Ensimmäiset päiväni Japanissa
Sunnuntai 7.10.
Aamulla heräsimme aikaisin ja olin hyvin uupunut, vaikka olinkin mennyt heti lounaan jälkeen nukkumaan. Päivä oli erittäin kuuma ja luvassa oli vaikka mitä hauskaa.
Aamupalapöydässä tutustuin perheeseen, maahan, sekä päivän suunnitelmiin. Sain myös tavata suloisen Noel-koiran, joka myöhemmin on ottanut minut lämpimästi vastaan, joka kerta tultuamme asunnolle.
Ensin lähdimme autolla liikkeelle ja maisemia ihaillessa aika kului nopeasti. Savuimme perheen tutun asunnolle, jossa pääsisimme tutustumaan perinteiseen Japanilaiseen tee-seremoniaan. Olin saanut perheeltäni lahjaksi pakkauksen, joka sisälsi kaiken tarvittavan.
Myös Hanna saapui perheineen paikalle ja pääsimme aloittamaan erityisen tilaisuuden, joka varmasti jää mieleen. Sieltä siirryimme suoraan Asakusassa sijaitsevaan pienkadun liikkeeseen, jossa saimme pukeutui kimonoon ja kirsikkana kakun päällä vieläpä juhlakampaukset. Pidin puvusta todella paljon, vaikka puiset sandaalit eivät ole paras kenkämalli pitkille kävelyille. Aivan, lähdimmekin sieltä kohti temppeleitä ja kauppakatuja yrittäen parhaamme selvitä tiukissa ja hiostavissa puvuissamme.
Lopulta vapauduttuamme kuumuudesta ja varvassukista kiertelimme vielä monissa paikoissa, kuten Tokio Skytree, tai taivaspuu näin suomalaisittain, sekä hieno sushi-ravintola, jossa ruoka kirjaimellisesti tuli luoksemme, liukuhihnoilla nimittäin.
Maanantai 8.10.
Seuraavana aamuna heräsin jälleen aikaisin, tällä kertaa paljon huonommin nukkuneena. Erikoisen riisi-kananmuna sekoituksen jälkeen pakkasimme tavarat ja poistuimme asunnosta. Tällä kertaa lähdimme kohti Shibyan aluetta, jossa kävimme suuressa teinien suosimassa ostoskeskuksessa, sekä ihailemassa suurta tienristeystä yläilmoista.
Sen jälkeen siirryimme Akihabaraan, jossa tapasimme Matildan ja hänen hostinsa. Kuljimme kaupoissa ja kaduilla niin kauan, ettei portaiden kiipeäminen enää onnistunut ilman apuvoimia
Tarpeeksi saatuamme erosimme kaksikosta ja tapasimme lisää väkeä. Tällä kertaa siirryimme Olivian ja hänen perheensä luo viettämään iltaa. Talo oli valtava ja katsoimme elokuvaa Olivian ”huoneessa”, eli hänen omassa kerroksessaan, jossa oli mm. hissi, wc, keittiö, valkokangas, monta sohvaa, sun muuta. Hetkessä kuitenkin tulimme toisiin aatoksiin, sillä ”it” olikin liian hurja, ja vain istuimme ja juttelimme, kunnes minun käskettiin mennä nukkumaan. Palasimme siis kotiin ja kaaduin sänkyyn nukahtaen välittömästi.
~Iida Liimula