2022
Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma
Yksikkö
Laatija
Päivämäärä
Päivitetään toimintavuosittain elokuussa
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuollon
resurssit
Jokaisella esiopetusta järjestävällä yksiköllä on nimetty esiopetuksen kuraattori.
Koulupsykologipalvelut järjestyvät lähikoulun koulupsykologin kautta. Oppilashuollon yhteistyötä tehdään myös lastenneuvolan ja tarvittaessa perheneuvolan kanssa. Kaksivuotisen esiopetuksen ryhmissä on käytettävissä esiopetuksen koulupsykologin palvelut.
Vuosittain päivitettävät asiat
| Esioppilaiden määrä | Esiopetus-ryhmien määrä | Esiopetuksen kuraattori | Koulupsykologi | Lasten-neuvolan yhteystiedot | Lähikoulu |
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
2.1 Esiopetuksen alueellinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (KOR)
Keskeinen oppilasalueen esiopetusyksiköiden oppilashuoltoa kehittävä ryhmä on esiopetuksen alueellinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Sen kutsuu koolle sovitusti oppilasalueelta nimetty päiväkodinjohtaja, jolle tehtävä on kyseiseksi toimintakaudeksi sovittu. Aluejako noudattaa oppilasalueita, joista Keskustan alue on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen keskustaan. Monialaiseen ryhmään kuuluvat oppilasalueen päiväkodinjohtajat, esiopetuksen kuraattorit, koulupsykologit sekä neuvolan edustus. Ryhmä kokoontuu KOR-vuosikellon mukaan kolme kertaa vuodessa. 1. tapaaminen: keskustellaan alueella pinnalla olevista, oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä ja pohditaan, voidaanko niihin vaikuttaa yhdessä. 2. tapaamisessa keskustellaan yksiköiden kiusaamisen ehkäisystä. 3. tapaamisessa arvioidaan kulunutta kautta ja sovitaan seuraavan kauden työskentelystä (puheenjohtajan nimeäminen, sovitaan ensimmäinen syksyn tapaaminen).
Alueellinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää oppilasalueen esiopetusyksiköiden hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä. Ryhmä suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyviä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia ja yksikkökohtaisia kiusaamisen ehkäisysuunnitelmia ja niistä nousevia teemoja viedään alueellisesti eteenpäin. Ryhmä myös käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä laajennetussa KOR-ryhmässä. Esiopetusyksiköt osallistuvat laajennettuun KOR:n oman lähikoulunsa kokoonpanossa.
2.2 Yksikkökohtainen oppilashuoltotyö on arjen jokapäiväistä työtä hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi.
Jokainen esiopetuksessa työskentelevä työntekijä vastaa arjen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta omalta osaltaan. Yksikössä keskustellaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuudesta myös lasten kanssa. Huoltajia otetaan mukaan käsittelemään oppilashuollon teemoja esimerkiksi vanhempainilloissa ja erilaisten kyselyiden ja keskusteluidenavulla. Alueellisessa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä esiin nousseet teemat käsitellään tarvittaessa yksiköissä yksikköpalavereiden yhteydessä.
2.3 Esi- ja alkuopetuksen toiminnallinen yhteistyö ja nivelvaiheen käytännöt
Yhteistyötä suunnitellaan yhdessä koulun alkuopetuksen henkilökunnan kanssa syyskuussa alueellisissa esi- ja alkuopetuksen yhteistyöiltapäivissä. Alueellisten yhteistyöiltapäivien koollekutsujina toimivat alkuopetuksen koordinaattori ja esiopetuksen edustaja varhaiskasvatuksen hallinnosta. Tavoitteena on, että esikoululaiset pääsevät tutustumaan lähikouluun 4 kertaa toimintakauden aikana. Kaksivuotisessa esiopetuksessa yhteistyö painottuu jälkimmäiseen esiopetusvuoteen.
2.4 Turvallisuus
Yksiköissä on laadittu erillinen turvallisuussuunnitelma, joka on työntekijöiden saatavilla. Turvallisuussuunnitelmassa on kuvattu toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa ja kriisien aikana/niiden jälkeen.Tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta seurataan yksiköissä säännöllisesti tehtävien ympäristöterveydenhuollon tarkastusten, Vaarat ja haitat-selvitysten sekä työterveyshuollon työpaikkakäyntien avulla. Lisäksi häiriötilanteissa henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vaaroista ja puutteista sekä lapsen hyvinvointia uhkaavista tilanteista VakaPro-järjestelmän kautta. Vaara- ja väkivaltatilanteista ilmoitetaan WPro-järjestelmän kautta. Yksiköissä laaditaan kiusaamisen ehkäisysuunnitelma, joka päivitetään vuosittain.
- Lasten ja huoltajien osallisuus
Lasten ajatuksia hyvinvoinnista ja turvallisuudesta selvitetään esiopetuksessa käyttämällä Lapsen itsearviointimateriaalia. Arjessa lasten kanssa keskustellaan hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Huoltajat voivat osallistua oppilashuollon teemojen käsittelyyn esimerkiksi vanhempainilloissa. Oppilashuoltosuunnitelma annetaan huoltajien tiedoksi syksyllä toiminnan alkaessa ja heitä tiedotetaan oppilashuollon henkilökunnan kautta saatavista palveluista. Oppilashuoltohenkilökunnan yhteystiedot ovat huoltajien saatavilla. Huoltajien ajatuksia kartoitetaan vuosittain tehtävän varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn kautta. Tarvittaessa yksiköt voivat tehdä myös omia kyselyitä huoltajille.
Yksikön toimintatavat huoltajien ja lasten osallistumisesta yhteisöllisen oppilashuollon asioiden käsittelyyn
| Lasten osallisuus | Huoltajien osallisuus |
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
3.1. Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto MAR-ryhmä
Yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä (MAR). MAR-työskentelyssä pääpaino on keskustelussa ja tuen suunnittelussa, mutta kokouksesta kirjoitetaan myös muistio (oppilashuoltokertomus).
MAR-tapaamisen voi koota kuka tahansa opetus- tai oppilashuollon henkilöstöön kuuluva, jolla herää huoli oppilaan voinnista ja oppimisesta. Koolle kutsuja voi olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori.
Koolle kutsuja kutsuvat MAR-työskentelyyn tarpeellisia asiantuntijoita tai lapsen läheisiä hänen ja kokoontumista varten tarvitaan aina huoltajan suostumus. Suostumuksen on oltava yksilöity eli kertomuksella yksilöidään tapaamiseen syy ja käsiteltävä asia.
Suostumus täytetään
- Kunnallisissa yksiköissä Wilman Muistiot-lehdellä -> Lisää uusi -> Opiskeluhuoltokertomuslomake MAR .
- Yksityiset päiväkodit käyttävät Extranetistä löytyvää paperista lomaketta Huoltajan suostumus asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Oppilashuoltoa toteutetaan aina yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohteisten edellytystensä mukaisesti. Huoltajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.
Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta lakien määrittelemällä tavalla (ts. nimetön tai nimellinen konsultaatio).
Koolle kutsuja on vastuuhenkilönä siihen asti, kunnes monialainen asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja muistion kirjoittajan työskentelyä varten. Yleensä puheenjohtajan ja muistion kirjoittajan tehtävät kannattaa antaa eri henkilöille työskentelyn sujuvuuden takaamiseksi kokoustilanteessa.
MAR-kokouksen muistio kirjoitetaan yksityisissä päiväkodeissa Extranetistä löytyvään Oppilashuoltokertomus-lomakkeelle ja arkistoidaan yksikön oppilashuoltorekisteriin.
Kunnallisissa päiväkodeissa muistio kirjataan Wilman Muistiot-lehdellä olevaan Opiskeluhuoltokertomuslomake MAR -kohtaan, jonka jo avasit suostumusta kirjatessasi. Päiväkodinjohtaja antaa esiopetuksen opettajille, kuraattorille ja psykologille oikeudet kirjata ja nähdä oppilashuoltokertomukset Primuksen kautta. Tässä on tärkeää muistaa, että kukin näkee vain ne asiakirjat, jotka koskevat hänen vastuullaan olevaa lasta.
Wilman Oppilashuoltokertomuksen käyttöohjeet
3.2. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä
Tehostetun tuen kohdalla oppilashuollon asiantuntijan kommenttia pedagogiseen arvioon pyydetään ensisijaisesti terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin kautta. Kommentin voi pyytää myös kuraattorilta tai koulupsykologilta, jos he jo työskentelevät lapsen kanssa.
Erityisen tuen kohdalla oppilashuollon kommentit voi pyytää koulupsykologilta. Koulupsykologin työ esiopetuksessa painottuu erityisen tuen tarpeen arviointiin pedagogisen selvityksen teon yhteydessä sekä koulunkäynnin aloituksen valmisteluun.
3.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalioiden tai lääkityksen järjestäminen
esiopetuksessa
Lapselle laaditaan henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma, mikäli lapsella on krooninen sairaus,
joka edellyttää lääkehoitoa myös esiopetuksen aikana. Lääkehoitosuunnitelma laaditaan myös
tilanteissa, joissa lapsella on lyhytaikainen lääkehoidon tarve ja lääkehoitoa on annettava myös
esiopetuspäivän aikana. Vain välttämättömät lääkkeet voidaan antaa esiopetuksessa. Lapsen
lääkehoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen huoltajien, yksikön esimiehen, lääkehoitoa
toteuttavan esiopetuksen henkilöstön ja tarvittaessa lapsen hoidosta vastaavan lääkärin tai muun
terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lääkehoitosuunnitelman tulee olla ajan tasalla. Yksikössä
sovitaan, kenen vastuulla lapsen lääkityksen toteutuminen on. Samalla sovitaan vastuista
loma-aikojen ja muiden poissaolojen aikana.
Lapsen tarvitsemaa erityisruokavaliota varten vanhemmat toimittavat vuosittain lääkärin tai
laillistetun ravitsemusterapeutin todistuksen. Erityisruokavalion tarve arvioidaan
perusterveydenhuollossa, yleisimmin neuvolassa. Erityisruokavaliotiedot toimitetaan
edelleen ruokapalveluntuottajalle.
Terveydellisiin syihin perustuvat ruokavaliot ilmoitetaan tällä lomakkeella.
Erityisen vaikeasti allergisille lapsille on paikkoja Vasaramäen päiväkodissa. Valinta näille paikoille tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja Turun lasten- ja nuorten poliklinikan lääkärin kanssa.
Lasten vakaumusta kunnioitetaan.
Vakaumuksellisen ruokavalion ilmoittamiseen käytetään tätä ilmoituslomaketta.
4. Oppilashuoltosuunnitelman arviointi
Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma päivitetään vuosittain toimintakauden alussa. Kaupunkitasoisesta arvioinnista huolehtii oppilashuollon ohjausryhmä.