Eskarissa on käynyt muun maailman tapaan viime viikkoina aikamoinen myllerrys, mutta pikkuhiljaa uusi arki alkaa muotoutua Kastun päiväkodilla. Tällä viikolla eskarissa on innostuttu askartelemaan ja nikkaroimaan käsin. Tiistaina askartelimme suureksi hitiksi nousseita kulmakirjanmerkkejä, jotka ovat paitsi hyödyllisiä ja käyttökelpoisia kaikille kirjojen parissa viihtyville myös hyvä ensikokemus origamitaitteluiden maailmaan. Mikä parasta, kulmakirjanmerkkejä voi ideoida loputtomiin, sillä koristeluideat eivät lopu kesken!
Tässä Kastanjoiden (ja opettajien) hauskoja taidonnäytteitä 🙂
Kuvalliset ohjeet:
1. Leikkaa haluamastasi paperista neliö, jonka mitat ovat 15×15 cm.
2. Taita neliöstä kolmio.
3. ja 4. Taita kolmion kantakulmat kärkeen.
5. Avaa kannat.
6. Taita kuvion keskelle kolmio ohjeen mukaan (huomaa, että vain ylempi kerros paperista taitetaan).
7. Taita kolmion kannat piiloon ohjeen mukaisesti.
8. Kulmakirjanmerkin pohja on valmis. Käytä koristelussa väripapereita, värikyniä, tusseja, paljetteja, glitteriä… vain mielikuvitus on rajana!
Kulmakirjanmerkkejä on askarreltu ahkerasti lisää pitkin viikkoa joko itselle tai lahjaksi.
Toinen Kastanjoiden opettajista käytti koristelussa inspiraationa Harry Potteria, sillä hän on kirjojen suuri fani!
Eskarilaiset nikkaroivat tällä viikolla myös linnunpönttöjä. Sää oli onneksi mitä mainion ulkona ahertamiseen!
lautojen poraustaLakkakerros suojaa linnunpönttöä tuiskuilta ja tuiverruksilta.luonnosta kerättyä materiaalia pönttöihinValmista tuli! Tässä kelpaa lintujen köllötellä.
Eskarivuosi sisältää erilaisia ja eripituisia projekteja. Turun kaupungin esiopetussuunnitelman perusteissa todetaan:
”Toiminnallinen ja kirjaton esiopetus ei tarkoita sitä, ettei lasten kanssa opeteltaisi käyttämään kyniä. Tehtävät toteutuvat lasten mielenkiinnon ja eri projektien pohjalta.” …”Lasten vaikutusmahdollisuuksia lisätään huomioimalla lasten ideoita projektien teemoina tai mahdollisuuksina osallistua erilaisiin raateihin, joissa mietitään yhteisiä pelisääntöjä tai mahdollisia tarvikehankintoja. Osallisuuden kokemus lisää tunnetta siitä, että jokainen on tärkeä ja voi osallistua. Tämä kokemus vaikuttaa myös oppimismotivaatioon.” (s. 11-12, 17)
Kastanjat toivovat usein musiikinkuuntelutuokioita ja innostuvat musiikista joko soittimilla tai ilman. Erilaiset laulut ja rytmit saavuttavat nopeasti suosiota – erityisesti syksyllä laulettu ja soitettu ystävyyslaulu jäi monen Kastanjan huulille usean päivän ajaksi. Kun ryhmässämme vieraili sijainen, joka toi Kastanjoiden kokeiltavaksi trumpetin, päätimme lasten kommenteista inspiroituneena aloittaa soitinprojektin ja tehdä ikiomia soittimia. Soittamisessa on aivan eri meininki, kun kukin saa lyödä tahtia itsetehdyllä instrumentilla! Ensimmäisenä vuorossa oli oma rumpu.
Alkuinspiraatiota haimme katsomalla videon taidokkaasta nuoresta miehestä, joka soitti upean soolon ämpärirumpunsa kanssa.
Seuraavaksi oli aika päästä itse hommiin! Itse rumpuna toimi suuri jogurttipurkki, jonka päällystimme kankaalla. Eskarilaiset piirsivät kankaalle kaavan avulla sopivan mittaisen palan, minkä jälkeen he leikkasivat ja liimasivat kankaan jogurttipurkin ympärille. Kankaan piirtäminen ja leikkaaminen ei ollut aivan niin yksinkertaista kuin miltä päällepäin näytti, mutta alkuhankaluuksien jälkeen kaikki suoriutuivat tehtävästä kunnialla!
kankaan liimausta
Rummun reunaa varten maalattiin kangassuikale sinisellä, oranssilla tai pinkillä (tai vaikka kaikkien sekoituksella!)
Kun kankaat kuivuivat, eskarilaiset leikkasivat vanhasta retkipatjasta ympyrän, jolla he päällystivät purkin pohjan. Lopuksi kuivuneet kangassuikaleet liimattiin paikalleen, rumpuun tehtiin viimeiset koristelut ja voilá: rummut olivat valmiita! Sitten olikin aika testata, millaista rummutusta omalla soittimella sai aikaiseksi.
Rumpukapuloina toimivat luonnosta kerätyt oksat……mutta myös erilaisten rumpukapuloiden testaaminen oli mielekästä puuhaa.
Seuraavalla viikolla valmistimme marakassit. Niiden valmistamiseen tarvitsimme rasian, jonka täytimme muun muassa puutikuilla ja soralla, ja jonka teippasimme tiukasti kiinni. Käytimme marakassien päällystämiseen sanomalehtisuikaleita, jotka kiinnitettiin liisterillä. Liisterin levittäminen sormilla herätti monenlaisia reaktioita – osa kuvaili tunnetta ihanaksi ja osan mielestä liisteri tuntui sormissa kummalliselta, jopa ällöttävältä.
Vettä ja liimaa sekoittamalla saimme oivallista liisteriä.Molemmissa pienryhmissä ahkeroitiin liisteröinnin parissa.
Kun marakassit oli maalattu pulloväreillä, jätimme ne rauhassa kuivumaan. Nyt Kastanjoilla on jo kaksi itsetehtyä soitinta, joita voimme hyödyntää tulevissa musiikkituokioissa!
Marakassin maalaamisessa voi hyödyntää vaikka kaikkia suosikkivärejä.
Aloitimme vastikään eskarissamme myös toisen projektin: kasvien tutkiminen. Olemme tehneet vuoden mittaan useita luonto- ja tutkimusretkiä lähimetsään. Uuden projektin ideana on saada uudenlaisia luontokokemuksia jokapäiväisessä arjessa istutusten avulla. Tarkoituksena on istuttaa kahta eri kasvia, joista huolehdimme, ja joiden kasvuprosessin etenemistä vertailemme toisiinsa. Turun esiopetuksen oppimissuunnitelmassa (s. 25) todetaan:
”Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja.”
Etsimme tietoa siitä, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen, sekä kirjaston kasvikirjasta että internetistä. Askartelimme omat istutuspurkit, joissa on kaksi lokerikkoa: yksi herneelle ja yksi vihannesversolle. Sitten oli aika käydä istutuspuuhiin!
Lapset tutkivat kirjastosta lainattua kasvikirjaa. Liotetut herneet valmiina istutukseen.mullan annostelua
Istutukset jätettiin itämään ikkunalaudan läheisyyteen, ja kasvuprosessin seuraaminen on herättänyt eskareiden keskuudessa mielenkiintoa ja keskustelua. Kasvien kasteluvuoro vaihtuu päivittäin.
Vau mitä edistystä, kuten kuvasta näkyy! Kuva otettu 27.3. muutama viikko istuttamisen jälkeen.Lapset ovat jo maistaneet istutuksiaan ruokailujen yhteydessä.Mandariininsiemenetkin ovat lähteneet itämään 🙂
Matemaattiset pelit ja erilaiset rakentelut ovat olleet Kastanjoiden suosiossa pitkin talvea. Järjestimme ryhmässämme muun muassa matematiikkapistetyöskentelyä, joka sisälsi viisi pistettä: dominopelin, yhteenlaskuja Uno-korteilla, tornien rakentamista legojen ja noppien avulla, erilaisia matemaattisia kynätehtäviä sekä matematiikkapelejä tableteilla.
Eskarit kulkivat pisteeltä pisteelle pareittain.
”Voiks Unoo pelata tälleenkin?”Uno-kortit ja eriväriset palikat sopivat mainiosti laskutoimitusten havainnollistamiseen.Legoista voi rakentaa persoonallisia torneja.
Leikkihetkien aikana eskarit ovat innostuneet rakentamaan puupalikoista mitä mielikuvituksellisempia rakennelmia. Tässä muutamia esimerkkejä:
Onnistuimme kokoamaan yhteistyöllä myös 500-osaisen Eurooppa-palapelin! Kokoamisprosessiin kului runsaasti palojen sovittelua, epäuskoa ajan riittämisestä, kavereiden kannustamista, kartan tutkimista (ja eri maista keskustelua) sekä sisäistä sinnikkyyttä. Näistä asioista on Eurooppa-palapelin kokoaminen tehty!
reunapalat metsästettyTämän valmiin palapelin puuttuvat palaset olivat Montenegron sekä Bosnia ja Herzegovinan (ja valtameren) näköisiä. Ne eivät kuitenkaan riemua lannistaneet, kun palapeli oli viimein valmis!
Viimeisimpänä villityksenä eskarit ovat kokeilleet myös kuviosudokujen ratkaisemista. Sudokut olivat kaikille läsnäolijoille uusi tuttavuus; niiden ideanahan on, että kukin kuvio saa olla pysty- ja vaakarivillä sekä tummalla rajatulla laatikkoalueella ainoastaan kerran. Kaikki onnistuivat kokoamaan 4×4-kokoisen muotosudokun yhdessä aikuisten kanssa. Lisähaastetta kaipaavat lähtivät ratkomaan 6×6-kokoisia Monster-sudokuja, jotka nimensä mukaisesti tarjoavat hirviömäisen hurjia (ja hyödyllisiä) pohdiskeluhaasteita aivoillemme! Molemmat sudokut on printattu Pinterestistä, ja sen jälkeen leikattu ja laminoitu käyttöön.
Helmikuun lopulla vietetty Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä näkyi monin eri tavoin Kastanjoiden viikko-ohjelmassa. Kalevalan juonenkäänteet ja henkilöhahmot herättivät runsaasti kiinnostusta ja innostusta, ja ihmekös tuo – ei Kalevalaa syyttä suotta kutsuta Suomen kansalliseepokseksi!
Aiheeseen johdattelun jälkeen tutustuimme Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden inspiroimana eskarilaiset taiteilivat omia tulkintojaan Kalevalasta.
Lainasimme eskariin useita Kalevala-aiheisia kirjoja. Luimme viikon aikana otteita myös itse Kalevalasta ja sen alkusointuja suosivasta runokielestä.keskittynyttä työskentelyä
Värikkäät lopputulokset kuvastavat hyvin Kalevalan rikasta tarinaa.
Mielikuvitukset pääsivät valloilleen myös Akseli Gallen-Kallelan kuuluisien maalausten [Lemminkäisen äiti (1897), Sammon puolustus (1896)] pohjalta keksityissä saduissa, jotka ilahduttavat nyt eskarin eteisaulan ilmoitustaulua.
Eskarilaiset valitsivat maalauksen, jonka pohjalta he keksivät Kalevala-aiheisen sadun.
Askartelimme myös veikeät Väinämöiset.
”Voihan Väinämöinen!” kaikui luokan ovelta Kalevalan päivän jälkimainingeissa.Väinämöisen saivat erilaisia ilmeitä. Tämä Väinämöinen vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.
Askartelimme Kalevalan inspiroimana kepeistä ja langasta taikakaluja.
Kalevala innosti vierailemaan myös kirjastoautossa. Mukaan tarttui tuttuun tapaan monen monta teosta. Hieno teos tuo Kalevala, kun saa kielenkannat kukkimaan ja lukuinnon kasvamaan!
”Päivät soisin soitettavan, illat tehtävän iloa näillä mailla, mantereilla, Suomen suurilla tiloilla, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”
Päivitämme blogiin kuulumisia Kastanjoiden arjesta sekä jaamme kuvamateriaalia toteutetusta pedagogiikasta. Blogista löytyy myös tarkempia ohjeita toteutetuista tehtävistä ja toiminnasta.
Ensimmäisessä postauksessa näemme tunnelmia tammi- ja helmikuulta eskareiden luistelukerroista sekä Impivaaran jäähallilta että Parkin kentältä.
pujottelua Parkin kentällä
Opettaja seurasi hyvillä mielin taidokasta kiekon kuljetusta.
mallikasta pujottelua tötsien avullaKaveria ei jätetä jäähän makamaan.Luistelutuki antoi rohkeutta porhaltaa jäällä reipaaseenkin tahtiin.yhteinen loppuleikkiMitä olisi oppitunti ilman yhteistyötä ja heittäytymistä – joskus kirjaimellista sellaista!Loppuleikin jälkeen kelpaa tuuletella 🙂
