Jälleen yksi eskariviikko takanapäin! Toiseksi viimeinen eskariviikko piti sisällään monipuolista toimintaa ja kertausta, joista ensimmäiseksi esittelyssä on pihalla järjestetty kirjainbongaus! Bongauksen tarkoituksena oli toimia salapoliisina ja etsiä kaikki pihalle piilotetut kirjaimet.
R niin kuin raketti oli singahtanut puuhun!Liukumäestä löytyi ensinäkemältä kolme eri kirjainta. Mahtaako niitä löytyä mäen ympäriltä enemmänkin?Vastaus on K niin kuin kyllä! Esimerkiksi Ö niin kuin ötökkä oli päässyt möngertämään liukumäen alle.Tehtävä toimi myös kirjoitusharjoituksena, sillä lapset merkitsivät löytämänsä kirjaimet muistiin paperille.Puunrunko voi toimia luonnossa myös kirjoitusalustana.
Kirjainbongauksen lisäksi olemme muun muassa kerranneet riimipareja, leikkineet leikkiä, jossa vaihdetaan paikkaa alkuäänteiden mukaan, ja harjoitelleet vierasperäisiä kirjaimia.
Musikaaliselta kantilta tarkasteltuna olemme laulaneet vuoden mittaan tutuksi tulleita lauluja sekä tutustuneet uuteen soittimeen, joka ei välttämättä ole monelle suomalaiselle entuudestaan kovin tuttu. Kyseessä on saz, pitkäkaulainen luuttusoitin, joka on suosittu esimerkiksi Turkin ja Balkanin alueella.
Saz-soittimessa on tyypillisesti 8-10 kieltä, ja sen muoto muistuttaa puolikasta päärynää.Lapset kokeilivat innostuneina melodista ja ilmavasti soivaa saz-soitinta.
Saz-soittimen soundeja voi käydä kuuntelemassa esimerkiksi tältä Youtube-videolta: Saz-soitin
Eskarilaiset pääsivät jammailemaan myös rumpukokoelman tahdissa.
Mitäpä olisikaan musiikki ilman tanssia? Olemme hyödyntäneet musiikkia pihalla tehtävissä erilaisissa tanssi- ja liikkumisharjoituksissa. Huivit toimivat sekä näyttävänä visuaalisena elementtinä että korostavat liikettä tanssin pyörteissä.
Heitä huivi ilmaan ja ota koppi!Huivit lensivät näyttävästi ilmassa yhtä aikaa.Olemme varanneet runsaasti aikaa myös ryhmäytymiselle, vapaalle leikille ja toiminnalle. Ulkona yksi lasten suosikkipuuhista on hyppynarulla hyppiminen siten, että luettelemme hyppyjen aikana aakkosia. Kun hypyt keskeytyvät johonkin kirjaimeen, lapsi keksii kyseisellä kirjaimella alkavan sanan. Joskus hypimme keksitystä sanasta leikkimielisen ”juu-ei”-kierroksen, jossa selviää, onko kyseinen asia hyppijälle mieluista vai ei. Eskarilaiset ovat tehneet aikamoisia hyppysuorituksia hyppynarulla, sillä aakkosia on hypitty yhtäjaksoisesti läpi jopa useita kertoja!Viikon ohjelma on toki täyttynyt myös askartelusta, joka liittyy olennaisesti eskarin viimeiseen viikkoon. Siitä lisää myöhemmin.What’s up, arvon lukijat? Täällä on ollut ahkera meininki!
Seuraavaksi onkin aika siirtyä kohti eskarivuoden viimeistä viikkoa, sillä kesä on jo aivan kulman takana. Opettajan veikkaus on, että ensi viikko on täynnä sekä vauhdikkaita, riemukkaita että myös haikeita hetkiä. Otetaan niistä kaikki irti! 🙂
Eskarivuosi sisältää erilaisia ja eripituisia projekteja. Turun kaupungin esiopetussuunnitelman perusteissa todetaan:
”Toiminnallinen ja kirjaton esiopetus ei tarkoita sitä, ettei lasten kanssa opeteltaisi käyttämään kyniä. Tehtävät toteutuvat lasten mielenkiinnon ja eri projektien pohjalta.” …”Lasten vaikutusmahdollisuuksia lisätään huomioimalla lasten ideoita projektien teemoina tai mahdollisuuksina osallistua erilaisiin raateihin, joissa mietitään yhteisiä pelisääntöjä tai mahdollisia tarvikehankintoja. Osallisuuden kokemus lisää tunnetta siitä, että jokainen on tärkeä ja voi osallistua. Tämä kokemus vaikuttaa myös oppimismotivaatioon.” (s. 11-12, 17)
Kastanjat toivovat usein musiikinkuuntelutuokioita ja innostuvat musiikista joko soittimilla tai ilman. Erilaiset laulut ja rytmit saavuttavat nopeasti suosiota – erityisesti syksyllä laulettu ja soitettu ystävyyslaulu jäi monen Kastanjan huulille usean päivän ajaksi. Kun ryhmässämme vieraili sijainen, joka toi Kastanjoiden kokeiltavaksi trumpetin, päätimme lasten kommenteista inspiroituneena aloittaa soitinprojektin ja tehdä ikiomia soittimia. Soittamisessa on aivan eri meininki, kun kukin saa lyödä tahtia itsetehdyllä instrumentilla! Ensimmäisenä vuorossa oli oma rumpu.
Alkuinspiraatiota haimme katsomalla videon taidokkaasta nuoresta miehestä, joka soitti upean soolon ämpärirumpunsa kanssa.
Seuraavaksi oli aika päästä itse hommiin! Itse rumpuna toimi suuri jogurttipurkki, jonka päällystimme kankaalla. Eskarilaiset piirsivät kankaalle kaavan avulla sopivan mittaisen palan, minkä jälkeen he leikkasivat ja liimasivat kankaan jogurttipurkin ympärille. Kankaan piirtäminen ja leikkaaminen ei ollut aivan niin yksinkertaista kuin miltä päällepäin näytti, mutta alkuhankaluuksien jälkeen kaikki suoriutuivat tehtävästä kunnialla!
kankaan liimausta
Rummun reunaa varten maalattiin kangassuikale sinisellä, oranssilla tai pinkillä (tai vaikka kaikkien sekoituksella!)
Kun kankaat kuivuivat, eskarilaiset leikkasivat vanhasta retkipatjasta ympyrän, jolla he päällystivät purkin pohjan. Lopuksi kuivuneet kangassuikaleet liimattiin paikalleen, rumpuun tehtiin viimeiset koristelut ja voilá: rummut olivat valmiita! Sitten olikin aika testata, millaista rummutusta omalla soittimella sai aikaiseksi.
Rumpukapuloina toimivat luonnosta kerätyt oksat……mutta myös erilaisten rumpukapuloiden testaaminen oli mielekästä puuhaa.
Seuraavalla viikolla valmistimme marakassit. Niiden valmistamiseen tarvitsimme rasian, jonka täytimme muun muassa puutikuilla ja soralla, ja jonka teippasimme tiukasti kiinni. Käytimme marakassien päällystämiseen sanomalehtisuikaleita, jotka kiinnitettiin liisterillä. Liisterin levittäminen sormilla herätti monenlaisia reaktioita – osa kuvaili tunnetta ihanaksi ja osan mielestä liisteri tuntui sormissa kummalliselta, jopa ällöttävältä.
Vettä ja liimaa sekoittamalla saimme oivallista liisteriä.Molemmissa pienryhmissä ahkeroitiin liisteröinnin parissa.
Kun marakassit oli maalattu pulloväreillä, jätimme ne rauhassa kuivumaan. Nyt Kastanjoilla on jo kaksi itsetehtyä soitinta, joita voimme hyödyntää tulevissa musiikkituokioissa!
Marakassin maalaamisessa voi hyödyntää vaikka kaikkia suosikkivärejä.
Aloitimme vastikään eskarissamme myös toisen projektin: kasvien tutkiminen. Olemme tehneet vuoden mittaan useita luonto- ja tutkimusretkiä lähimetsään. Uuden projektin ideana on saada uudenlaisia luontokokemuksia jokapäiväisessä arjessa istutusten avulla. Tarkoituksena on istuttaa kahta eri kasvia, joista huolehdimme, ja joiden kasvuprosessin etenemistä vertailemme toisiinsa. Turun esiopetuksen oppimissuunnitelmassa (s. 25) todetaan:
”Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja.”
Etsimme tietoa siitä, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen, sekä kirjaston kasvikirjasta että internetistä. Askartelimme omat istutuspurkit, joissa on kaksi lokerikkoa: yksi herneelle ja yksi vihannesversolle. Sitten oli aika käydä istutuspuuhiin!
Lapset tutkivat kirjastosta lainattua kasvikirjaa. Liotetut herneet valmiina istutukseen.mullan annostelua
Istutukset jätettiin itämään ikkunalaudan läheisyyteen, ja kasvuprosessin seuraaminen on herättänyt eskareiden keskuudessa mielenkiintoa ja keskustelua. Kasvien kasteluvuoro vaihtuu päivittäin.
Vau mitä edistystä, kuten kuvasta näkyy! Kuva otettu 27.3. muutama viikko istuttamisen jälkeen.Lapset ovat jo maistaneet istutuksiaan ruokailujen yhteydessä.Mandariininsiemenetkin ovat lähteneet itämään 🙂
