Osallisuus on ryhmätoiminnan kulmakivi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsilähtöistä, lapsen osallisuutta korostavaa pedagogiikkaa painotetaan voimakkaasti. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapset  ovat aktiivisia toimijoita omassa ryhmässään. Heidän ajatuksensa sekä mielipiteensä tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään on jokaisen lapsen oikeus. Osallisuus on eri asia kuin osallistuminen. Osallisuus on tunne yhteisöön kuulumisesta.

Osallisuuden pedagogiikkaa kritisoidaan yhdistämällä siihen rajattomuus, huonot tavat ja kaaos. Helposti todetaan, että lapset saavat päättää kaikesta; mitään sellaista ei tarvitse tehdä mitä ei halua,  ei tarvitse kuunnella eikä ottaa vastuuta. Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus on kuitenkin aivan jotain muuta.  Osallisuuden pedagogiikka haastaa myös kasvattajan ajattelemaan eri tavalla. On tärkeää olla läsnä, kuunnella enemmän kuin puhua. Havainnoida, arvioida ja lumoutua lapsesta. Uskaltaa ottaa lapset mukaan suunnitteluun ja päästää irti ajatuksesta vallankäytöstä.

Varhaiskasvatuksessa oma ryhmä on yhteisö. Siihen yhteisöön kuuluu jokainen ryhmän lapsi ja aikuinen. Kasvattajan tehtävänä on tukea jokaisen kuulumista yhteisöön havainnoimalla aktiivisesti ja rikastaen oppimisympäristöä. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja, pohtia valintojen seurauksia, ratkaista ristiriitoja. Lasten ideat ja ajatukset luovat pohjan yhteiselle toiminnan suunnittelulle, jota kasvattajat rikastavat siten, että laaja-alaisen oppimiskäsityksen sisällöt toteutuvat. Lapset oppivat parhaiten kun ovat kiinnostuneita asioista.

Näin toimintakauden alussa on tärkeää, että jokainen lapsi tuntee olevansa osa yhteistä yhteisöämme, teemme töitä sen eteen, että yhdessä luomme turvallisen imapiirin, jossa jokainen on arvokas ja hyväksytty juuri omana itsenään.

Erilaiset turvallisuuteen liittyvät säännöt voivat mahdollistaa tai rajoittaa lapsen osallisuutta. satusilmuissa lasten osallisuutta ulkoilussa vahvistetaan esimerkiksi siten, että lapset saavat päättää missä tänään ulkoillaan.
Oman pihan lisäksi ulkoilemme useasti läheisissä puistoissa ja metsissä. Samalla lasten omaehtoinen lähiympäristön tutkiminen ja luonnonilmiöiden ihmettely lisääntyy, joka osaltaan tukee kokonaisvaltaista oppimista.
Joskus voi olla vaikeaa hyväksyä sitä, että lapsi vain on. Tärkeää on muistaa, että oleskellessaan lapsi voi mietiskellä, ajatella, kuvitella, katsela ja tarkkailla, nauttia hiljaisuudesta ja kenties suunnitella sitä mihin seuraavaksi ryhtyy.
Satusilmuissa ulkoilemme paljon. Pyrimme huomioimaan osallisuuden mahdollistamisen myös pukeutumis- ja riisunntumistilanteissa. Porrastettu siirtymä vähentää kiireen tuntua, valmiit voivat odotella ulkoportailla, vaatekorit ja kenkähyllyt sijoitetaan lapsen tasolle. Osallisuutta vahvistetaan myös antamalla mahdollisuus valintaan: sormikkaat vai lapaset? Aloitatko housuista vai paidasta? Osallisuus ei ole vain valintojen tekemistä, vaan tärkeää on lapsen aito kuunteleminen. Lapsia myös kannustetaan auttamaan toinen toisiaan. Lämmönsäätely on myös hyvin henkilökohtainen juttu. Toiset ovat vilukissoja ja toiset kuumakalleja!
Jokaisen lapsen ei tarvitse osallistua kaikkeen toimintaan ja tehdä asioita samaan aikaan. Osallisuus pitää itsessään sisällään osallistumisen, mutta osallistua voi olematta osallinen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus osallistua, mutta hänellä on myös oikeus olla osallistumatta.

Muokkautuvalla ja kehittyvällä toimintaympäristöllä on merkittävä rooli Satusilmuissa. Toimintaympäristö innostaa monipuoliseen toimintaan ja tukee itseohjautuvuutta, mahdollistaa pitkäkestoisen leikin ja leikkirauhan.

Kukkii nurmi, kukkii puu, metsässä on kesäkuu!

Satusilmujen toukokuun blogissa pääsette tutustumaan meidän lähimetsiin. Olemme koko kevään käyneet vähintään viikoittain metsässä, parhaimpina viikkoina kahdestikin. Metsä ja luonto ovat oppimisympäristöinä mitä parhaimmat. Takapihalta todella alkaa seikkailu! Vahva luontosuhde syntyy elämyksistä ja kokemuksista. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa niin levottoman lapsen kuin aikuisenkin. Kiire ja stressi sekä aikataulut unohtuvat. Metsässä liikkuminen ja leikkiminen tukevat monipuolisesti lasten motorista kehitystä unohtamatta sosioemotionaalisten taitojen vahvistumista. Metsässä puuhaillessa syntyvät mielikuvituksellisimmat leikit ja vahvat elämykset. Metsäretkillä olemme päässeet ihmettelemään eläimiä ja kasveja. Vahva luontosuhde synnyttää halun osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) pohjalla on oppimiskäsitys, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Vasun oppimiskäsitys näkee lapsen aktiivisena toimijana, hänellä on kyky ajatella itse ja ilmaista mielipiteitään. Avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä luo perustan kokonaisvaltaiselle oppimiselle. Luonnossa on mahdollisuus ihan toisella tavalla antaa lapsen ihmettelylle ja oivaltamiselle tilaa ja aikaa. Yhteisillä retkillä syntyvät parhaimmat keskustelut. Niihin on mukava palata vielä myöhemminkin aamu- ja päiväpiireissä. Lasten kysymykset saattavat yllättää ja aina ei aikuinenkaan tiedä vastausta heti. Tietoa etsitäänkin yhdessä. Tällainen yhteinen prosessointi tukee toimimista oppivana yhteisönä. Kokonaisuuksien kautta lapsen ajattelemisen taidot kehittyvät, sanavarasto ja käsitteiden ymmärrys laajenee, sosiaaliset taidot vahvistuvat sekä matemaattinen päättelykyky vahvistuu.
Tämän blogikirjoituksen myötä Satusilmut toivottavat kaikille iloista kesää. Elokuun lopulla päivitämme syksyn ensimmäiset kuulumiset.

Värikartan mukaan etsimme metsästä eri värisiä asioita. Vihreä: ruohoa, lehtiä. Sininen: sinivuokko. Punainen: haapapuun siemeurvussa on punainen keskusta. Ruskea: pudonneita lehtiä, keppejä. Harmaa: kiviä. Keltainen: voikukka
Askartelimme wc-paperihylsyistä kiikarit. Niillä on hyvä bongata lintuja. Tuolla lentääkin mustarastas. Oliko tuo västäräkki vai kenties varis. Kuulitko sinäkin peipposen?
Minun metsäni! Kepeillä ja varvuilla saa aikaiseksi ainutlaatuisia taideteoksia.
Tervetuloa taidenäyttelyyn!
Metsässä voi rentoutua ja samalla tutkia luontokirjoja.
Koivun runko on mainio tausta. Väriliidun piirtojälki mukailee rungon muhkuraisuutta.
Rakennetaan metsähiirosille koti. Miten päin kepit pitää laittaa, että ne pysyvät pystyssä? Minkälainen muoto on pyöreä? Kuinka monta voikukkaa tarvitaan, että saamme koristeen, joka kiertää pesää ylhäältä alas. Miksi jotkut voikukat ovat pelkkiä höytyviä täynnä? Miksi käsiin jää ruskeita raitoja ja pilkkuja kun keräilee voikukkia?
Kun kiipeän ylös, istun kiven päällä. Kolo on kiven alla. Kuinka monta lasta mahtuu istumaan saman kiven päälle? Olenko minä itse pienempi vai isompi kuin kivi?

Tervetuloa toukokuu

Kielten rikas maailma 

Kieli on keskeinen tekijä vuorovaikutuksessa. Se mahdollistaa niin omien ajatusten, tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden ilmaisemisen sekä tiedon, havaintojen ja ajattelun jäsentämisen. Kieli on läsnä arkipäivässä ihan kaikkialla ja kaiken aikaa. Kielen kehittyminen tukee kokonaisvaltaisesti oppimista. On tärkeää, että lapset saavat kasvaa kielellisesti rikkaassa ympäristössä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kielten rikkaaseen maailmaan yhdistetään vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottamisen taidot, kielen käyttötaidot, kielellinen muisti, sanavasto ja kielitietoisuus. Puheen rinnalla hyödynnetään erilaisia visuaalisia, auditiivisia ja audiovisuaalisia viestejä sekä tekstejä.  Satusilmujen arjessa kielten rikkaaseen maailmaan tutustutaan esimerkiksi suujumpalla, äänensävyjä ja -painoja pohdiskellaan draamaleikeissä, harjoittelemalla kertomista, vahvistamalla hyviä tapoja, hassuttelemalla huumorilla. Luemme ja kerromme paljon satuja ja pysähdymme yhdessä pohtimaan syy-seuraus suhteita. Kielellinen muisti ja sanavarasto kehittyvät kuin huomaamatta erilaisten lorujen ja laulujen kautta.

Pehmo-otukset kuuntelevat mielellään tarinoita, joita lapset heille kirjasta ”lukevat”
Lintujen bongailu ja niiden ääntely kiinnostaa tällä hetkellä kovasti. Esimerkiksi Youtubesta löytyy paljon erilaisia lintujen ääniä.
Bongailua varten tarvitsimme omat kiikarit!
Laulupiirtäminen yhdistää sekä kielellä leikittelyn että liikunnan. ”Kuljen metsäpolkua näin, kuljen metsäpolkua näin. Pysähdyn ja ihmettelen mitä minä näin”

Juhlat tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Kevään juhlaa vappua vietettiin vauhdikkaasti koko talon voimin. Päiväkodin pihalla oli erilaisia liikunnallisia toimintapisteitä ja lopuksi tietysti herkuteltiin. Satusilmut tekivät vapun jälkeen vappupiknikin. Tällä kertaa emme suunnanneetkaan lähimetsään vaan piknik levittäytyi meidän omaan satumetsään!

Satusilmujen toimintapisteellä seikkaili tietysti Pikku Toukka Paksulainen

Satusilmujen oma satumetsä nukkarissa oli mitä mainioin piknik paikka.

Kevät ja Pikkutoukka Paksulainen

Tervetuloa seuraamaan Satusilmut ryhmän blogia!
Ensimmäiset pari kuukautta ovat vilahtaneet nopeasti ja arki alkaa asettua. Satusilmujen arjessa seikkailee Pikku Toukka Paksulainen. Eric Carlen tarina pienestä nälkäisestä toukasta on käännetty 24 eri kielelle. Tarinan toukka kuoriutuu munasta ja on hyvin nälkäinen. Syötyään useana päivänä mahansa pullolleen se kotiloituu ja siitä tulee perhonen. Kehyskertomukseksi tarina valikoitui sen monipuolisuuden vuoksi. Tarinan myötä lapsille on tarjoutunut mahdollisuus tutustua väreihin, lukumääriin, ajan kulkuun sekä muodon muutokseen.
Uusi varhaiskasvatussuunnitelma painottaa kokonaisvaltaista oppimista ja se nostaa erityisesti esiin kielen rikkaan maailman. Toukkaprojektissa olemme päässeet soveltamaan uusia opittuja asioita luontevalla tavalla myös arjessamme. Eräänä aamuna Satusilmuihin ilmestyi myös Pupu Pitkäkorva, joka haluaa aamuisin toivottaa jokaisen lapsen tervetulleeksi päivän seikkailuihin. Pupu rakastaa silittelyä ja salaisuuksia. Pupun johdolla olemme tutkineet luontoa ja sitä miten se muuttuu näin keväällä: Siemenistä kasvaa ruohoa, puihin ja pensaisiin ilmestyy silmuja, joista tulee lehtiä. Ensimmäiset kukat leskenlehti, sinivuokko ja skilla kukkivat. Pupu on myös opettanut meille lauluja:
”Leskenlehti, aurinko. Värin arvasitko jo?…”
”Kenellä on päällään, jotain punaista, jotain punaista…”
”Aurinko ohjaa, tassujen pohjaa…”
”Soli,soli,see. Sili,sili,see. Solisee ja silisee, puro puhelee…”
”Perhonen, muni munasen, munasta kuoriutuu toukan poikanen. Toukka kotiloituu, kotilosta kuoriutuu perhonen…”

Metsäretkellä pääsee tutkimaan. Tällä kertaa etsimme eri värejä.

Satusilmujen Toukkamaassa asustelee erilaisia toukkia.  

Metsäretkillä lapset saavat liikkua ja leikkiä. Samalla motoriset taidot vahvistuvat.

Tämä kuva on heijastettu isolle näytölle ryhmän aamupäiväkokoontumisessa. Piirroksen hahmojen taakse kätkeytyy lapsille tuttuja lauluja. Kuvan tukemana voimme myös tutkia lukumääriä ja värejä, päivän säätä ja vertailumuotoja.

Pupu Pitkäkorva oli piilotellut paperisia pääsiäismunia jumppasaliin. Munien taakse oli liimattu Jänisjoogan asentoja, niitä oli aika hassua kokeilla! Aurinkoisia ja vauhdikkaita päiviä kaikille.