Koulukatu 2020

Myönteisiä asioita

Erittäin selkeät säännöt, joista henkilökunta pitää kiinni. Etäopetuksessakin on hyvin tavoitettavissa ja huolehtivat että oppilaat pysyvät aikatauluissa.

Hyvät rutiinit. Hyvä kun on hyvät säännöt ja niitä myös noudatetaan ja jos noudatetaan saa rangaistuksen

Opetus sujuvaa ja tukitoimet asianmukaiset ja toimivat

Rauhallinen oppimisympäristö. Välittävät opettajat. Yhteistyö kodin kanssa, viestintä.

Selkeät säännöt, pienet luokkakoot ja taitavat opettajat.

Pienet luokkakoot

Lapselle Mikael on ollut pelastus. Kouluun lapsi menee mielellään ja tulee koulusta hyväntuulisena takaisin.

Pienluokat ja riittävä kuri+säännöt

Whatsapp mahdollisuus. Teams -mahdollisuus.

Etäopetus on järjestetty alkukangertelun jälkeen hyvin, mikä ymmärrettävää.

Ennemmin niin, että en näe toiminnassa mitään huonoa. Ei mitään huonoa sanottavaa, jatkakaa samaan malliin.

Selkeät toimintatavat

Rutiinit, jokainen oppilas on yksilö, vuorovaikutus kodin ja koulun välillä

Ohjeet tehtäviin ovat selkeitä, yhteydenpito omaan opettajaan on helppoa ja sujuu hyvin.

Opettaja aktiivisesti mukana koulupäivissä.

Pienluokat ja osaavat opettajat. Liikunta tunnit laitettu yhteen päivään.

Opettajalla on aikaa lapselle ja lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.

Pienryhmä-opetus, hyvä opettaja ja laadukas opetus

Oppilaiden opiskelurauha! Ei voi häiritä toisia, mikä antaa hyvän mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja myös harjoitella keskittymistä koulussa. Hieno rakenne opetuksessa, ja hyvä kun katsotaan tunnin kulku tilanteen mukaan (oppilaiden keskittyminen yms.). Selkeät seuraukset ei-toivotusta käytöksestä (varoitukset -> seuraukset). Taksikyyti on todella hyvä.

Tällä hetkellä esimerkillistä toimintaa poikkeustilassa! Joustava aikataulu tehtävien tekoon ja läksyt/tehtävät kerralla, ei koulupäivämäinen toteutus joka sitoo nopeat oppilaat ”koko päiväksi”.

Kielteisiä asioita

Hidas tiedonkulku välillä.

Tulee liikaa Wilma viestejä ja erilaisia alustoja, joihin pitäisi kirjautua ja joita harjoitella lapsen kanssa, mutta kun on itse omissa töissä etänä 8-16, ja lapsi kuormittaa, niin ei kertakaikkisesti jaksa illalla tutustua näihin. Eikä lapsella riitä illalla keskittymiskyky.

Iltapäiväkerho ei ole koulun tiloissa.

Meet google on parempi kun Teams. Enemmän osallistujia …

Joskus lapsen mukana tulee huolestuttavaa viestiä esim. siitä, että luokkakaveria kiusataan toisen luokan oppilaan toimesta systemaattisesti, eikä lapsi osaa puuttua tilanteeseen oikein, vaikka haluaisi auttaa ystäväänsä. Välillä myös kurinpitotoimet ovat saaneet miettimään, minkälaiset rangaistukset ovat lasten kannalta hyödyllisiä ja perusteltuja ja missä kohtaa saavutetaan enemmän haittaa kuin hyötyä? Lapsi oli terapeutille kertonut luokkakaverista, jota seisotettiin rangaistuksena koulun pihassa.

Jotkut säännöt ovat naurettavia. Mm.
2 minuutissa pitää talvella olla kaikki ulkovaatteet päällä, taikka joutuu aidan viereen seisomaan koko välitunniksi. Ja se, että jos liikuntapäivänä ei ole ihan kaikkia puhtaista sukista pyyhkeeseen, joutuu rangaistukseksi tekemään jotain muuta liikuntaa, kuin muut. Erityislapsi ei pakkaa itse varusteitaan ja kun vanhempi sen tekee ja jotain unohtaa, saa lapsi siitä rangaistuksen. Tämä toimintamalli ei ole reilua.

Ehkä kuvaamataidon tehtävät voisi olla parempi jättää näin kriisiaikana pienemmälle.

Kehittämisehdotuksia

Joiltakin opettajilta rennompaa meininkiä.

Lukujärjestyksessä voisi olla aina sama aloitus aika.

Olisi hyvä, jos kouluruoan voisi hakea useammaksi päiväksi kerrallaan. Lähimpään kouluun on sen verran matkaa, että kuljen sinne autolla. Olisi myös kiva, jos tulisi musiikkiin tai kädentaitoihin liittyviä tehtäviä.

Kerhoja voisi olla jo 1. ja 2. luokkalaisille.

Voiko näitä nyt pakosti käytössä olevia tapoja käyttää myös normi oloissa? Esim: Jos on ”matkoilla” tai muuten vaan arjessa?

Näkyykö koulutyössä struktuurin ja kurin lisäksi riittävästi pehmeät arvot ja keinot, kuten välittäminen, kannustaminen ja lohduttaminen? Oman lapsen osalta olen välillä pulassa sen suhteen, miten huono itsetunto hänelle on muodostunut jo nuoresta iästä huolimatta. Erityislapsi epäonnistuu tai kokee epäonnistuvansa odotuksiin nähden kymmeniä kertoja päivässä. Oman lapsen osalta näitä epäonnistumisia tulee varsinkin koulutyön ”metataitoihin”, sekä vuorovaikutustaitoihin ja tunnesäätelyyn liittyen. Välillä on raskasta katsoa, miten lohduttomasti lapsi näiden suhteen arvioi itseään. Hyvä itsetuntoa on välttämätön opiskelumotivaation ja opiskeluissa menestymisen kannalta. Miten erityislasten itsetuntoa voisi vahvistaa?

Se, että pidätte saman linjan, niin kaikki hoituu jatkossakin yhtä hyvin.

Parempi mahdollisuus ”kokeilla” yleisopetusta: esim luonteva yhteistyökoulu, jossa lapsi voisi kykyjensä mukaan ”kokeilla” yleisopetukseen osallistumista.
Nyt yhteistyökoulu tuntuu olevan kovin etäinen ja tehtävä yhteistyö enemmän muodollisuuksien täyttämistä.

Liikuntaharjoutukset ehdottomasti video -muotoon, ja enemmän sanallista kuvausta mitä ja miten pitää tehdä.  Nyt hölmöillään kotona.  Kokonainen sessio pitäisi olla niin, kun vanhasta TV:n liikuntaohjelmasta.  Kuvaus ”10 kerta ja tauko” ei riitä.