Syksyn juhlia, lasten oikeuksia ja joulumeininkiä (osa 2)

Syksyn juhlia, lasten oikeuksia ja joulumeininkiä (osa 2) -postaus jatkaa siitä mihin 1. osassa jäätiin. Aloitetaan ryhmämme ja koulumme itsenäisyyspäivän juhlasta, jota silmällä pitäen askartelimme ikkunalaudallemme Suomen väreissä loistavat kynttilät. Kynttilän pohjana käytimme talous- ja vessapaperirullia, jotka leikkasimme muotoonsa ja maalasimme pulloväreillä. Lopuksi tummankeltaisena leimuava liekki liimattiin kiinni kynttilään.

Valkoinen ja sininen sekoittuvat kauniisti ja eri tavoin eskarilaisten maalauksissa.

Lapset tarjoutuivat auttamaan ryhmämme itsenäisyyspäivän vastaanoton kunniamerkkien leikkaamisessa ja liimaamisessa. Vastaanotosta lisää hiukan myöhemmin.

Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus (tai kuten lapset ilmaisivat, Suomen 103-vuotissynttärit) järjestettiin koululla perjantaina 4.12. Me eskarit, koulun muut oppilaat ja henkilökunta kokoontuimme pihalle seuraamaan, kun Suomen lippu nostettiin pihan lippusalkoon. Lipunnoston jälkeen kuulimme puheen Suomesta ja suomalaisuudesta sekä lauloimme yhdessä Maamme-laulun.

Eskarilaiset seurasivat aitiopaikalta, kun oppilaat kantoivat lipun pihan poikki.
Hyvää itsenäisyyspäivää 103-vuotiaalle Suomelle!

Ulkotilaisuuden jälkeen siirryimme omaan luokkaamme, jossa järjestimme pienimuotoisen itsenäisyyspäivän vastaanoton. Kuuntelimme uudelleen Maamme-laulun ja Kastanjat saivat sekä todistuksen että kunniamerkin ansiokkaasta ja ahkerasta puolen vuoden eskarityöskentelystä. Päivän aikana pohdimme, mitä itsenäisyys merkitsee ja tutkimme sekä Suomen karttaa että virallista vaakunaa, joiden avulla ikuistimme itsenäisyyspäivän merkitystä eskarivihkoihin. Joulukuussa olemme kuunnelleet myös Jean Sibeliuksen Finlandia-hymniä, tutkineet kappaleen nuotteja ja tehneet kappaleen pohjalta taidetta.

Todistukset ja kunniamerkit valmiina jaettaviksi.
Suomi-tutkimuksissa vanha seinäkartta ja moderni älytaulu pääsivät yhtäaikaiseen hyötykäyttöön.
Itsenäisyyspäiväjuhlan aikana satoi onneksemme lunta, jota kertyi ulkoiluumme mennessä sen verran, että eskarilaiset pääsivät rakentamaan lumiukkoja…
…ja koristelemaan lunta ja lumiukkojaan siniristilipuilla vesivärien avulla.

Joulukuun alkaessa Kastanjat huomasivat, että molemmissa luokissamme on tapahtunut jotakin eriskummallista: lattian rajaan on ilmestynyt pienen pieni, joulukoristein koristeltu ovi! Molemman oven vierelle on ilmestynyt joka aamu yksi salaperäinen viesti, jota olemme tutkineet aamukokoontumisen yhteydessä. Viestit ovat paljastuneet Tonttu Toljanterin lähettämiksi tervehdyksiksi, jotka ovat sisältäneet jouluisia loruja ja toiminnallisia tehtäviä.

Joulukuun alkaessa Kastanjat ovat aloittaneet myös jouluvalmisteluiden parissa ahertamisen, joista yksi on ollut erityisen monivaiheinen: hiihtävä lumiukko! Aloitimme askartelun lumiukon kokoamisesta sekä suksista ja sauvoista, jotka lapset saivat koristella ja maalata mieleisikseen. Tämän jälkeen etenimme lumiukon villapipon valmistamiseen, johon tarvitsimme yksinkertaiset materiaalit (talouspaperirullia ja lankaa) mutta sitäkin enemmän sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä.  Ne kannattivat, sillä nyt luokkaamme koristaa monen monta laskettelevaa, persoonallisen näköistä ja iloisesti virnistävää lumiukkoa!

Valmiit lumiukot ovat ihastuttavan persoonallisia. 🙂
pipon valmistusta

Lumiukot ovat olleet ahkerasti mukana lasten leikeissä. Kuvassa laskettelukisa käynnissä.
Muita jouluaskartelujamme ovat esimerkiksi kolmiulotteinen joulukuusi…
…ja paperisuikaleista valmistettu joulukranssi.

Järjestimme ryhmässämme jouluisen levyraadin, jonka aikana kuuntelimme ja katsoimme Youtubesta viisi kappaletta (Topaaseissa kuusi, sillä viimeinen oli vapaavalintainen). Ennen raadin alkua pohdimme, millaisiin asioihin musiikkikappaleissa voi kiinnittää huomiota, kuten laulun sanat, lauluääni, musiikin rytmi… Eskarilaiset antoivat kappaleelle äänen vihreällä tonttulakilla, mikäli pitivät kappaleesta, ja punaisella tonttulakilla, mikäli eivät pitäneet kappaleesta.

Aikuisten yllätykseksi levyraadissa heikoiten menestyi ensimmäisenä kuultu Petteri Punakuono, joka keräsi ainoastaan 10 pistettä. Yhtenä perusteluna kuulimme, että kappale on liian lapsellinen.

Toiselle sijalle nousi Rubiinien äänivyöryn saattelemana veikeä Saukki & Pikkuoravat: Pikkuoravien joululaulu 18 pisteellä. Oravien erikoinen laulu ja kappaleen hassuttelu aiheuttivat Rubiineissa naurunpyrähdyksiä, kun taas Topaaseissa kappale jakoi mielipiteitä.

Levyraadin selkeäksi voittajaksi sen sijaan nousi toisen opettajankin ehdoton suosikki kautta aikojen: Floor Jansen & Henk Poortin tulkinta Phantom of the Opera -kappaleesta, joka keräsi huiman 23 pisteen saaliin! Lapset olivat äimistyneitä siitä, miten upealta laulu kappaleessa kuulosti, ja osa kertoi saaneensa lopussa kylmiä väreitä – samoin kävi opelle. Huhhuh, miten hienoja fiiliksiä musiikki voikaan saada aikaan! Tämän levyraadin voittaneen kappaleen voi käydä halutessaan kuuntelemassa Youtubessa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=plCScjvDOJM

Näiden tunnelmien myötä Kastanjat toivottavat kaikille oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2021! Tammikuussa nähdään! 🙂

 

 

On paikka teillä sydämissä meidän

Näin on lukuvuoden 2019-2020 eskari saatu päätökseen! Ennen kuin kerromme huikean hienosti sujuneesta todistustenjakotilaisuudesta, jaamme hiukan yleistä kuvamateriaalia viimeisestä viikosta. Kastanjoiden  viimeisellä eskariviikolla orientoiduimme kulman takana häämöttävään kesään muun muassa siivoamalla luokkia, palauttamalla kirjastokirjat sekä askartelemalla koristeita perjantaina järjestettävään pienimuotoiseen kevätjuhlaan.

Lapset ottivat kaiken ilon irti luku- ja katseluintoa motivoivista kirjoista ennen palautuspäivää.
Reippain askelin kohti kirjastoautoa!
Toukokuussa kirjastoauto oli vielä suljettu vierailijoilta, mutta onneksi saimme lainakirjat palautetuksi auton ulkopuolella oleviin laatikoihin.
askarteluja kevätjuhlaa varten

Säät olivat koko viikon suorastaan huikaisevan hienot, ja vietimmekin runsaasti aikaa pihaleikkien ja ulkoilun merkeissä. Keskeistä oli hyväntuulinen ja rento yhdessäolo!

Pihapuusta löytyi muhkeankokoinen linnunpesä!
lapset pihaleikkien ja -tutkimusten syövereissä

Keskeinen osa viikon ohjelmaa oli tietysti myös harjoittelu perjantain kevätjuhlaa varten. Todistustenjaon harjoitusvälineinä toimineet oranssit paperit ja erityisesti puulusikat (harjoituskukat) herättivät huvittuneita reaktioita. Aluksi osa nimittäin ihmetteli, mitä me tällaisella teemme, sillä eihän puulusikka ole kukka! 😀

Kenraaliharjoitus pulkassa!
Silitysrauta oli jännittävä vekotin, ja lapset tarjoutuivatkin auttamaan pöytäliinojen silittämisessä.

Itse juhlapäivänä auringonsäteet halkoivat taivasta yhtä kauniisti kuin muinakin viikonpäivinä. Tämä tarkoitti sitä, että pystyimme järjestämään juhlatilaisuuden suunnitellusti ulkona! Suuntasimme jo aamuvarhaisella koristelemaan pihan pöytäalueen muun muassa kukilla ja lasten tekemillä koristeilla.

Jännitys oli käsinkosketeltavissa, kun odotimme koulun yläpihalla juhlatilaisuuden alkamista. Hetken odottelun jälkeen saavuimme reippaasti marssimusiikin tahdittamina juhlapaikalle, jossa päiväkodin johtaja ja varajohtaja istuivat vierainamme. Aloitimme tilaisuuden Kastanjoiden aamutoivotuksella sekä tervehdyslaululla, jossa toivotamme jokaisen tervetulleeksi eskariin ja jossa jokainen keksii omanlaisensa tavan toivottaa hyvää huomenta. Tämän jälkeen vuorossa oli opettajan kirjoittama runomuotoinen puhe, joka oli nimetty Kastanjoille. Koska puheessa mainitaan kaikkien ryhmän lasten nimet, emme julkaise koko puhetta, mutta pienet otteet puheesta voi lukea tästä sekä tämän postauksen lopusta:

”On luettu ja leikitty ja liikuttu ja kas,

opittu koko ajan taitavammaks!

Joskus on ollut niin hektistä että

on äkkiä pitänyt saada vettä

ja koronakin pisti pakkaa aivan uusiks

mut onneksi eskari ei menny ihan muusiks!

Sillä kaikkiaan on ollut sellainen meno

ettei meitä kuvaa sana takakeno

vaan eteenpäin on menty ja yhdessä koettu,

hauskaa on ollut ja paljon on opittu!”

Naurunpyrähdyksiäkin kirvoittaneen puheen jälkeen oli tilaisuuden huipennuksen eli todistustenjaon vuoro.

Lapset ”ilmakättelivät” Kastanjoiden molemmat opettajat ja lastenhoitajan. Ensimmäiseksi lapset saivat käteensä eskarin päättötodistuksen…
…toiseksi ruusun ja kolmanneksi timanttikruunun, jonka jokainen lapsi askarteli itselleen viime viikolla. Timanttikruunu liittyy ryhmässämme käytössä olleeseen timanttitaitorakenteeseen, jonka avulla olemme tukeneet lasten ryhmätyötaitojen kehittymistä. Hyödynsimme kruunujen tekemisessä kankaita, joita käytimme kevään ompeluprojekteissa. Kauniista kankaista oli mukava saada mahdollisimman paljon irti! 🙂
Sitten oli aika poseerata kameralle uunituoreen todistuksen kanssa! 🙂

Tilaisuuden lopuksi kajautimme reippaasti ilmoille ”Minun ystäväni”-laulun. Olemme lähettäneet laulusuorituksestamme videotallenteen kaikille halukkaille huoltajille.

Kunniakkaasti suoritetun eskarivuoden jälkeen kelpaa tuuletella!
Tilaisuuden kruunasi jäätelöherkkuhetki.
Juhlan jälkeen päivä jatkui vielä normaaliin tapaan lounaalla, kesällä syntyneiden eskarilaisten synttärijuhlilla sekä leikin ja rennon yhdessäolon merkeissä.

Isot kiitokset kaikille antoisasta eskarivuodesta! 🙂 Loppuun vielä lainaus yllämainitusta, opettajan Kastanjoille kirjoittamasta runomuotoisesta puheesta:

”Kun koulutaipaleen uuden kaikki nyt jaatte

viisahiksi kasvakaatte,

matikkaa ja kieliä on täynnä lukkari

usein raikuu liikuntasalin pukkari.

Toisistanne huolehtikaa ja yhdessä oivaltakaa!

Mutta muistakaa tämä, Kastanjat rakkaat,

kun juuri sinä koululaukkusi pakkaat

niin on paikka teillä sydämissä meidän

vaikka koulu Kastanjat matkaansa veihän.

Kesä alkaa nyt, nauti siitä

vuoden työstä itseäsi kiitä

sillä olet sen ansainnut!

Iloista koulunaloitusta kaikille Kastanjoille ja ihanaa kesää!”

Vappuhulinaa!

Tällä kertaa Kastanjoiden viikko sujui värikkäiden vappuaskarteluiden merkeissä! Vappufiilis kohosi sitä mukaa, mitä enemmän erilaisia askarteluja valmistui koristamaan luokkaa ja odottamaan käyttöä päiväkodin pienimuotoisia torstain vappukekkereitä varten. Ensimmäiseksi vuorossa on kuvamateriaalia valmistamistamme eläinaiheisista vappunaamioista.

Lapset valitsivat itselleen mieluisimman eläinaiheisen naamiopohjan, jonka he leikkasivat irti mahdollisimman huolellisesti. Väritimme naamiot ja koristelimme ne glitterillä.
Laminoimme naamiot, jotta ne kestäisivät paremmin vappukekkereiden huiskeessa ja hulinassa! Tämän jälkeen kiinnitimme naamioihin kuminauhat ja höyheniä lisäkoristeiksi.
Kirjavankaunis naamiokavalkadi koristamassa Kastanjoiden ilmoitustaulua! Taululle ilmestyi myös irvistävä ilmapallo…
…joka ei suinkaan jäänyt ainoaksi tuunatuksi ilmapalloksi! Löysimme koulun kaappien kätköistä ilmapalloja, joille eskarilaiset innostuivat taiteilemaan erilaisia ilmeitä ja muita vapputeemaan sopivia koristeluja.

Ilmapalloista on moneksi, ja niitä voi soveltaa vaikka matematiikassa: Lapset esimerkiksi pomputtelivat palloja ilmaan siten, että ne eivät saaneet koskettaa yhtäkään pintaa. Jokaisella oli pelin alussa 10 pistettä. Mikäli pallo osui lattiaan, pelaaja menetti 2 pistettä ja muista pinnoista yhden pisteen. Eniten pisteitä säästänyt voitti pelin. Hauska ja toiminnallinen tapa tutustua vähennyslaskujen (ja pienin variaatioin yhteenlaskujen) maailmaan!

Lisäksi askartelimme vappuhuiskia erivärisistä silkkipapereista. Huiskia voi askarrella myös vaikka sanoma- tai aikakauslehdistä. Hapsut leikataan siten, että paperin reunaan jätetään muutaman senttimetrin vara…
…jolloin hapsupaperista voisi tehdä vaikka hapsuhameen, jos silkkipaperi olisi ominaisuuksiltaan huomattavasti kestävämpää! 🙃
Lisäksi huiskaan tarvitaan keppi, pitkät puutikut tai vastaavat, joiden ympärille hapsut joko liimataan tai teipataan.
Valmista tuli! Huiskat liehuivat kovassa vauhdissa kuin liekit konsanaan!
Huiskat leiskuivat myös pääpäivänä eli torstain vappukekkereissä musiikin tahdissa…
…kunnes oli aika rauhoittua herkuttelemaan vappumunkilla ja perinteisellä vappujuomalla eli simalla. Nam!
Juhlapäivinä voi käydä niinkin nurinkurisesti, että herkkuhetket ajoittuvat jälkiruoan sijasta alkupalaksi! Tästä huolimatta nakit ja perunamuusi maittoivat kaikille lounaaksi paremmin kuin hyvin etenkin, kun pöytää koristi näinkin keväinen kattaus. Vappuiltapäivä jatkui vielä lasten valitseman elokuvan merkeissä.

Aurinkoista vappuviikonloppua kaikille toivottavat,

Kastanjat

Päheetä pääsiäistä!

Kevät on täällä! Huhtikuussa parasta on lisääntynyt auringonvalo ja lämpenevä sää. Eskarissakin kysellään kovasti, joko nyt voi mennä pihalle ilman takkia ja ulkohousuja. Tähän lämpötila ei kuitenkaan ole vielä kohonnut tarpeeksi korkeaksi, mutta ilman pääsiäisaskarteluja ei eskarin huhtikuusta selviä! 🙂

Aloitimme viikon osallistumalla sateenkaarihaasteeseen, jonka tarkoituksena on toivottaa kaikille jaksamista ja muistuttaa ihmisiä siitä, että vallitseva poikkeusajanjakso ei kestä ikuisesti. Sateenkaaren maalaaminen liittyi myös valon taittumiseen, jota tutkimme viikon alussa. Käytimme sateenkaaren maalaamisessa pullovärejä, joihin oli sekoitettu hiukan saippuaa.

Teippi toimi apuvälineenä maalaamisen alkuvaiheessa.
Sormimaalaaminen oli eskarilaisille mieluista.
Sateenkaaren värimaailma muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Kyllä luontoäiti tietää!
Ikkunan katseenvangitsija on valmis! Laittamalla vilkuttavan pikkuotson ikkunaan osallistuimme myös nallehaasteeseen, jonka tarkoitus on sama kuin sateenkaarihaasteella.

Viikon edetessä askartelimme useita pääsiäiskoristeita. Ensimmäiseksi maalasimme käpyjä pääsiäistipuja ja -pupuja varten.

Käytimme maalaamisessa pientä sivellintä, jonka avulla maalia sai levitetyksi myös kävyn keskiosaan.
Seuraavaksi teimme pikkutupsuja, joiden tarvikkeet ovat varsin yksinkertaiset: lankaa ja haarukka, jonka ympärille lankaa kierretään.
tupsut ja maalatut kävyt valmiina seuraavaan vaiheeseen
Huomasimme, että tupsut, joista oli tarkoitus askarrella tipujen ja pupujen päät, eivät sopineetkaan tarkoitukseen niin hyvin kuin ajattelimme. Päätimme käyttää styroksipalloja tupsujen sijasta.
Kun styrokseihin oli liimattu silmät ja nokka/korvat, kiinnitimme käpyvartalot ja styroksipäät toisiinsa kuumaliimalla. Keksimme, että tupsut sopivatkin mainiosti pupujen töpöhänniksi.
Lopuksi teimme tipuille ja pupuille loppusilaukset viimeisin koristeluin sekä liimasimme pohjaan alustan, jonka avulla ne pysyvät pystyssä. Ihanan symppiksiä lopputuloksia!
Tämä tipu on oikea sambakuningatar näyttävine töyhtöpäähineineen.
Tämä sateenkaaren pää johtaa hauskojen pääsisäisaskartelujen luokse.
Kotieskarissakin askarreltiin ihania pääsiäistipuja ja -pupuja 🙂

Seuraavaksi vuorossa oli pupuaskartelu paperisuikaleista. Tässä askartelussa tarvitsimme kärsivällisyyttä, eikä liimaisilta sormiltakaan vältytty.

Aloitimme pupun vartalosta. Leikkasimme paperista neljä suikaletta, joiden pituus oli 35 cm ja paksuus 2 cm. Mitä lyhyempi pituus, luonnollisesti sitä pienempi pupu. Suikaleet liimattiin niiden keskikohdasta kiinni toisiinsa.
Seuraavaksi vastakkaisten suikaleiden päädyt liimattiin kiinni kuvan osoittamalla tavalla…
…jotta suikaleista muodostui pallo.
Kun vartalo oli liimattu valmiiksi, jätimme sen kuivumaan, ja askartelimme samalla tekniikalla pienemmän pallon pääksi (mitat 25 x 2 cm). Lisäksi leikkasimme vaaleanpunaisesta ja sinisestä paperista pupulle korvat.
Seuraavaksi liimasimme silmät ja korvat sekä piirsimme pupulle nenän ja suun. Leikkasimme pupulle myös ruohikkoalustan ja kiinnitimme osat yhteen kuumaliimalla. Kotona pään ja vartalon voi nitoa yhteen, ja Erikeeperilläkin kiinnittäminen onnistuu kunhan antaa osien kuivua rauhassa.
Nämäkin puput ovat nyt valmiita! Pupukaverukset poseeraavat vierekkäin valokuvassa.
Pupu valmiina loikkaamaan ikkunalaudalle!
Vaaleanpunaiset puput pääsivät nallen seuraksi tervehtimään ikkunan ohi kulkevia tovereita. Käpypuput ja -tiput pitävät vahtia pöydän toisella puolella.

Lapset kommentoivat, että tällä viikolla eskarissa on toiminut oikea askartelukerho, ja mikäpä sen mukavampaa!

Viikon aikaansaannokset yhdistettynä suomen kieltä ja Mikael Agricolaa juhlistavaan liputukseen on komea tapa toivottaa kaikille oikein mukavaa ja leppoisaa (ja otsikon mukaisesti päheetä) pääsiäistä! 🙂

Kalevala – suosittu suomalainen suurteos

”Vaka vanha Väinämöinen elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla, Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä, laulelevi, taitelevi.”

Kalevala, kolmannen runon ensimmäiset säkeet

Helmikuun lopulla vietetty Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä näkyi monin eri tavoin Kastanjoiden viikko-ohjelmassa. Kalevalan juonenkäänteet ja henkilöhahmot herättivät runsaasti kiinnostusta ja innostusta, ja ihmekös tuo – ei Kalevalaa syyttä suotta kutsuta Suomen kansalliseepokseksi!

Aiheeseen johdattelun jälkeen tutustuimme Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden inspiroimana eskarilaiset taiteilivat omia tulkintojaan Kalevalasta.

Lainasimme eskariin useita Kalevala-aiheisia kirjoja. Luimme viikon aikana otteita myös itse Kalevalasta ja sen alkusointuja suosivasta runokielestä.
keskittynyttä työskentelyä

Värikkäät lopputulokset kuvastavat hyvin Kalevalan rikasta tarinaa.

Mielikuvitukset pääsivät valloilleen myös Akseli Gallen-Kallelan kuuluisien maalausten [Lemminkäisen äiti (1897), Sammon puolustus (1896)] pohjalta keksityissä saduissa, jotka ilahduttavat nyt eskarin eteisaulan ilmoitustaulua.

Eskarilaiset valitsivat maalauksen, jonka pohjalta he keksivät Kalevala-aiheisen sadun.

Askartelimme myös veikeät Väinämöiset.

”Voihan Väinämöinen!” kaikui luokan ovelta Kalevalan päivän jälkimainingeissa.
Väinämöisen saivat erilaisia ilmeitä. Tämä Väinämöinen vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.

Askartelimme Kalevalan inspiroimana kepeistä ja langasta taikakaluja.

Kalevala innosti vierailemaan myös kirjastoautossa. Mukaan tarttui tuttuun tapaan monen monta teosta. Hieno teos tuo Kalevala, kun saa kielenkannat kukkimaan ja lukuinnon kasvamaan!

”Päivät soisin soitettavan, illat tehtävän iloa
näillä mailla, mantereilla, Suomen suurilla tiloilla,
nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”

Kalevala, kuudesviidettä runon viimeiset säkeet