan mielestä oikein maistuneet. Jälkiruokahiutalepuuro, joka sisälsi mustikkaa, oli kuulemma hyvää. Lopuksi keittiöt siivottiin ja astiat tiskattiin.

Sofia, Aada, Wolferiina & Lotta 9C

Mediamatka Suomen halki

Kyseinen paja sijaitsi Runosmäen kirjastossa, ja pajassa ensin kyseltiin oppilailta mediasta sekä kerrottiin mediaa liittyvistä asioista. Lisäksi kerrottiin toimintaohjeet oppilaille. Sitten oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja he tekivät aktiivisesti tehtäviä, joita olivat esim. etsiä kirjoja kirjastosta, ottaa kuvia ja tehdä esittelyvideo Runosmäestä. Lopuksi katsottiin oppilaiden ottamia kuvia ja videoita.

Vilma ja Ella 9C

Amazing race

Ykköskerroksen ala-aulassa kävi meteli, kun Amazing race – pisteelle lähtevät ilmoittautuivat opettajalle ja saivat bussiliput. Bussimatka päättyi Hansan eteen, josta oppilaat saivat ensimmäisen vihjeen. Yksi ryhmistä sai vihjeekseen mennä Kauppahalliin etsimään kouluavustaja Tiian, jonka kanssa otettiin selfie ja lähetettiin vastaavalle opettajalle. Opettaja hyväksyi kuvan ja lähetti oppilaat katsomaan Tähtiin tähyävät patsaita – tietenkin kertomatta patsaiden nimeä suoraan. Myös patsaan kanssa otettiin kuva.

Patsaan luota lähdettiin kohti turkulaisten ylpeyttä, Föriä. Tehtävänä oli katsoa kellosta, montako sekuntia kesti matkata tuolt puolelet jokkee täl puolel jokkee. Myös mediatiimi nautti ajelusta auringonpaisteessa.

Seuraava ohjeistus käski kävelemään pitkähkön matkan kirjastosillalle laskemaan oikeanpuoleisen kaiteen lasilevyt. Tehtävä aiheutti pohdintaa. Kummalla puolella jokea ryhmän piti olla, jotta oikea puoli olisi oikea oikea puoli? Myös laskeminen oli työlästä, sillä vastaus oli yli neljänsadan!

Pitkän laskutehtävän jälkeen lähdettiin kohti seuraavaa laskutehtävää, joka osoittautui edellistäkin työläämmäksi. Useita lukkoja saattoi olla päälletysten, eikä oikeaa vastausta tuntunut löytyvän. Tiesitkö, että rakkaudenlukkojen eli lemmenlukkojen juuret ovat Unkarissa kahdeksankymmentäluvun alussa, josta tapa on levinnyt ympäri Eurooppaa ja jopa maailmaa. Japanissa silta on romahtanut rakkaudenlukkojen painosta. Turussa lukkoja on Teatterisillalla, sekä Tuomiokirkkosillalla.

Viimeinen piste oli Tuomiokirkon pihalla olevalla Per Brahen patsas. Per Brahe oli sotilas ja kreivi, joka uudisti Suomea 1600-luvulla. Hän perusti ainakin kymmenen kaupunkia ja Turun akatemian, joka oli Suomen ensimmäinen yliopisto.

Kokonaisuudessaan Amazing race -aamupäivä oli onnistunut. Aurinko paistoi, vaikka tuuli olikin kylmä ja paljon hymyileviä kasvoja hyppäsi lämpimään bussiin kohti koulun ruokalaa.

Helmi, Adelia, Kiia ja Veera 9C

Rytmi ja rumpu

Eri luokilta oppilaat kokoontuivat musiikinluokkaan ja heille kerrottiin ohjeita pajan toiminnoista. Oppilaat jaettiin neljään ryhmään ja jokainen ryhmä kiersi neljässä toimintapisteessä.

Ensimmäisessä pisteessä vetäjä kertoi äänirytmeistä eli suulla tehtyä rytmiä. Alkulämmittelyksi oppilaat kiertelivät luokassa käsiään taputellen ja äänirytmeillen samalla. He lauloivat kulkuset laulua, mutta ilman sanoja tekemällä rytmiääniä.

Toisessa pisteessä rytmiteltiin piirissä käsillä ja sitten parin kanssa. Kolmannella pisteellä harjoiteltiin rummuttamista ja miten rumpukapuloita pidetään rumpuja soittaessa. Neljännessä pisteessä oppilaat käyttivät kehoaan rytmin tekemiseen.

Pisteiden jälkeen ryhmät kokoontuivat takaisin musiikinluokkaan ja kaikki pisteissä opitut rytmiharjoitukset koottiin yhteen. Lopuksi oppilaat rummuttivat autonrenkaista tehtyjä rumpuja, ämpäreitä ja bongorumpuja yhdessä. Oppilaat osallistuivat rumpujen soittoon innokkaasti eikä oppilaita meinattu saada hiljaiseksi rumpujen paukuttelusta, kun pyydettiin.

Julia, Tiuku ja Milla 9C

7A-luokan Suomi 100 -teemapäivä

Päivä alkoi lipunnostolla koko koulun voimin. Tunnelma oli aika levoton, eikä kukaan jaksanut keskittyä itse tapahtumaan.

Lipunnoston jälkeen siirryttiin omille pajapisteille. 7A:n paja kertoi 1970-luvusta.

Pajalla katsottiin 70-luvun uutiset, jotka oppilaat olivat itse tehneet. Uutisissa käsiteltiin mm. viihdettä, muotia, musiikkia, autoja, urheilua ja discoa. Uutisten jälkeen pelattiin Kahoot-testiä, jossa testattiin, mitä oppilaat oppivat 70-luvun uutisista.

Muiden oppilaiden mielestä 7A:n paja oli kiinnostava ja Kahoot-testi oli mielestä kiva lisäys. Pajalla opittiin paljon uutta.

Pajan pitäjien mielestä oppilaat olivat rauhallisesti ja keskittyivät olennaiseen. Kaikki meni hyvin eikä ongelmia ilmaantunut.

7A-luokan oppilaat kiersivät samalla muissa pajoissa ja heidän mielestään oli mukavaa ja kiinnostavaa oppia uusia asioita menneistä vuosikymmenistä.

Jotkin pajat olisivat olleet kiinnostavampia, jos pajojen pitäjät olisivat olleet itse kiinnostuneita omasta aiheestaan.
Yleistunnelma 7A:n pajalla oli rauhallinen ja keskittynyt. Päivä oli hyvin onnistunut, mutta osa oppilaista olisivat mieluimmin nukkuneet kotonaan koko lauantaipäivän.

Santeri, Julia, Abdinasir, Lotta, Aada, Wolferiina 9C

Teemapäivä Suomi 100

Lauantaina 30.9. Turun Lyseon koulu kunnioitti satavuotiaan Suomen itsenäistä taivalta. Eri vuosikymmenien pajoissa pääsi tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin vuosien varrelta.
Valmistelut teemapäivään aloitettiin jo muutamia viikkoja aikaisemmin, kun jokainen luokka sai oman vuosikymmenensä. Oppilaat alkoivat suunnitella parinkymmenen minuutin kestävää pajaa muille kyseisestä vuosikymmenestä. Jo silloin saattoi nähdä, että päivästä olisi tulossa ennennäkemätön.

Lauantai-päivä alkoi lipunnostolla koulun pihalla. Huolimatta pienistä vaikeuksista, lippu saatiin nätisti lipputankoon. Päivä saatiin alkuun.

Oppilaita lähti valumaan kohti omia teemapisteitään. Jokaisella oli paperinen päiväpassi, johon kerättiin pisteiltä leimoja. Oppilaat kulkivat ryhmissä iästä ja luokasta riippumatta, myös oppilaiden vanhempia oli mukana kiertelemässä pajoja.
Pajoja oli paljon erilaisia ja kaikki oppilaat olivat tehneet hienoa jälkeä oman vuosikymmenensä toteuttamisessa. Oli paperinukkeja, videoita, musiikkia, pelejä, tietovisoja sekä pari 60-luvulla lapsuutensa viettänyttä. Tunnelma oli niin oppilailla kuin opettajillakin hyvä, ja kaikki sujui mainiosti.

Ihmisten seassa käytävillä kulki viidesluokkalaisia pukeutuneina sotalapsiksi. Lapsilla oli kaulassaan nimikyltit ja mukanaan suuret matkalaukut. Heillä oli kysymyksiä mukanaan, joita he kysyivät pisteelle tulijoilta.

Ruokalassa tarjoiltiin mehua, jugurttia, banaania, sekä leipää. Koska koko koulu söi samaan aikaan, oli ruokalassa tungosta. Oppilaiden ollessa ruokailussa, rehtori oli järjestänyt vanhemmille kahvitilaisuuden, jossa vanhemmilla oli mahdollisuus kysyä mieltä painavista asioista. Rehtori myös kertoi ensi vuotta koskevista muutoksista koulun tiloihin. Ruokailun jälkeen pajoja jatkettiin kello yhteen saakka, jonka jälkeen oppilaat pääsivät viikonlopun viettoon.

Helmi, Roman, Adelia ja Matias 9c<img

Turun Lyseon koulun liikuntapäivä

28.9. aamulla yhdeksän jälkeen koulun kentälle oli kerääntynyt koko Lyseon koulu. Yläastelaisista oli tunnistettavissa monia teemoja kasvomaalauksista ja lipuista lippalakkeihin ja sandaaleihin.

Odotukset olivat korkealla. Vielä oli kylmä, mutta muutamat seitsemäsluokkalaiset paljastivat jo odottavansa eväitä. ”Mä hei lupauduin heittämään Crocsia!” joku naurahti.

Viisitoista yli yhdeksän ensimmäiset läjämuodestelmiksi muuntautuneet jonot lähtivät kävelemään kohti Paavo Nurmi-stadionia. Yläkoulun lopulta valuttua pois kentältä myös alakoulu sai ohjeensa luokkakilpailuista.

Stadionille saavuttiin ja jokainen sai eväspussin – leipää, mehua, välipalakeksi ja banaani. Auringonpaiste jäi päivältä vain unelmaksi, sillä pilvet olivat vuoranneet taivaan ja kylmä tuuli laittoi monien kädet vetäytymään hihoihin.

Lajeja oli monia. Yhdeksäsluokkalaiset kisasivat vuoroloikassa ja tulitikunheitossa. Kahdeksasluokkalaisten lajeina olivat kuntopallon heitto ja alustahyppely. Seitsemäsluokkalaiset heittivät crocsia ja testasivat, kuka hyppii hyppynarulla pisimpään. Yhteisiä lajeja olivat aitajuoksu ja klassinen sukkulaviesti.

Seitsemänsiltä ja yhdeksänsiltä luokka-asteilta voittajia olivat liikuntaluokat, mutta muutamilta luokilta ei paljoa puuttunut heidän päihittämiseensä. Kahdeksansien luokkien voittaja oli 8D.

Olympialaisissa myöskin kilpailtiin luokkahengestä luokan teeman muodossa ja kaksi seitsemäsluokkaa esittivät omansa muulle koululle. Tästä panostuksesta tietysti jaettiin lisäpisteitä.

Teksti & kuvat: Nelli, Veera ja Helmi 9. c