Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyritään tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan hänen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, työ ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen.

Oppilaan itsearvioinneista ja tulosten reflektoinneista rakentuu polku hyvään koulutusvalintaan. Henkilökohtaisessa ohjauksessa puhutaan oppimiseen liittyvistä kokemuksista, nuoren koulutukseen ja työelämään liittyvistä uskomuksista. Ohjauksessa pyritään kartoittamaan nuoren uravalintaa haittaavaa ajattelua, hänen syyselityksiään sekä  kehittämään hänen suoritusstrategioitaan.

Oppilaanohjauksen tehostamisen vaiheet ovat a) oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeen arviointi, b) uraohjauksen toimeenpanon vaihtoehtojen rajaaminen ja c) ohjaus toimeenpano ja dokumentointi. Hankalin vaihe on tunnistaa oppilaan tarve saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta, koska arviointi tulisi tehdä vuosiluokkien 7-8 aikana.

Tehostamisen tarpeen arviointi

Eri urateorioiden mukaan oppiminen oppiminen ja urasuunnittelutaidot liittyvät toisiinsa. Kaksi kolmasosaa suoraan perusasteen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista ei ollut saanut tehostettua tai erityistä oppimisen tukea (ks. HE 173/2020). Suurin osa tehostetun oppilaanohjauksen tarpeesta olevista oppilaista jäisi siis etukäteen tunnistamatta, jos käytettäisiin oppilaan saamaa oppimisen tukea ainoana perusteena antaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 opinnoissa suoriutuminen ei välttämättä kerro siitä tarvitseeko oppija tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Huonosti tai hyvin koulussa menestyvällä voi olla tarvetta saada tehostetumpaa uravalintavalmiuksia kehittävää ohjausta (ks. Niemi 2016, 102). Hyviä ja heikkoja urapohtijoita on kaikissa opintosuoritusten keskiarvoluokissa.

Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksiä nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. Tämän lisäksi tutkittu nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeyttäneet sen. Näiden tutkimusten perusteella Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaasta on koottu lista tekijöistä, jotka on syytä huomioida, kun arvioidaan oppilaanohjauksen tarvetta (ks. Niemi 2021, 20).

Oppilaanohjauksen tarvetta tulee arvioida monen tekijän avulla. Minkään tietyn koulumenestyksen raja-arvon ei siis tulisi määrittää sitä, kuka saa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Myöskään se, että oppilas saa oppimisen tehostua tukea tai nuori puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin oppilaitoksen opetuskieltä ei välttämättä tarkoita sitä, että hän on tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeessa.

Oppilaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarvetta tulee arvioida moniammatillisesti. Siitä huolimatta, että oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi tarkastella itsenäisenä pedagogisena kokonaisuutena, on tarpeen tehdä moniammatillista yhteistyötä prosessin eri vaiheissa. Eniten ohjausta tarvitsevat eivät välttämättä hakeudu ohjaukseen itse. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa tulisi kiinnittää huomiota oppilaan uravalintaa haittaaviin ajatuksiin, tapaan suhtautua vastoinkäymisiin, nuoren ajattelu- ja toimintaprosesseihin.

Nuoren tarvetta saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tulee arvioida oppilaskohtaisesti. Nuoren oppimisen ongelmat ja koulunkäyntiin suhtautuminen voivat kertoa tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeesta. Yksinäisyys, kotitilanne, elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset ja sosiaalinen toimintakyky, voivat olla sosiaalisia syitä tehostaa oppilaanohjausta. Oppilaan terveydentila voi olla myös peruste tehostaa oppilaanohjausta.

Kutsun oppilaita henkilökohtaiseen ohjaukseen seuraavilla perusteilla:

• Oppimisen tehostettu tai erityistä tukea saavat oppilaat
• S2-oppilaat
• Oppilaan itsearvioinnin perusteella
• Luokanohjaajan arvion perusteella
• Poissaolojen määrän mukaan
• Jälki-istuntojen määrän mukaan

Näiden perusteiden mukaan noin puolet oppilaistani valikoituu henkilökohtaisen ohjauksen ensimmäiseen aaltoon. 10 oppilasta 64 oppilaasta valikoitui tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen piiriin. Joukko ja tilanteeni on poikkeuksellinen. Ryhmässä ei ole yhtään erityisen tuen oppilaita ja koulumme muita erityisen tuen oppilaita ohjaa toinen opo. Erityisen tue oppilaiden oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeesta on selkeää näyttöä (ks. HE 173/2020).

Toimeenpano

Perusopetuksen järjestäjä joutuu ennakoimaan oppilaanohjauksen tarvetta eri kouluissa. Oppilaanohjauksen resursoinnissa on syytä käyttää samoja perusteita kuin muunkin ohjauksen järjestämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut, että opetuksen järjestämisen resurssien kohdentamisessa käytetään laskentaperusteena  oppilaiden vanhempien koulutustaso, tulotaso, vanhempien työllisyyttä ja oppilaiden äidinkieltä.

Oppilaanohjaan ja rehtorin kannattaa neuvotella siitä, miten oppilaanohjaajan vuotuinen työaika käytetään opetussuunnitelman perusteiden rajaamaan uraohjaukseen. Tämän sopimuksen perusteella oppilaanohjaajan kannattaa laatia suunnitelma siitä, miten vuosiluokkien 7-9 uraohjaus toteutetaan. Suunnitelmassa kuvataan sitä, miten oppilaanohjauksen oppiaines jakaantuu vuosiluokille  ja miten eri työmuodot liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden sekä sitä, miten oppilaanohjausta tehostetaan.

Siitä huolimatta, että oppitunnit ankkuroivat oppilaanohjaustyöni, henkilökohtainen ohjaus on tärkein ja tehokkain työmuoto. Henkilökohtainen ohjaus on aikaa vievää mutta henkilökohtaisen ohjauksen merkityksestä on kuitenkin selkeitä näyttöjä (esim. KARVI 2020, 230-231). Jos oppilas on saanut kolme ja useamman kerran henkilökohtaista ohjausta, hän on tyytyväisempi jatkokoulutusvalintaansa.

Omassa oppilaanohjaustyössäni keskeiset ohjauksen ja sen tehostamisen välineet ovat:

• Henkilökohtainen ohjaus
• Kodin ja koulun yhteistyötä
• Ohjauksen tehostamista kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen yhteydessä (esim. TET ja oppilaitosvierailut)
• TET-ohjaus
• Moniammatillinen yhteistyö (oppiminen)
• Monialainen yhteistyötä (oppilashuolto)
• Oppimisen tuen palavereihin osallistuminen (TEHO-oppilaat)

Perusopetuslaki (3 §) kehottaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja tämän takia huoltajaa tulee vähintään tiedottaa oppilaanohjausprosessista. Joissakin tapauksia huoltayhteistyön tehostaminen on tärkein työmuoto.

TET-jakso on yksi mahdollisuus tehostaa oppilaanohjausta. Tehostan TET-ohjausta tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta TET-paikan hakuun. Tämän lisäksi tarjoan apuani TET-paikalle ja pyrin myötävaikuttamaan siihen, että oppilaan TET-jakso olisi mahdollisimman onnistunut. Olen TET-poluttanut eri TET-paikkoja ja pyrkinyt varmistamaan, että TET-viikko olisi rakenteeltaan selkeä ja monipuolinen. Lisäksi pyrin sopimaan tavallista tarkemmin siitä, jos oppilas on poissa TET-paikalta ja miten toimitaan, jos oppilaan kanssa tulee ongelmia. Yhteistyöni ei kuitenkaan saisi näyttäytyä oppilaan hankaluuksien ennakointina. TET-jakson kokemuksien purkuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Jatko-opintosuunnitelma

Jatko-opintosuunnitelman ensisijainen tehtävä on tukea oppilasta uravalinnassa. Oppilaan jatko-opintosuunnitelma ja perusopetuslaissa tarkoitettu henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma tehdään oppilasta varten. Oppilas on oman jatkosuunnitelmansa omistaja silloinkin, kun laaditaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tueksi henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tämän takia siitä, mitä jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan sovitaan hänen kanssaan. Laissa tarkoitettu suunnitelma on  viranomaisen asiakirja, joka arkistoidaan (ks. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 §). Oppilaanohjaajan muistiinpanot eivät ole julkisia.

Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaassa (Niemi 2021, 28) olen ehdottanut, että jatko-opintosuunnitelma jaetaan kahteen osaan. Lähtökohtaisesti jatko-opintosuunnitelma on perusopetuslain rajaamaa toimintaa ja sen sisältämää tieto ei ole opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä toisella asteella eli tietoa ei mielestäni siirretä. Ensimmäinen osa voisi sisältää kuvauksen oppilaan vahvuuksista (kielitaito, koulumenestys, erityisosaaminen) ja suunnitelma ohjauksesta  vuosiluokkien 8-9 aikana (työelämään tutustuminen, jatkokoulutukseen tutustuminen, oppimisen ohjaaminen, moniammatillinen yhteistyö). Tätä osaa ei siirretä toiselle asteelle. Toinen osa, oppilaan urasuunnitelmat ja jatko-opintosuunnitelmat, voi sisältää toisen asteen ohjauksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa. Oppimisen tukeen liittyvä tiedonsiirto kuuluu erityisopettajan toimenkuvaan.

Vaikka jatko-opintosuunnitelma kootaan ensisijassa oppilasta varten, se on myös yhteistyön väline (koti-koulu, oppilas-oppilashuolto, oppilas-opettajat). Oppilaanohjaajan tulee olla huolellinen siinä, kenelle suunnitelma jaetaan. Kun jatko-opintosuunnitelma jaetaan vain oppilaan opettajille, ohjauksen kannalta välttämättömän tiedon vaihtaminen on mutkattomampaa. Se, mikä on oppilaan uraohjauksen kannalta tarpeellista ja opetuksen järjestämisen välttämätöntä, kannattaa kirjata jatko-opintosuunnitelmaan. Kirjaan henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan oppilaan ura ja jatkokoulutussuunnitelmat sekä kuvaan toimeenpanoa (vrt. ePerusteet).

Siirtymävaiheen uraohjaus

Oppivelvollisuuslaki synnytti ajatuksen siirtymävaiheen uraohjauksesta. Silta toiselle asteelle rakennetaan yhdessä toisen asteen ohjauksen toimijoiden kanssa.Yksittäisen toisen asteen oppilaitoksen markkinointitarpeen tyydyttäminen ei kuitenkaan ole vielä uraohjausta.

Siirtymävaiheen uraohjauksen tulisi olla oppilaslähtöistä. Huonoimmillaan osa oppilaista ei hyödy ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa (ks. Niemi 2016,  110), koska he ovat tehneet jatkokoulutuspäätöksensä ennen päättöluokkaa tai jopa ennen kahdeksatta luokkaa. Siirtymävaiheen uraohjauksessa työvoiman kysyntä ja korkea-asteen valintaperusteet tulisi olla yhteistyön kimmokkeita.

Oppivelvollisuuskoulujen yhteistyön avulla tulisi rakentaa oppilaan toimintahorisonttia laajentava oppimisympäristö, jossa oppilas voi etsiä ja löytää oman urapolkunsa. Tätä  perusopetuksen oppilaanohjaajat eivät voi synnyttää keskenään.Tarvitaan siirtymävaiheen koulujen yhteistyötä ja opetuksen järjestäjän/järjestäjien osoittama tahtotila yhteiskehittämiselle.

Ammatilliset oppilaitokset tekevät hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Yhteistyökäytännöt ovat vakiintuneet sisällön ja ajoituksen suhteen viime vuosikymmenen aikana. Yhteistyömme tapahtuu lokakuun ja tammikuun aikana, jolloin järjestetään avoimia ovia, tutustumispäiviä ja esittelyiltoja. Toisen asteen ohjaajat ovat laatineet perusopetuksen käyttöön Yhteishakuoppaan ja osallistuvat päättöluokkalaisten vanhempainiltoihin. Olisi kuitenkin liiottelua puhua yhdessä sovitusta ja toimeenpantavasta siirtymävaiheen uraohjauksesta. Etenkin lukion kanssa tehtävässä yhteistyössä on puutteita. Koska Turku on perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tarvittaisiin johdon tahtotila yhteiskehittämiselle.

Lopuksi

Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on pedagogista toimintaa, jossa viimekädessä oppilaanohjaa saa ja joutuu tekemään ratkaisut oppilaanohjauksesta ja sen tehostamisesta. Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen ovat oppilaan ohjaamista, jossa interventiot määräytyvät oppilaan tarpeen mukaan.  Oppilaanohjaajan ja opettajan tehtävä on tarjota ohjausta, joka on näiden toimijoiden arvion mukaan tarpeellista. Oppilas voi kieltäytyä ohjauksesta, jonka jälkeen ohjauksen ammattilainen pohtii, sijoittuiko oma tarjous oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle vai ei. Jos ei, mitä seuraavaksi. Oppilaalla on oikeus tarpeen mukaiseen oppilaanohjaukseen ja opetukseen.

Oppilaanohjauksen vaikuttavuus on yhteinen asia ja monien tekijöiden tulos. Oppivelvollisuuslaki tunnistaa vain koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuun. Hyvä niin. Isoihin ongelmiin ei ole yksittäisen toimijan kokoisia ratkaisuja. Tarvitaan yhteistyötä. Ratkaisuja tulisi etsiä hyvinvointia tuottavasta systeemistä ja näin määrittää oppilaanohjaajalle uraohjauksen kokoinen toimipaikka.

Ohjaus on yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä. Vaikuttava ohjaus ja oppilaanohjaus ovat systeemisiä kokonaisuuksia.