Helmikuun puolessavälissa vietettiin Satusilmujen ystävyysviikkoa. Aamupäiväpiirissä pohdittiin, millainen on kiva kaveri. Kiva kaveri leikkii ja auttaa, eikä töni tai kiusaa muita. Kiva kaveri ei myöskään aivasta muita päin!
Ystävänpäivän lauluhetkellä kokoonnuttiin laulamaan ystävyyslauluja. Elefanttimarssiin pääsi lopulta mukaan kymmenen pientä elefanttia.
Ystävänpäivänä saimme postia muista ryhmistä: naapuriryhmät muistivat meitä ystävänpäiväkorteilla.
Välipalalla katselimme ja kuuntelimme Mimmien Ystävyyslaulun. Välipalan jälkeen laitettiin pystyyn iltapäivädisko!
Diskotunnelmissa jatkettiin tiistaina: sali täyttyi vauhdikkaista ilmapallodiskoilijoista. Ilmapallot lähetettiin matkaan leikkivarjolla. Aamun musiikista vastasivat Smurffit ja Kikattava Kakkiainen.
Diskoilun päätteeksi kokoonnuttiin piiriin kehukukkasten äärelle. Jokainen lapsi sai paperista taitellun kukan, joka laitettiin vesiastiaan. Vedessä kukka aukesi ja sen sisältä paljastui lasta kuvaileva kiva asia.
Lelupäivää vietettiin ystävyysviikolla peräti kahtena päivänä. Lelupäivän leikit sujuivat niin mukavasti, että päätimme jatkaa seuraavana päivänä samoissa merkeissä.
Aamupäiväpiireissä luettiin ystävyyssatuja. Samalla pohdittiin, että on reilua ottaa kaveri mukaan leikkiin, sillä ulkopuolelle jäämisestä tulee paha mieli. Kaveritarinoiden opetukset pidettiin mielessä ja ystävyysviikollakin leikit sujuivat mallikkaasti.
Avaruusoliot yllättivät ryhmän helmikuisena aamupäivänä. Etsimme ystävyyssydämiä eteisestä ja jokainen lapsi sai käydä sujauttamassa löytämänsä sydämen avaruusalukseen. Tämän jälkeen verhon takaa purjehti esiin pieni avaruusolento avaruusaluksellaan.
Ystävyysviikolla nähtiin myös balettitanssijoiden esitys, musiikkina soivat ballerinasoittorasian kauniit sävelet.
Ystävyysviikon päätteeksi pidettiin lasten toivomuksesta kruunutyöpaja, joka kruunasi Satusilmujen onnistuneen ystävyysviikon.
Ystävyysviikko päättyi, mutta kaveritaitojen ja ystävyysasioiden harjoittelu jatkuu Satusilmuissa!
Uusi vuosi aloitettiin Satusilmuissa avaruusteemalla. Ruokahuoneeseen rakennettiin avaruusasema, jonka tietokoneelta saatiin yhteys muihin planeetoihin ja avaruusolioihin.
Raketteja askarreltiin maitotölkeistä. Raketit pääsivät ikkunaan odottamaan lähtölaskentaa.
Jumppasalissa laskeuduttiin kuun pinnalle ja lähdettiin tutkimaan maastoa avaruusmönkijöillä. Alkuperäinen aikuisten rakentama hyppyrata muuttui ryhmän ideoimana mönkijäseikkailuksi kuun pinnalla. Mönkijöillä päästiin hyvään vauhtiin ja kuukiviä väisteltiin taitavasti.
Avaruusleikit jatkuivat pihalla: hämähäkkikeinun rakettivauhdeilla matkustettiin Marsiin!
Avaruusasioita tutkittiin Paxi-hahmon kanssa. Paxi johdatteli meidät retkelle kuuhun ja toisella avaruuslennolla tutustuimme planeetoihin.
Jumppasalissa lennettiin renkailla pakoon vihreää avaruusoliota. Leikki oli lasten itse keksimä ja sitä leikittiin koko jumppasalivuoron ajan!
Leikki jatkui vielä seuraavalla viikolla: tällä kertaa avaruusolioita oli kaksi ja ne lähetettiin matkaan sillalta. Lasten itse keksimät leikit ovat osoittautuneet parhaimmiksi ja pitkäkestoisimmiksi. Satusilmuissa pyritäänkin antamaan tilaa lasten mielikuvitukselle ja omille ideoille.
Avaruusolioita taiteiltiin muovailuvahasta. Persoonallinen kosketus olioihin saatiin irtosilmistä ja muista lisäosista. Valmiit avaruusoliot koottiin näyttelyksi ruokahuoneen lipaston päälle ja niistä otettiin myös kuvat Satusilmujen käytävän projektiseinälle.
Lasten muovailemat avaruusolennot pääsivät mukaan Satusilmujen avaruusaiheiselle lauluhetkelle. Urpon ja Turpon raketilla matkustettiin Neptunukselle, jossa kohdattiin mitä eriskummallisimpia asukkaita.
Avaruutta tutkitiin innokkasti tietokirjojen avulla. Tietoa avaruusjutuista saatiin runsaasti ja opimme mm. miten avaruusaluksessa nukutaan ja millaista on kuun pinnalla.
Aamupäiväpiireissä luettiin avaruusteemaan liittyviä satuja.
Avaruusolentotyöpajalla askarreltiin ruokahuoneen avaruusseinälle avaruusolentoja. Lapset saivat materiaalit ja välineet ja oman mielikuvituksen avulla syntyi tekijöiden näköisiä asukkaita avaruuteen.
Avaruusjuttujen lisäksi Satusilmut ehtivät tammikuussa myös urheilla talvisessa säässä. Kävimme luistelemassa päiväkodin viereisellä kentällä ja päiväkodin pihalla nautittiin täysin siemauksin lumesta.
Tammikuun viimeisellä jumppasalivuorolla saliin rakennettiin lasten liikennekaupunki. Liikennekaupungissa pujoteltiin radalla erilaisten esteiden lomitse mopoilla ja mahalaudoilla sekä tasapainoiltiin esteiden päällä.
Jumppavälineistä rakennettiin kekseliäästi myös hernepussinheittokori.
Avaruusteemasta siirrytään helmikuussa pikku hiljaa taas uusiin juttuihin!
Satusilmujen pikkujouluja vietettiin satumetsän tunnelmissa. Mukana olivat kaikki metsän eläimet ja jouluvalot sytytettiin yhdessä pikkujoulun lauluhetken aluksi.
Tontun laulupussista löytyi monia tuttuja joululauluja. Pienet tontut sipsuttelivat ja tähdet tuikkivat taivaalla. Tonttujen jouluyönä syötiin monenmoisia herkkuja ja tonttujen kanssa päästiin myös hyppimään ja tanssimaan. Jouluinen laulutuokio päättyi viiden tontun hiipiessä tähtitaivaan alla ja kulkusten kilinän saatellessa Satusilmut taas päiväkodin arkisiin tunnelmiin.
Satusilmujen jouluseinä on rakentunut ruokahuoneeseen lasten ideoiden pohjalta. Seinälle haluttiin poroja, lunta ja tonttuja. Iloiset satusilmutontut seikkailevatkin lumisessa taikametsässä.
Joulun alla luettiin päivittäin jouluisia satuja. Rakennuspalikkaäänestyksellä ratkaistiin, mikä kirja kulloinkin luetaan.
Pikkutontut pääsivät myös kokeilemaan piirtämistä älytaululle.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä aloitettiin Satusilmujen jouluinen jatkokertomus Joulupukin kutsut (Leppis-lehden joulutarina vuodelta 2011). Tarina jatkuu joka päivä jännittävillä käänteillä ja lopuksi nähdään, pääsevatkö kaikki Satukylän asukkaat joulupukin juhliin.
Satusilmut seurasivat päivittäin myös Turun kaupungin digitutorien tekemää nettijoulukalenteria, jossa Avo-hahmo seikkailee Turussa eri kohteissa. Avo on tähän mennessä nähty mm. Turun Linnassa, förillä, Seikkailupuistossa ja Wäinö Aaltosen museossa.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä koristeltiin päiväkodin yhteinen joulukuusi. Kuusen valot sytytettiin pihatapahtumassa, jossa laulettiin ja leikittiin joulutunnelmissa.
Satusilmujen jouluinen retki suuntautui lähimetsään tonttujen seikkailuradalle. Pienryhmissä etsittiin tonttujen kadonneita lakkeja, ratkottiin pulmatehtäviä, jumppailtiin hernepussitonttujen kanssa, laulettiin joululauluja ja leikittiin Kim-leikkiä jouluun liittyvillä esineillä. Joulupukki käskee -leikissä sai toimia ohjeen mukaan vain, jos joulupukki käski.
Joulukuussa askarreltiin pilttipurkeista ja Kinder-yllätyksistä ja muista pikku-ukkeleista jouluisia pöytäkoristeita. Lapset saivat tuoda kotoa oman hahmon, joka kiinnitettiin purkin kanteen. Lumisadetta saatiin liimaamalla styrox-palleroita purkin sisäpintaan.
Satusilmujen pehmolelut pääsivät joulukuisena perjantaina nallelääkärin vastaanotolle. Lääkäri mittasi ja punnitsi pienet potilaat. Erilaisiin vaivoihin saatiin lääkettä ja laastari paransi useimmat pikku kolhut. Jokainen potilas sai käynnistä muistoksi Nallesairaalan neuvolakortin.
Päiväkodin yhteinen joulukalenteri on rakennettu ryhmähuoneiden ikkunoihin. Uusi luukku avautuu päivittäin ja jouluisia maisemia ja tehtäviä voi käydä tutkimassa ulkoiluaikana.
Satusilmujen tonttupajalla mielikuvitus pääsi lentoon ja tuloksena oli taiteilijoidensa näköisiä persoonallisia tonttuja.
Satusilmut toivottavat kaikille oikein mukavaa joulun aikaa!
Satusilmujen lokakuisessa vanhempainillassa keskusteltiin lasten osallisuudesta ja kiinnostuksen kohteista. Sovittiin, että koteihin jaettaisiin haastattelulomakkeet, joissa kyseltäisiin näitä asioita lapsilta itseltään.
Vastausprosentti oli korkea ja lasten mielipiteitä koottiin näkyville käytävän seinälle. Lähes kaikkien mielestä kivointa päiväkodissa ovat kaverit ja leikkiminen.
Kyselyn perusteella monet Satusilmut ovat tällä hetkellä kiinnostuneita kirjaimista ja numeroista. Aamupäiväpiirien uutena ohjelmanumerona onkin Salasana, jossa mietimme sanojen alkuäänteitä ja sanojen hahmottamista. Kuvavinkkien alkukirjaimista muodostuu viikon päätteeksi viisikirjaiminen sana.
Pelaaminen, askartelu, palapelit, tehtävät, kirjojen lukeminen, kissat ja avaruus kiinnostavat myös.
Satusilmut opettelevat innokkaasti uusia taitoja ja oppimisen kohteita voivat olla vetoketjun kiinnittäminen, kiipeileminen, pyöriminen, leipominen tai kissan leikkiminen.
Tällä hetkellä moni Satusilmu haluaisi oppia tekemään kuperkeikan. Kuperkeikkaa harjoiteltiinkin innokkaasti jumppasalissa.
Autoleikit ovat monen Satusilmun lempileikki päiväkodissakin. Vauhtia leikkiin saa sisälläkin, jos reitti on selvä!
Rakennustyömaa päiväkodin vieressä tarjoaa uutta ohjelmaa ryhmällemme lähes joka päivä. Monia Satusilmuja kiinnostavat isot työkoneet, joita olemme saaneet tarkkailla aitiopaikalta ryhmähuoneidemme ikkunoista.
Vanhempainillassa keskusteltiin leikin merkityksestä. Leikki ei saisi olla vain täyteohjelmaa aikuisten mielestä tärkeiden asioiden välissä, vaan sille tulee antaa aikaa, tilaa ja rauhaa joka päivä. Kun lapselta kysytään kotiin lähdettäessä mitä hän on tehnyt, usein omat leikit ovat asia, joka lapselle on parhaiten jäänyt päiväkotipäivästä mieleen.
Leikissä lapsi harjoittelee monia elämässä tärkeitä asioita, kuten vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen selvittelyä, toisten huomioon ottamista, jakamista, joustavuutta, ongelmanratkaisua ja keskittymistä. Leikki tuottaa lapselle iloa ja leikissä voi harjoitella erilaisia asioita ilman epäonnistumisen pelkoa.
Kiinnostusta kirjaimiin ja sorminäppäryyttä harjoiteltiin pujottelutehtävässä. Kirjainhelmistä pujoteltiin rannekoru, jonka jokainen sai itse suunnitella.
Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin Satusilmuissa marraskuun puolivälissä. Viikon virallisesta ohjelmasta vastasi Tiuku-hahmo, jonka lähettämiä kirjeitä luettiin aamupäiväpiireissä.
Tiuku oli suunnitelllut lapsille myös erilaisia tehtäviä, joita toteutimme viikon varrella. Pahvilaatikosta rakennettiin mm. kehukone, josta jokainen sai kuulla itsestään kivoja asioita. Lasten hartaasti odottamaa lelupäivääkin päästiin vihdoin viettämään. Jumppasalissa kokeilimme lainaksi saamaamme pomppulinnaa, joka olikin varsinainen hitti.
Lapsen oikeuksien viikolla valmistauduttiin jo tulevaan joulukauteen: innokkaat leipurit pyöräyttivät kauden ensimmäiset joulupiparit, joita maisteltiin jälkiruuaksi.
Piparien leivonnan myötä käynnistyy joulun odotus Satusilmuissakin!
Lokakuussa Satusilmuissa on mietitty paljon tunneasioita: mitkä asiat saavat hyvälle mielelle, mistä tulee paha mieli, mikä tuntuu pelottavalta tai mikä suututtaa. Tunteiden maailmaan on sukellettu lauluhetkien Satumetsän asukkaiden mukana, tunnepallojen avulla sekä satukirjojen tarinoiden välityksellä.
Satusilmujen aamupäiväpiireissä on pohdittu päivittäin, miltä itsestä juuri tänään tuntuu ja miksi. Omia tunnetiloja on konkretisoitu tunnepallojen avulla. Värikkäissä palloissa on erilaisia ilmeitä ilmaisemaan tyytyväisyyttä, iloa, surua, kiukkua, hämmästystä ja pelkoa.
Pelon tunteista laadittiin ajatuskartta, johon kerättiin Satusilmujen mielestä pelottavia asioita. Jukka Hukka -sadusta saatiin toimiva niksi pelottavien asioiden karkottamiseen: ne voidaan puhaltaa pienen pieniksi!
Aamupäiväpiireissä on satukirjojen avulla keskusteltu monenlaisista tunteista. Tunnetaitojen harjoittelu jatkuu Satusilmuissa muiden teemojen ohella koko toimintavuoden ajan.
Tunneasioista on myös laulettu. Kielinupun Miltä tuntuu nallesta? -laulu on monille jo entuudestaan tuttu ja nallen tunteita on mietitty yhdessä myös aamupäiväpiireissä.
Lapset innostuivat keksimään itse erilaisia tapoja mitata tunnetiloja. Lääkärilaukun kuumemittarista syntyi tunnemittari.
Lokakuussa koettiin myös yllättäviä asioita. Eräänä aamuna päiväkodin viereiselle tontille oli ilmestynyt paalutuskone. Rakennustyömaan touhuja seurattiinkin tulevina päivinä innokkaasti niin aidan takaa kuin ikkunastakin.
Lähestyvää Halloween-juhlaa alettiin valmistella hyvissä ajoin. Kurpitsalyhtyjä varten revittiin sanomalehdistä paperisuikaleita. Sanomalehdellä päällystettävä pallo maalattaisiin myöhemmin oranssiksi ja se saisi sopivan kammottavan ilmeen.
Alfan jättitrampoliinilla pomppien päästiin uusiin korkeuksiin.
Lokakuussa Satusilmut aloittivat retkeilyn lähimetsään. Retkellä etsittiin Halloween-kurpitsoja ja kummituksia.
Syksyn ensimmäisen metsäretken tärkeimpiä oppimikokemuksia oli aikuisen ohjeiden kuuntelu, sovitulla alueella pysyminen ja vaarallisten paikkojen välttäminen.
Metsäretken jälkeen laadimme lasten kanssa yhdessä retkisäännöt, joista tehtiin muistitaulu käytävän seinälle. Sääntöihin palataan ennen seuraavaa retkeä!
Retkisääntöjä testattiin seuraavalla viikolla, jolloin lähdimme eväsretkelle metsän halki määränpäänämme urheilukentän laidan taukopaikka. Eväitä syötiin sateisessa ja tuulisessa säässä, mutta se ei Satusilmuja haitannut!
Lokakuun lopulla juhlittiin Halloweenia Satusilmujenkin ryhmässä. Kurpitsalyhdyt, joiden valmistaminen aloitettiin jo hyvissä ajoin lokakuun alkupuolella, valmistuivat sopivasti Halloween-juhlien alla. Voimapaperipallot päällystettiin tuorekelmulla, jonka päälle liisteröitiin sanomalehtisuikaleita erikeeper-vesiseoksella. Lopuksi kurpitsat maalattiin ja ne saivat sopivan kammottavat ilmeet!
Halloween-juhlissa oli monenmoista ohjelmaa. Hirviöitä metsästettiin pimeässä huoneessa taskulamppujen avulla. Kummitusjahdissa aaveet heijastettiin seinälle ja kattoon. Nopeus oli valttia tässä tehtävässä!
Satusilmut kutsuttiin seuraamaan myös noidan taikaliemen valmistusta. Salaisella reseptillä keitetty taikaliemi poreili ja kuohui hämmästyneiden katselijoiden seuratessa keitoksen valmistumista.
Jumppasalissa odotti Taikaterhojen ryhmän järjestämä kauhukammio, jossa päästiin ylittämään synkkää virtaa Siltavahdin vartioidessa sillan alla, tunneli johdatteli rohkeimmat tervehtimään herra Kurpitsaa ja tunnustelulaatikoiden sisältöä voitiin vain arvailla.
Juhlien kohokohta oli varmasti herkkuhetki kurpitsoilla koristeltujen pöytien äärellä!
Satusilmujen syyskauden ensimmäisen projektin aihe muotoutui aamupäiväpiirien keskusteluhetkillä. Kesämuistojen joukossa oli yksi ylitse muiden: monet Satusilmut, niin lapset kuin aikuisetkin, olivat kesän aikana matkustaneet junalla. Junamatkailu ja kaikenlaiset junat saivat ryhmän lapset innostumaan siinä määrin, että luonnollinen valinta syksyn aloitusteemaksi olivat junat.
Junaprojektia alettiin suuunnitella yhdessä lasten kanssa. Idea omasta yhteisestä junasta lähti varastossa olleista pahvilaatikoista. Lisää junanrakennusmateriaalia saimme yhden Satusilmun huoltajalta, joka toimitti meille lisää junavaunuiksi soveltuvia laatikoita.
Suunnittelu aloitettiin leikin avulla. Laatikot järjestettiin pitkäksi jonoksi, jossa oli vaunuja monelle matkustajalle.
Leikin edetessä junaan haettiin myös matkustajat, jotka tällä kertaa olivat ryhmän pehmolelulaatikon asukkeja. Erilaisille matkustajille suunniteltiin myös omat erikoisvaununsa. Kalat saivat akvaariovaunun ja käärmeille oli varattu oma hiekkavaununsa.
Junaprojekti jatkui veturin ja junavaunujen tuunauksella. Veturiin rakennettiin yhteistyönä piiput, ohjauslaitteet ja pyörät akseleineen.
Satusilmujen junan ensimmäinen matka suuntautui Rovaniemelle, jonne matkattiin yöjunan kyydissä. Liput tarkastettiin jo asemalla ja makuuvaunut odottivat nukkarissa. Junan äänet (YouTubesta) johdattelivat matkalaiset oikeaan junatunnelmaan.
Tunnetaitoja harjoiteltiin juna-aiheisten tunnekorttien avulla, joista lapset tunnistivat erilaisia tunnetiloja.
Junamatkailu jatkui seuraavaksi Pietarsaaren suuntaan, jossa kävimme katsomassa illaksi ennustettua myrskyä. Junareittiä tutkittiin etukäteen VR:n raidekartasta.
Pietarsaaresta noussut myrsky taltioitiin taideteokseen, joka syntyi lasten yhteistyönä Myrskyluodon Maijan sävelten soidessa taustalla.
Junateema oli mukana myös aamupiirissä leikityssä Myrkkysieni-leikin variaatiossa. Junaan nousi matkustajia, kunnes ennalta sovitun matkustajan kohdalla juna olikin täynnä! Leikissä harjoiteltiin myös laskemista.
Seuraava Satusilmujen matkakohde oli lasten toivomuksesta Korkeasaari. Koko ryhmä astui junaan, joka lähti puksuttamaan kohti Helsinkiä. Perillä Korkeasaaressa näimme monia erikoisia eläinlajeja, mm. harvinaiset jättioravat.
Haiallas oli viisasta kiertää kaukaa ja toisaalla villit apinat odottelivat herkkupaloja Korkeasaaren vierailta.
Lauluhetkellä matkattiin veturin mukana lammen ympäri. Kyytiin nousi matkan varrella tuttuja eläimiä, joilla kaikilla oli laulu mukanaan.
Syyskuisen ruokahetken yllätyksenä Satusilmujen ikkunan taakse ilmestyi hiekkarekka, jota pääsimme tarkastelemaan lähietäisyydeltä omalta ruokapaikalta. Seuraavana päivänä samainen hiekka-auto ilmestyi uudelleen pihalle ja Satusilmut saivat seurata hiekkalaatikoiden täyttöä terassilta käsin.
Satusilmujen junaprojektin päätteeksi suunniteltiin romuaskartelua, jonka lopputuloksesta oli tarkoitus tehdä video. Videon taustoja maalattiin innokkaasti kaikissa kolmessa pienryhmässä.
Romuaskartelun tavoitteena oli rakentaa kotoa tuoduista romuista ja päiväkodin varastoista löytyneestä kierrätysmateriaalista romujuna, jonka seikkailuja kuvattaisiin videollle.
Valmiit junavaunut koottiin Satusilmujen ruokahuoneen lattialle romujunaksi, joka lähtee puksuttelemaan kohti uusia seikkailuja.
Junaprojektin eri vaiheet dokumentoitiin Satusilmujen käytävän seinälle, josta niin lapset kuin huoltajatkin saivat käydä tutustumassa Satusilmujen jännittävään tutkimusmatkaan!
Satusilmujen syyskausi alkoi elokuussa ryhmän lasten ja aikuisten palaillessa pikku hiljaa kesälomilta. Elokuun ensimmäisellä viikolla pääsimme vierailemaan kirjastoautossa, josta jokainen sai valita mieleisensä kirjan.
Satusilmujen ryhmään saatiin uusia jäseniä elokuussa Taikaterhoista, kun ryhmät yhdistyivät. Joukkoon liittyivät vielä Sydänkäpyjen 3-vuotiaat, ja kauden alkaessa ryhmässämme onkin 20 reipasta 2,5-4 -vuotiasta.
Taikaterhojen ryhmähuoneen askartelupöytä siirtyi perintönä Satusilmuihin ja sen äärelle on päivittäin kokoontunut innokkaita piirtäjiä. Puuvärit, tussit ja piirustuspaperit ovat lasten saatavilla ja se on innostanut Satusilmuja oma-aloitteiseen taiteiluun.
Elokuun alkupuolella Satusilmut retkeilivät läheisessä Vätinpuistossa. Kiipeilytelineellä harjoiteltiin erilaisia motorisia taitoja.
Retkellä opeteltiin myös liikennekäyttäytymistä. Parijonossa kulkeminen tien oikeassa laidassa sujui takaisintulomatkalla jo mukavasti!
Elokuun aamupäiväpiireissä tutustuttiin uusiin kavereihin ja leikittiin yhdessä. Lelukauppa-leikki on muunnos tutusta myrkkysienestä: ostoskoriin sai lisätä leluja, kunnes rahat loppuivat ennalta sovitun lelun kohdalla. Leikissä harjoiteltiin myös matemaattisia taitoja, kun asiakkaan ostoksia laskettiin yhdessä.
Satusilmujen ryhmähuoneen älytaulua hyödynnettiin elokuun satuhetkillä. Dokumenttikameran avulla kirjan sivut heijastettiin taululle ja näin kirjan kuvia pystyttiin katsomaan yksityiskohtaisemmin.
Älytaululla kokeiltiin myös piirtämistä. Taulun ääreen mahtui useampikin taiteilija. Oppimistavoitteena oli yhdessä toimiminen ja toisten huomioon ottaminen.
Lukumäärien hahmottamista ja laskemista harjoiteltiin lottopelissä. Oman vuoron odottelua ja pelin sääntöjä opeteltiin yhdessä pelin äärellä.
Lääkärileikin teemat olivat ajankohtaisia: potilaat saivat sesongin mukaisesti sekä punkki- että koronarokotuksen.
Satusilmuissa on elokuussa vahvistettu myös arjen perustaitoja. Ruokailutilanteissa näkkärin voitelu sujuu jo!
Koronaepidemian myötä käsienpesun merkitys on korostunut entisestään. Käsien kastelu, saippuointi, huuhtelu ja kuivaus hoituvat Satusilmuilta mallikkaasti.
Pukeutumistilanteet ovat oivallisia hetkiä harjoitella omatoimisuutta. Uusien taitojen oppiminen ilahduttaa aina!
Elokuussa pohdittiin yhdessä lasten kanssa lelu- ja tarvikehankintoja ryhmään. Lapset saivat selailla kuvastoa ja merkata siihen mieluisimpia leikkivälineitä. Lopulliset päätökset hankintatoiveista teki aikuisten ja lasten raati yhdessä.
Salikausi alkoi eskareiden siirryttyä takaisin koulun tiloihin. Elokuun suosituimpia puuhia oli mopoilu. Elokuussa salihetkien teemana olikin liikuntavälineisiin tutustuminen lasten toiveiden mukaan.
Kaiken touhuilun lomassa on tärkeää myös rentoutua. Satusilmujen toisen ryhmähuoneen sipuliteltta onkin suosittu paikka rauhoittua joko yksin tai kaverin kanssa!
Satusilmujen kevätkauden päätöstapahtuma pidettiin päiväkodin viereisessä pikkumetsässä. Tehtäväradalle lähdettiin pienryhmissä. Ensimmäisellä tehtäväpisteellä bongailtiin lintuja. Puiden oksille oli ripustettu kuvia tavallisimmista Suomessa esiintyvistä pikkulinnuista. Mukana oli monia tuttuja visertäjiä, mutta myös lapsille uudempia tuttavuuksia.
Seuraavalla tehtäväpisteellä mietittiin, missä erilaiset eläimet asuvat. Kolmesta vaihtoehdosta piti päätellä, mikä eläin asuu kuvan ympäristössä.
Tarkkuusheittopisteellä harjoiteltiin häntäpallon heittoa vanteeseen. Vanteita oli ripustettu puiden oksille eri korkeuksiin, joten tehtävässä riitti haastetta isommillekin Satusilmuille.
Edellisen viikon metsäretkellä Satusilmut keräilivät käpyjä, joiden käyttötarkoitus paljastui metsän tehtäväradalla. Käpyjen kuljetus sujui Satusilmuilta mallikkaasti. Kuljetusvälineenä oli joko lapio tai lusikka, jolla tehtävään saatiin enemmän haastetta. Tehtävässä harjoiteltiin myös laskemista: käpyjä kuljetettiin aukion laidalta toiselle yksitellen yhteensä viisi kappaletta.
Aivojumppapisteellä jokainen sai ottaa tehtäväpussista kortin, jossa oli pieni pohdintatehtävä. Kysymyksissä arvuuteltiin mm. esineiden käyttötarkoituksia. Vinkin perusteella pääteltiin, mistä kortissa esiintyvästä esineestä oli kyse.
Seurakunnan lastenohjaaja Annen lauluhetkellä edellisenä päivänä olimme saaneet tehtävän: metsään piti kutoa hämähäkille verkko mukaamme saamastamme langasta. Siispä tuumasta toimeen! Lopputuloksena oli hieno vaaleanpunainen verkkomuodostelma metsän hämähäkkien iloksi.
Tehtäväradan viimeisellä pisteellä kokeiltiin satuhierontaa. Taikalintu-tarinassa tunnelmaa loivat auringon säteet, tuuli, puiden lehtien havina ja taikalinnun siipien suhina.
Retken päätteeksi pidimme mehuhetken ennen päiväkotiin paluuta.
Satusilmut toivottavat kaikille oikein hyvää ja aurinkoista kesää!
Toukokuussa Satusilmut aloittivat ulkoliikuntakauden päiväkodin viereisellä kentällä. Sateenkaaret ja vanhimmat Kimalaiset harjoittelivat innokkaasti sääntöleikkejä, joista suosituimpia olivat Kuka pelkää haukkaa?, banaanihippa ja jätskijuoksu.
Kimalaisten nuorimmat ottivat kentälle mukaan sählymailat ja -pallot. Sählyharjoitukset osoittautuivat niin suosituiksi, että niitä olisi jatkettu pidempäänkin!
Sateenkaaret pohtivat toukokuussa sanojen alkuäänteitä salasana-tehtävän parissa. Viikon jokaisena päivänä salasanataulusta paljastui kuvavinkki, josta saatiin tyhjään ruutuun kuvavinkin alkuäännettä vastaava kirjain. Viikon päätteeksi paljastui viisikirjaiminen salasana!
Satumetsä-projekti jatkui Sateenkaarien ryhmässä toukokuussa. Puuaskarteluja toteutettiin liimaillen. Satumetsään syntyikin mitä hienoimpia ja mielikuvituksellisimpia rakennelmia.
Nuorimpien Kimalaisten liikuntahetkellä salissa kokeiltiin monenlaisia välineitä. Tunnin aikana ehdittiin rakentamaan tasapainoilurataa, kokeilemaan käsivoimia renkaissa, seinäkiipeilemään, potkulautailemaan (mopolla) sekä pelaamaan sählyä.
Toukokuun viimeisellä viikolla rankkasateet koettelivat Kastuakin. Ulkoilimme kuitenkin urheasti sateesta huolimatta. Seuraavana päivänä palloiluaitaukseen muodostuneella järvelllä riitti innokkaita leikkijöitä!
Seurakunnan lastenohjaaja Anne kävi Kastussa pitämässä lauluhetken päiväkodin terassilla. Tuttujen laululeikkien lomassa pohdimme kevääseen liittyviä asioita. Annelta saimme lopuksi tehtäväksi kutoa lähimetsään tai päiväkodin pihalle langasta hämähäkinverkon.
Hämähäkinverkkoa lähdettiinkin kutomaan seuraavana päivänä Satusilmujen keväisellä tehtäväradalla!
Huhtikuussa kevään odotus alkoi toden teolla Satusilmuissakin. Pihalla päästiin leikkimään hiekkaleikkejä ja kokeilemaan potkupyöräilyä talvitauon jälkeen.
Kevättunnelmiin virittäydyttiin myös uuden askarteluprojektin myötä. Sateenkaaret saivat suunnitella oman satumetsän pienoismallinsa, jota rakenneltiin pikku hiljaa huhtikuun aikana.
Pohjamateriaalina käytettiin tyhjiä näkkileipälaatikoita. Työ aloitettiin maalaamalla laatikko.
Maalien kuivuttua työtä jatkettiin seuraavalla viikolla liimaamalla satumetsään puita.
Satumetsä-projektissa jokainen sai päästää mielikuvituksen valloilleen ja rakentaa oman metsänsä juuri sellaiseksi, kuin itse haluaa.
Huhtikuussa Satusilmuissa kuvasuunnistettiin. Käytävään ja ryhmähuoneisiin oli rakennettu suunnistusrata, jossa liikuttiin kartan avulla. Matkaan lähdettiin 3-4 lapsen ryhmissä.
Radalla oli erilaisia tehtäviä: lajittelua, laskemista, aivojumppaa, jumppapussin liikuntatehtäviä, tunnustelupussi ja vertailutehtäviä.
Suunnistuskarttaan sai merkitä rastin, kun tehtävä oli suoritettu!
Kevään ensimmäisellä metsäretkellä suunnattiin kulku kohti Rieskalähteentien tuttua metsää. Ilma oli keväisen lämmin ja vanhalla retkipaikalla oli kaikki ennallaan.
Huhtikuussa Satusilmuissa innostuttiin tutkimaan pörriäisiä ja muita ötököitä. Ryhmässä mietittiin mm. mistä hämähäkin seitti tulee ja miltä näyttää kimalainen. Asioita selvitettiin älytaulun avulla netistä.
Kimalaistutkimusten jälkeen Kimalaiset taiteilivat omat näkemyksensä tästä keltamustasta pörriäisestä.
Ulkoliikuntakausi saatiin käyntiin huhtikuun puolivälissä. Päiväkodin viereiselle kentälle lähdettiin kahdessa ryhmässä. Sateenkaaret ja vanhimmat Kimalaiset harjoittelivat kentällä sääntöleikkejä ja nuorimmat leikkivät omalla vuorollaan kadonneiden pallojen metsästystä.
Huhtikuun viimeisellä viikolla Satusilmut ryhtyivät keväisiin kylvöpuuhiin. Salaisen tehtävän lopputuloksia ihaillaan toukokuun toisena sunnuntaina!
Vappuviikolla juhlinta aloitettiin jo hyvissä ajoin tiistaina. Jumppasalin ilmapallodiskossa riitti vauhtia ja menosta pitivät huolen Smurffit ja Kikattava Kakkiainen.
Lopuksi ilmapallot muuttuivat simarusinoiksi ja pääsivät pomppimaan leikkivarjon päälle.
Vappuviikolla vietettiin Satusilmuissa myös prinsessasynttäreitä. Vieraiksi oli kutsuttu Satumetsän väkeä. Kuninkaallinen joukko oli pukeutunut iloisen värisiin asuihin.
Vappuviikolla koko Satusilmujen ryhmä lähti eväsretkelle. Retkipaikaksi valikoitui urheilukentän viereinen nurmikkoalue. Eväitä nautittiin tukkipenkeillä ihanassa auringonpaisteessa!
Vappuaattona Satusilmuissa järjestettiin naamiaiset. Vieraiden joukossa nähtiin monenlaista väkeä: juhlimaan oli saapunut kultainen lohikäärme, merirosvo, kaksi prinsessaa, noita, luuranko, vaaleanpunainen yksisarvinen sekä Spidermaneja kaksin kappalein.
Juhlat jatkuivat ulkona. Musiikista huolehtivat Kastun omat muusikot kitaran, rummun, tuuban ja sähköpianon säestyksellä. Aamupäivän aikana kuultiin monta Satusilmuillekin tuttua laulua.