Hyvää kesää!

Kesä on vihdoin tullut ja Satusilmuissakin on nautittu aurinkoisesta säästä niin pihalla kuin retkeillenkin. Potkupyörät ovat olleet ahkerassa käytössä ja varaston uumenista kaivettiin esille pensselit ja ämpärit vesimaalausta varten.

Potkupyöräily on ollut Satusilmujen lempipuuhaa pihalla.
Maalaushommissa

Sisälläkin on riittänyt monenlaista puuhaa. Salissa on päästy kiipeilemään ja purkamaan energiaa, kädentaitoja ja hahmottamista on harjoiteltu palapelejä kooten, mutta myös pikkulegoilla rakentelu on kiinnostanut.

Kiipeilyharjoituksia
Maa, meri, laiva -leikki salissa
Palapelihetki
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Pikkulegoista syntyy vaikka päätorni!

Alkukesän retkillä olemme tehneet paljon luontohavaintoja. Viime viikkojen väriläiskiin  kuuluvat voikukat, joita olemme tarkkailleet retkillä, pihalla ja myös sisällä maljakossa.  Keltaisia kukkia on ihailtu ja pohdittu mm. sitä, miten paljon voikukka imee vettä päivän aikana läpinäkyvästä lasista. Voikukkatutkimusten loppuvaiheessa ikuistimme kukat maalauksiin.

Kesäinen maalaushetki Satusilmuissa
Voikukkataidetta

Satusilmut ovat alkukesästä retkeilleet ahkerasti. Itäpellon puiston vetonaula on hieno kiipeilyteline, joka on ollut Satusilmujenkin suosikki.

Kiipeilyharjoituksia Itäpellon puistossa

Kiipeilykokeiluja on tehty myös omalla pihalla.

Aina kannattaa yrittää!

Leikkiympäristön kehittämistyön tuloksena käytävään on rakennettu keppihevostalli, jossa asustelee iloisten keppareitten joukko. Hevosilla on myös hoitotarvikkeita, joten heppoja pääsee harjaamaan ja niille voi kiinnittää oikeita riimuja ja taluttimia .

Hevostalli on muuttanut Kastuun.

Älytaulu on kevään aikana ollut käytössä satuhetkillä ja lapset ovat myös päässeet itse kokeilemaan älytaululle piirtämista.

Satuhetken päätteeksi kokeiltiin älytaululle piirtämistä.

Kevätkauden päätteeksi ja kesän kunniaksi vanhempainyhdistys tarjosi kaikille jäätelöt, joita lähdimme nauttimaan päiväkodin viereiseen metsikköön.

Jätskiretkellä

Satusilmut toivottavat kaikille oikein hyvää ja aurinkoista kesää!

Luontotutkimuksia, liikuntaa ja metsäretkeilyä

Toukokuu on Satusilmuissa ollut luonnossa liikkumisen, tutkimisen ja metsäretkeilyn aikaa. Luontohavaintoja on tehty päiväkodin pihalla ja metsässä. Luupit olivat ahkerassa käytössä aamupäiväulkoilun aikana ja niillä tarkasteltiin mm. maassa kipittäviä muurahaisia.

Tutkimusryhmä työssään
Luupilla voi etsiä elämää myös puun rungolta

Unelmien liikuntapäivää vietettiin Kastun päiväkodissa tiistaina 10.5. Koko päiväkoti oli osallistunut liikuntapäivän suunnitteluun ja toteutukseen ja erilaisia tehtäväpisteitä oli päiväkodin välittömässä läheisyydessä olevassa pikkumetsässä sekä viereisellä kentällä.

Tasapainoilua puiden väliin viritetyllä hihnalla
Hämähäkinverkossa pujottelu vaatii taitoa
Lepakkoleikissä myös aikuiset pääsivät vauhtiin

Suomen lasten metsäretkipäivänä 15.5. Satusilmut lähtivät retkelle tuttuun lähimetsään. Metsäpolun varrella teimme paljon keväisiä luontohavaintoja.

Luontopolulla
Metsän väriloistoa
Lehtokotilot tekivät vaikutuksen taidokkaasti koristellulla kuorellaan
Mustikan kukintoja
Kimalainen pysähtyi hetkeksi kuvattavaksi

Luontoretkellämme pysähdyimme vanhalle retkipaikallemme, jossa oleva risumaja kaipaisi pientä korjausta. Pihapiiriin rakennettiin myös leikkinuotio.

Risumajan remontointia
Leikkinuotiota rakentamassa

Satusilmut osallistuivat myös teemapäivän Metsänsydän-haasteeseen.

Metsänsydän

Satusilmujen Metsänsydän jäi kalliolle auringonpaisteeseen ilahduttamaan muita paikalle osuvia metsässä liikkujia!

 

Vinkkejä ja linkkejä

Päiväkodin lähimetsässä voi tehdä kierroksen ja samalla bongailla kevään merkkejä.  Metsässä on jo nähty sinivuokkoja, fasaani sekä erilaisia pörriäisiä.

Sinivuokot kukkivat lähimetsässä
Fasaani päiväkävelyllä
Pörriäiset ovat jo liikkeellä!

Luontohavaintoja voi tehdä myös omatekoisilla kiikareilla, jotka syntyvät helposti kahdesta wc-paperirullasta. Rullat voi kiinnittää yhteen nitojalla tai teipillä ja kiikarin voi ripustaa kaulaan langalla tai narulla.

Wc-paperirullakiikarit
Kiikareilla voi tehdä hienoja luontohavaintoja

Tyhjistä pilttipurkeista syntyy helposti terraario pikkuötököille. Purkin sisustukseen voi käyttää vaikka pieniä kiviä, tikkuja tai lehtiä (lehtiä voi leikata myös paperista tai kankaasta). Terraarion asukkaan voi askarrella esimerkiksi puuhelmestä ja piippurassista, kuten alla olevassa kuvassa.

Terraariossa asuu hämähäkki

Jos tekeminen loppuu kesken, netistä löytyy paljon luontotehtäviä, liikunta- ja askarteluvinkkejä sekä laululeikkivideoita.  Kastun päiväkodin sivuilla on linkkilista, josta pääsee monille hyödyllisille puuhasivuille. Sivustolle pääset tästä linkistä: http://www.turku.fi/uutinen/2020-04-09_vinkkeja-ja-linkkeja-lapsiperheille

Molla-verkkosivustolta löytyy linkkejä esimerkiksi. Pikku Kakkosen tehtäväsivuille. Materiaalia on paljon ohjatun piirtämisen harjoittelusta tee se itse -tarinoihin, Siinan laululeikkeihin ja tiedonjyvä-tiedekokeisiin. Tässä linkki Mollaan https://blog.edu.turku.fi/molla/oppimateriaaleja/

Lukulumo-sovelluksen maksuton kotiversio on käytettävissä 13.5. asti. Lukulumon voi ladata mobiililaitteeseen sovelluskaupasta. Ohjeet sovellukseen kirjautumiseen löytyvät osoitteesta https://www.iltoppiminen.fi/palvelumme/lukulumo/ 

Lukulumon kirjastossa on runsaasti satu- ja kuvakirjoja luettuina. Sivuja voi käännellä omaan tahtiin mobiililaitteessa, joten kokemus muistuttaa aika paljon perinteistä kirjan lukua.

Mukavia puuha- ja lukuhetkiä kaikille!

 

Leikkiympäristön kehittämistyö jatkuu

Satusilmuissa leikkiympäristön kehittämistyö jatkuu: ruokailuhuoneen nurkkaukseen rajattiin selkeä oma alue eläin- ja autoleikeille. Tila toimii myös muissa leikeissä, joissa on mukana erilaisia hahmoja tai kulkuneuvoja.

Kotileikkialue siirrettiin ruokailuhuoneesta nukkarin viereiseen pikkuhuoneeseen. Siirrolla pyrittiin luomaan kotileikille rauhallinen oma tila. Kodin sisustus on vielä kesken, mutta vauvojen hoito onnistuu nykyisilläkin tarvikkeilla.

 

Kevättunnelmia Satusilmuista

Satusilmuissa on viime viikkoina keskitytty leikki- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Eteinen on kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Satusilmujen ja Taikaterhojen naulakkojen välissä kiertää kaksikaistainen tie, jonka varrelta voi löytää paloaseman, poliisilaitoksen ja huoltoaseman. Parkkialueella odottelee jo kaksi mopoa innokkaita kuljettajia. Mopoajelun lomassa voi käydä vaikka jäätelöbaarissa tai karkkikaupassa.

Dinosaurusmaassa tyrannosaurukset paistattelevat päivää tulivuoren rinteillä. Läheisessä laaksossa kasvinsyöjädinot mutustelevat lehtiä palmupuun alla.

Leikkiympäristön kehittämistyö jatkuu Satusilmuissa kevään aikana!

Satusilmujen lokakuu

Satusilmujen lokakuu on kulunut iloisissa ja vauhdikkaissa merkeissä. On ollut ilo huomata Satusilmujen lasten kehitys ja uuden oppiminen. Lapset ovat itsekkin huomanneet kuinka he ovat oppineet taitaviksi liikkujiksi sekä oppineet erilaisia harjoiteltuja päivittäisiä taitoja. Lapset ovat osanneet iloita omia onnistumisiaan ja ottaa hyvin erilaiset kehut vastaan.

Lokakuu oli lukukuu. Satusilmut kehittivät omaan ryhmätilaansa oman lukemiselle pyhitetyn rauhallisen nurkkauksen ja ryhmätilaan tuotiin myös oma kirjavaunu. Lukunurkkaus on saavuttanut lasten keskuudessa suuren suosion ja rauhallisesta kirjojen luvusta on tullut iso osa lasten päivää. Olemme saduttaneet lapsia ja olemme koonneet sadut yhdeksi kirjaksi ”Satusilmujen kootut teokset”. Lapset kuvittivat oman sadun ja kuva liitettiin oman satuun.

Motoriikan tukena olemme sekkailleet muun muassa erilaisilla liikuntaradoilla. Olemme harjoitelleet liikkumaan eri tasoilla, silmän ja käden koordinaatiota, tasapainoilua sekä ylittämistä ja alittamista.

Pienryhmätoiminnan sisältöä on järjestetty lasten omien kiinnostusten kohteiden mukaan.

Satusilmut ovat nauttineet ensimmäisistä talvisista pakkasaamuista. Lumen riemuihin pääsimme tekemällä lumienkeleitä ja laskemalla mäkeä.

Myönteiset hetket, voimavarat ja vahvuudet lujittavat myönteistä minäkuvaa

Päätimme elokuun alussa, että tänä vuonna toimintaamme ohjaa erityisesti hyvän huomioiminen. Positiivinen pedagogiikka ja vahvuuksien esille tuominen arjessa ovat  tärkeitä lapsen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistajia. Meillä jokaisella, niin aikuisilla kuin lapsillakin on sekä näkyvissä että näkymättömissä lukuisia vahvuuksia! Huomataan ja bongataan siis yhdessä hyvä!

VIA-luokittelun 6 hyvealuetta (Peterson & Seligman, 2004) ovat viisaus ja tieto, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys. Näiden kuuden yläkäsitteen alle jakaantuu 24 luonteenvahvuutta. Toisin sanoen bongattavaa riittää!

Vahvuuspedagogiikassa tärkeintä on , että kaikki vahvuudet ovat yhtä arvokkaita eikä yksikään ole enemmän tavoittelemisen arvoinen kuin jokin toinen. Kasvattajan tehtävänä on kuitenkin nostaa esiin niitä vahuuksia, jotka helposti jäävät äänekkäämpien ja näkyvämpien vahvuuksien alle. Esimerkiksi harkitsevaisuus, ystävällisyys, kauneuden arvostus ja toiveikkuus saattavat jäädä varjoon rohkeuden, innokkuuden, johtajuuden ja uteliaisuuden kustannuksella.

Vahvuusajattelussa on olennaista, että opimme näkemään toisissamme hyvää ja toimivaa.  Kasvu ja oppiminen tapahtuvat aina vuorovaikutuksessa. Lyhyesti voisikin todeta, että vahvuudet ovat sisäisiä resurssejamme, joita tulisi ruokkia päivittäin. Tällä tavoin vahvistamme hyvinvointia ja rakennamme luottamusta sekä lisäämme turvallisuuden tunnetta.

Luonteenvahvuus: Sinnikkyys. Keinuun kiipeäminen ja vauhdin ottaminen vaatii useita harjoituskertoja. Kun taidon oppii, ei malttaisi lopettaa
Luonteenvahvuus: Oppimisen ilo. Jos täyttää ämpärin vedällä ja pikku hiljaa lisää sinne hiekkaa, keitos tulee sakeammaksi ja painavammaksi.
Luonteenvahvuus: Kauneuden arvostus. Mitä kaikkea kaunista ympäristössämme onkaan?
Luonteen vahvuus: Ryhmätyötaidot, sisukkuus,arviointikyky, luovuus ja harkitsevaisuus. Yhteinen leikki kehittää ryhmätyötaitoja. Puuhun kiipeäminen onkin varsinainen vahvuustehtävä. On tärkeää, että jokainen saa vuorollaan rauhassa haastaa itseään, oranssi liivi oksalla on merkkinä siitä, että puu on varattu.
Luonteenvahvuus: Ystävällisyys. Yhdessä, toista neuvoen ja toisesta huolehtien.

Osallisuus on ryhmätoiminnan kulmakivi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsilähtöistä, lapsen osallisuutta korostavaa pedagogiikkaa painotetaan voimakkaasti. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapset  ovat aktiivisia toimijoita omassa ryhmässään. Heidän ajatuksensa sekä mielipiteensä tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään on jokaisen lapsen oikeus. Osallisuus on eri asia kuin osallistuminen. Osallisuus on tunne yhteisöön kuulumisesta.

Osallisuuden pedagogiikkaa kritisoidaan yhdistämällä siihen rajattomuus, huonot tavat ja kaaos. Helposti todetaan, että lapset saavat päättää kaikesta; mitään sellaista ei tarvitse tehdä mitä ei halua,  ei tarvitse kuunnella eikä ottaa vastuuta. Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus on kuitenkin aivan jotain muuta.  Osallisuuden pedagogiikka haastaa myös kasvattajan ajattelemaan eri tavalla. On tärkeää olla läsnä, kuunnella enemmän kuin puhua. Havainnoida, arvioida ja lumoutua lapsesta. Uskaltaa ottaa lapset mukaan suunnitteluun ja päästää irti ajatuksesta vallankäytöstä.

Varhaiskasvatuksessa oma ryhmä on yhteisö. Siihen yhteisöön kuuluu jokainen ryhmän lapsi ja aikuinen. Kasvattajan tehtävänä on tukea jokaisen kuulumista yhteisöön havainnoimalla aktiivisesti ja rikastaen oppimisympäristöä. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja, pohtia valintojen seurauksia, ratkaista ristiriitoja. Lasten ideat ja ajatukset luovat pohjan yhteiselle toiminnan suunnittelulle, jota kasvattajat rikastavat siten, että laaja-alaisen oppimiskäsityksen sisällöt toteutuvat. Lapset oppivat parhaiten kun ovat kiinnostuneita asioista.

Näin toimintakauden alussa on tärkeää, että jokainen lapsi tuntee olevansa osa yhteistä yhteisöämme, teemme töitä sen eteen, että yhdessä luomme turvallisen imapiirin, jossa jokainen on arvokas ja hyväksytty juuri omana itsenään.

Erilaiset turvallisuuteen liittyvät säännöt voivat mahdollistaa tai rajoittaa lapsen osallisuutta. satusilmuissa lasten osallisuutta ulkoilussa vahvistetaan esimerkiksi siten, että lapset saavat päättää missä tänään ulkoillaan.
Oman pihan lisäksi ulkoilemme useasti läheisissä puistoissa ja metsissä. Samalla lasten omaehtoinen lähiympäristön tutkiminen ja luonnonilmiöiden ihmettely lisääntyy, joka osaltaan tukee kokonaisvaltaista oppimista.
Joskus voi olla vaikeaa hyväksyä sitä, että lapsi vain on. Tärkeää on muistaa, että oleskellessaan lapsi voi mietiskellä, ajatella, kuvitella, katsela ja tarkkailla, nauttia hiljaisuudesta ja kenties suunnitella sitä mihin seuraavaksi ryhtyy.
Satusilmuissa ulkoilemme paljon. Pyrimme huomioimaan osallisuuden mahdollistamisen myös pukeutumis- ja riisunntumistilanteissa. Porrastettu siirtymä vähentää kiireen tuntua, valmiit voivat odotella ulkoportailla, vaatekorit ja kenkähyllyt sijoitetaan lapsen tasolle. Osallisuutta vahvistetaan myös antamalla mahdollisuus valintaan: sormikkaat vai lapaset? Aloitatko housuista vai paidasta? Osallisuus ei ole vain valintojen tekemistä, vaan tärkeää on lapsen aito kuunteleminen. Lapsia myös kannustetaan auttamaan toinen toisiaan. Lämmönsäätely on myös hyvin henkilökohtainen juttu. Toiset ovat vilukissoja ja toiset kuumakalleja!
Jokaisen lapsen ei tarvitse osallistua kaikkeen toimintaan ja tehdä asioita samaan aikaan. Osallisuus pitää itsessään sisällään osallistumisen, mutta osallistua voi olematta osallinen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus osallistua, mutta hänellä on myös oikeus olla osallistumatta.

Muokkautuvalla ja kehittyvällä toimintaympäristöllä on merkittävä rooli Satusilmuissa. Toimintaympäristö innostaa monipuoliseen toimintaan ja tukee itseohjautuvuutta, mahdollistaa pitkäkestoisen leikin ja leikkirauhan.