Kalevala – suosittu suomalainen suurteos

”Vaka vanha Väinämöinen elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla, Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä, laulelevi, taitelevi.”

Kalevala, kolmannen runon ensimmäiset säkeet

Helmikuun lopulla vietetty Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä näkyi monin eri tavoin Kastanjoiden viikko-ohjelmassa. Kalevalan juonenkäänteet ja henkilöhahmot herättivät runsaasti kiinnostusta ja innostusta, ja ihmekös tuo – ei Kalevalaa syyttä suotta kutsuta Suomen kansalliseepokseksi!

Aiheeseen johdattelun jälkeen tutustuimme Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden inspiroimana eskarilaiset taiteilivat omia tulkintojaan Kalevalasta.

Lainasimme eskariin useita Kalevala-aiheisia kirjoja. Luimme viikon aikana otteita myös itse Kalevalasta ja sen alkusointuja suosivasta runokielestä.
keskittynyttä työskentelyä

Värikkäät lopputulokset kuvastavat hyvin Kalevalan rikasta tarinaa.

Mielikuvitukset pääsivät valloilleen myös Akseli Gallen-Kallelan kuuluisien maalausten [Lemminkäisen äiti (1897), Sammon puolustus (1896)] pohjalta keksityissä saduissa, jotka ilahduttavat nyt eskarin eteisaulan ilmoitustaulua.

Eskarilaiset valitsivat maalauksen, jonka pohjalta he keksivät Kalevala-aiheisen sadun.

Askartelimme myös veikeät Väinämöiset.

”Voihan Väinämöinen!” kaikui luokan ovelta Kalevalan päivän jälkimainingeissa.
Väinämöisen saivat erilaisia ilmeitä. Tämä Väinämöinen vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.

Askartelimme Kalevalan inspiroimana kepeistä ja langasta taikakaluja.

Kalevala innosti vierailemaan myös kirjastoautossa. Mukaan tarttui tuttuun tapaan monen monta teosta. Hieno teos tuo Kalevala, kun saa kielenkannat kukkimaan ja lukuinnon kasvamaan!

”Päivät soisin soitettavan, illat tehtävän iloa
näillä mailla, mantereilla, Suomen suurilla tiloilla,
nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”

Kalevala, kuudesviidettä runon viimeiset säkeet