Syksyn juhlia, lasten oikeuksia ja joulumeininkiä (osa 2)

Syksyn juhlia, lasten oikeuksia ja joulumeininkiä (osa 2) -postaus jatkaa siitä mihin 1. osassa jäätiin. Aloitetaan ryhmämme ja koulumme itsenäisyyspäivän juhlasta, jota silmällä pitäen askartelimme ikkunalaudallemme Suomen väreissä loistavat kynttilät. Kynttilän pohjana käytimme talous- ja vessapaperirullia, jotka leikkasimme muotoonsa ja maalasimme pulloväreillä. Lopuksi tummankeltaisena leimuava liekki liimattiin kiinni kynttilään.

Valkoinen ja sininen sekoittuvat kauniisti ja eri tavoin eskarilaisten maalauksissa.

Lapset tarjoutuivat auttamaan ryhmämme itsenäisyyspäivän vastaanoton kunniamerkkien leikkaamisessa ja liimaamisessa. Vastaanotosta lisää hiukan myöhemmin.

Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus (tai kuten lapset ilmaisivat, Suomen 103-vuotissynttärit) järjestettiin koululla perjantaina 4.12. Me eskarit, koulun muut oppilaat ja henkilökunta kokoontuimme pihalle seuraamaan, kun Suomen lippu nostettiin pihan lippusalkoon. Lipunnoston jälkeen kuulimme puheen Suomesta ja suomalaisuudesta sekä lauloimme yhdessä Maamme-laulun.

Eskarilaiset seurasivat aitiopaikalta, kun oppilaat kantoivat lipun pihan poikki.
Hyvää itsenäisyyspäivää 103-vuotiaalle Suomelle!

Ulkotilaisuuden jälkeen siirryimme omaan luokkaamme, jossa järjestimme pienimuotoisen itsenäisyyspäivän vastaanoton. Kuuntelimme uudelleen Maamme-laulun ja Kastanjat saivat sekä todistuksen että kunniamerkin ansiokkaasta ja ahkerasta puolen vuoden eskarityöskentelystä. Päivän aikana pohdimme, mitä itsenäisyys merkitsee ja tutkimme sekä Suomen karttaa että virallista vaakunaa, joiden avulla ikuistimme itsenäisyyspäivän merkitystä eskarivihkoihin. Joulukuussa olemme kuunnelleet myös Jean Sibeliuksen Finlandia-hymniä, tutkineet kappaleen nuotteja ja tehneet kappaleen pohjalta taidetta.

Todistukset ja kunniamerkit valmiina jaettaviksi.
Suomi-tutkimuksissa vanha seinäkartta ja moderni älytaulu pääsivät yhtäaikaiseen hyötykäyttöön.
Itsenäisyyspäiväjuhlan aikana satoi onneksemme lunta, jota kertyi ulkoiluumme mennessä sen verran, että eskarilaiset pääsivät rakentamaan lumiukkoja…
…ja koristelemaan lunta ja lumiukkojaan siniristilipuilla vesivärien avulla.

Joulukuun alkaessa Kastanjat huomasivat, että molemmissa luokissamme on tapahtunut jotakin eriskummallista: lattian rajaan on ilmestynyt pienen pieni, joulukoristein koristeltu ovi! Molemman oven vierelle on ilmestynyt joka aamu yksi salaperäinen viesti, jota olemme tutkineet aamukokoontumisen yhteydessä. Viestit ovat paljastuneet Tonttu Toljanterin lähettämiksi tervehdyksiksi, jotka ovat sisältäneet jouluisia loruja ja toiminnallisia tehtäviä.

Joulukuun alkaessa Kastanjat ovat aloittaneet myös jouluvalmisteluiden parissa ahertamisen, joista yksi on ollut erityisen monivaiheinen: hiihtävä lumiukko! Aloitimme askartelun lumiukon kokoamisesta sekä suksista ja sauvoista, jotka lapset saivat koristella ja maalata mieleisikseen. Tämän jälkeen etenimme lumiukon villapipon valmistamiseen, johon tarvitsimme yksinkertaiset materiaalit (talouspaperirullia ja lankaa) mutta sitäkin enemmän sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä.  Ne kannattivat, sillä nyt luokkaamme koristaa monen monta laskettelevaa, persoonallisen näköistä ja iloisesti virnistävää lumiukkoa!

Valmiit lumiukot ovat ihastuttavan persoonallisia. 🙂
pipon valmistusta

Lumiukot ovat olleet ahkerasti mukana lasten leikeissä. Kuvassa laskettelukisa käynnissä.
Muita jouluaskartelujamme ovat esimerkiksi kolmiulotteinen joulukuusi…
…ja paperisuikaleista valmistettu joulukranssi.

Järjestimme ryhmässämme jouluisen levyraadin, jonka aikana kuuntelimme ja katsoimme Youtubesta viisi kappaletta (Topaaseissa kuusi, sillä viimeinen oli vapaavalintainen). Ennen raadin alkua pohdimme, millaisiin asioihin musiikkikappaleissa voi kiinnittää huomiota, kuten laulun sanat, lauluääni, musiikin rytmi… Eskarilaiset antoivat kappaleelle äänen vihreällä tonttulakilla, mikäli pitivät kappaleesta, ja punaisella tonttulakilla, mikäli eivät pitäneet kappaleesta.

Aikuisten yllätykseksi levyraadissa heikoiten menestyi ensimmäisenä kuultu Petteri Punakuono, joka keräsi ainoastaan 10 pistettä. Yhtenä perusteluna kuulimme, että kappale on liian lapsellinen.

Toiselle sijalle nousi Rubiinien äänivyöryn saattelemana veikeä Saukki & Pikkuoravat: Pikkuoravien joululaulu 18 pisteellä. Oravien erikoinen laulu ja kappaleen hassuttelu aiheuttivat Rubiineissa naurunpyrähdyksiä, kun taas Topaaseissa kappale jakoi mielipiteitä.

Levyraadin selkeäksi voittajaksi sen sijaan nousi toisen opettajankin ehdoton suosikki kautta aikojen: Floor Jansen & Henk Poortin tulkinta Phantom of the Opera -kappaleesta, joka keräsi huiman 23 pisteen saaliin! Lapset olivat äimistyneitä siitä, miten upealta laulu kappaleessa kuulosti, ja osa kertoi saaneensa lopussa kylmiä väreitä – samoin kävi opelle. Huhhuh, miten hienoja fiiliksiä musiikki voikaan saada aikaan! Tämän levyraadin voittaneen kappaleen voi käydä halutessaan kuuntelemassa Youtubessa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=plCScjvDOJM

Näiden tunnelmien myötä Kastanjat toivottavat kaikille oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2021! Tammikuussa nähdään! 🙂

 

 

Kertausta, ryhmäytymistä ja uusia elämyksiä

Jälleen yksi eskariviikko takanapäin! Toiseksi viimeinen eskariviikko piti sisällään monipuolista toimintaa ja kertausta, joista ensimmäiseksi esittelyssä on pihalla järjestetty kirjainbongaus! Bongauksen tarkoituksena oli toimia salapoliisina ja etsiä kaikki pihalle piilotetut kirjaimet.

R niin kuin raketti oli singahtanut puuhun!
Liukumäestä löytyi ensinäkemältä kolme eri kirjainta. Mahtaako niitä löytyä mäen ympäriltä enemmänkin?
Vastaus on K niin kuin kyllä! Esimerkiksi Ö niin kuin ötökkä oli päässyt möngertämään liukumäen alle.
Tehtävä toimi myös kirjoitusharjoituksena, sillä lapset merkitsivät löytämänsä kirjaimet muistiin paperille.
Puunrunko voi toimia luonnossa myös kirjoitusalustana.

Kirjainbongauksen lisäksi olemme muun muassa kerranneet riimipareja, leikkineet leikkiä, jossa vaihdetaan paikkaa alkuäänteiden mukaan, ja harjoitelleet vierasperäisiä kirjaimia.

Musikaaliselta kantilta tarkasteltuna olemme laulaneet vuoden mittaan tutuksi tulleita lauluja sekä tutustuneet uuteen soittimeen, joka ei välttämättä ole monelle suomalaiselle entuudestaan kovin tuttu. Kyseessä on saz, pitkäkaulainen luuttusoitin, joka on suosittu esimerkiksi Turkin ja Balkanin alueella.

Saz-soittimessa on tyypillisesti 8-10 kieltä, ja sen muoto muistuttaa puolikasta päärynää.
Lapset kokeilivat innostuneina melodista ja ilmavasti soivaa saz-soitinta.

Saz-soittimen soundeja voi käydä kuuntelemassa esimerkiksi tältä Youtube-videolta: Saz-soitin

Eskarilaiset pääsivät jammailemaan myös rumpukokoelman tahdissa.

Mitäpä olisikaan musiikki ilman tanssia? Olemme hyödyntäneet musiikkia pihalla tehtävissä erilaisissa tanssi- ja liikkumisharjoituksissa. Huivit toimivat sekä näyttävänä visuaalisena elementtinä että korostavat liikettä tanssin pyörteissä.

Heitä huivi ilmaan ja ota koppi!
Huivit lensivät näyttävästi ilmassa yhtä aikaa.
Olemme varanneet runsaasti aikaa myös ryhmäytymiselle, vapaalle leikille ja toiminnalle. Ulkona yksi lasten suosikkipuuhista on hyppynarulla hyppiminen siten, että luettelemme hyppyjen aikana aakkosia. Kun hypyt keskeytyvät johonkin kirjaimeen, lapsi keksii kyseisellä kirjaimella alkavan sanan. Joskus hypimme keksitystä sanasta leikkimielisen ”juu-ei”-kierroksen, jossa selviää, onko kyseinen asia hyppijälle mieluista vai ei. Eskarilaiset ovat tehneet aikamoisia hyppysuorituksia hyppynarulla, sillä aakkosia on hypitty yhtäjaksoisesti läpi jopa useita kertoja!
Viikon ohjelma on toki täyttynyt myös askartelusta, joka liittyy olennaisesti eskarin viimeiseen viikkoon. Siitä lisää myöhemmin.
What’s up, arvon lukijat? Täällä on ollut ahkera meininki!

Seuraavaksi onkin aika siirtyä kohti eskarivuoden viimeistä viikkoa, sillä kesä on jo aivan kulman takana. Opettajan veikkaus on, että ensi viikko on täynnä sekä vauhdikkaita, riemukkaita että myös haikeita hetkiä. Otetaan niistä kaikki irti! 🙂

Mukavaa toukokuista viikonloppua toivottavat,

Kastanjat

 

Projekteja: omia soittimia ja kasvien kasvatusta

Eskarivuosi sisältää erilaisia ja eripituisia projekteja. Turun kaupungin esiopetussuunnitelman perusteissa todetaan:

”Toiminnallinen ja kirjaton esiopetus ei tarkoita sitä, ettei lasten kanssa
opeteltaisi käyttämään kyniä. Tehtävät toteutuvat lasten mielenkiinnon ja eri projektien pohjalta.””Lasten vaikutusmahdollisuuksia lisätään huomioimalla lasten ideoita projektien teemoina tai mahdollisuuksina osallistua erilaisiin raateihin, joissa mietitään yhteisiä pelisääntöjä tai mahdollisia tarvikehankintoja. Osallisuuden kokemus lisää tunnetta siitä, että jokainen on tärkeä ja voi osallistua. Tämä kokemus vaikuttaa myös oppimismotivaatioon.” (s. 11-12, 17)

Kastanjat toivovat usein musiikinkuuntelutuokioita ja innostuvat musiikista joko soittimilla tai ilman. Erilaiset laulut ja rytmit saavuttavat nopeasti suosiota – erityisesti syksyllä laulettu ja soitettu ystävyyslaulu jäi monen Kastanjan huulille usean päivän ajaksi. Kun ryhmässämme vieraili sijainen, joka toi Kastanjoiden kokeiltavaksi trumpetin, päätimme lasten kommenteista inspiroituneena aloittaa soitinprojektin ja tehdä ikiomia soittimia. Soittamisessa on aivan eri meininki, kun kukin saa lyödä tahtia itsetehdyllä instrumentilla! Ensimmäisenä vuorossa oli oma rumpu.

Alkuinspiraatiota haimme katsomalla videon taidokkaasta nuoresta miehestä, joka soitti upean soolon ämpärirumpunsa kanssa.

Seuraavaksi oli aika päästä itse hommiin! Itse rumpuna toimi suuri jogurttipurkki, jonka päällystimme kankaalla. Eskarilaiset piirsivät kankaalle kaavan avulla sopivan mittaisen palan, minkä jälkeen he leikkasivat ja liimasivat kankaan jogurttipurkin ympärille. Kankaan piirtäminen ja leikkaaminen ei ollut aivan niin yksinkertaista kuin miltä päällepäin näytti, mutta alkuhankaluuksien jälkeen kaikki suoriutuivat tehtävästä kunnialla!

kankaan liimausta

Rummun reunaa varten maalattiin kangassuikale sinisellä, oranssilla tai pinkillä (tai vaikka kaikkien sekoituksella!)

Kun kankaat kuivuivat, eskarilaiset leikkasivat vanhasta retkipatjasta ympyrän, jolla he päällystivät purkin pohjan. Lopuksi kuivuneet kangassuikaleet liimattiin paikalleen, rumpuun tehtiin viimeiset koristelut ja voilá: rummut olivat valmiita! Sitten olikin aika testata, millaista rummutusta omalla soittimella sai aikaiseksi.

Rumpukapuloina toimivat luonnosta kerätyt oksat…
…mutta myös erilaisten rumpukapuloiden testaaminen oli mielekästä puuhaa.

Seuraavalla viikolla valmistimme marakassit. Niiden valmistamiseen tarvitsimme rasian, jonka täytimme muun muassa puutikuilla ja soralla, ja jonka teippasimme tiukasti kiinni. Käytimme marakassien päällystämiseen sanomalehtisuikaleita, jotka kiinnitettiin liisterillä. Liisterin levittäminen sormilla herätti monenlaisia reaktioita – osa kuvaili tunnetta ihanaksi ja osan mielestä liisteri tuntui sormissa kummalliselta, jopa ällöttävältä.

Vettä ja liimaa sekoittamalla saimme oivallista liisteriä.
Molemmissa pienryhmissä ahkeroitiin liisteröinnin parissa.

Kun marakassit oli maalattu pulloväreillä, jätimme ne rauhassa kuivumaan. Nyt Kastanjoilla on jo kaksi itsetehtyä soitinta, joita voimme hyödyntää tulevissa musiikkituokioissa!

Marakassin maalaamisessa voi hyödyntää vaikka kaikkia suosikkivärejä.

Aloitimme vastikään eskarissamme myös toisen projektin: kasvien tutkiminen. Olemme tehneet vuoden mittaan useita luonto- ja tutkimusretkiä lähimetsään. Uuden projektin ideana on saada uudenlaisia luontokokemuksia jokapäiväisessä arjessa istutusten avulla. Tarkoituksena on istuttaa kahta eri kasvia, joista huolehdimme, ja joiden kasvuprosessin etenemistä vertailemme  toisiinsa. Turun esiopetuksen oppimissuunnitelmassa (s. 25) todetaan:

”Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta.  Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja.”

Etsimme tietoa siitä, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen, sekä kirjaston kasvikirjasta että internetistä. Askartelimme omat istutuspurkit, joissa on kaksi lokerikkoa: yksi herneelle ja yksi vihannesversolle. Sitten oli aika käydä istutuspuuhiin!

Lapset tutkivat kirjastosta lainattua kasvikirjaa. Liotetut herneet valmiina istutukseen.
mullan annostelua

Istutukset jätettiin itämään ikkunalaudan läheisyyteen, ja kasvuprosessin seuraaminen on herättänyt eskareiden keskuudessa mielenkiintoa ja keskustelua. Kasvien kasteluvuoro vaihtuu päivittäin.

Vau mitä edistystä, kuten kuvasta näkyy! Kuva otettu 27.3. muutama viikko istuttamisen jälkeen.
Lapset ovat jo maistaneet istutuksiaan ruokailujen yhteydessä.
Mandariininsiemenetkin ovat lähteneet itämään 🙂